KESÄHEPENISSÄ RÄNTÄSATEESEEN?

Kotona taas, viikon lomailun jälkeen. Kävimme Lapissa kevään tulemattomuutta ihmettelemässä. Lämpötilat keikkuivat muutaman plusasteen tietämillä ja räntää tuli melkeinpä päivittäin.

Kaunista ja aurinkoistakin säätä oli aina välillä ja kävelyllä uudella paikkakunnalla kuvasin näkymiä. Lunta ei juurikaan ollut enää muualla kuin tuntureilla. 

Yllästunturi näytti upealta vielä lumisine rinteineen.

 

 

Järvestä olivat jäät lähteneet, mutta matkallamme näimme monia järviä joissa vielä oli jääpeite.

 

Patikointipolkuja oltiin kunnostamassa eikä niille tässä kohtaa ollut vielä menemistä.

 

Lehtiä ei puissa vielä näkynyt, mutta pajunkissoja kyllä.

 

 

Tällä reissulla näimme poroja tavanomaista enemmän. Joskus on Lapinmatka mennyt niinkin, ettei yhtään poroa olla nähty, mutta nyt niitä näki jopa majapaikkamme ikkunan alla.

Ja räntää tulee taivaalta. Voi koululaisparkoja jotka huomenna viettävät koulun päättäjäisiä. Tyttärentytärkin aikoo hakea viimeisen todistuksensa peruskoulusta pukeutuneena kauniiseen, mutta kovin kesäiseen mekkoon ja jalassa paremmin kesäiseen meininkiin sopivat kengät. 

Missähän se kasvihuoneilmiö ja ilmaston lämpeneminen tällä hetkellä piileksii?

 

Tällä kerralla luonto ei Lapissa ollut kauneimmillaan. Kyllä ne lumella kuorrutetut maisemat miellyttävät enemmän ainakin minun silmääni.

Pakkasta ei sentään ollut eikä sääskiäkään vielä, joten siinä mielessä oli hyvä aika matkustaa, mutta talvitakki olisi kyllä ollut tarpeen.

 

Kuvasaalis jäi tällä kerralla harvinaisen vähäiseksi, mutta ehkä seuraavalla kerralla sitten kuvaan enemmän. Nyt huomasin, etten tullut ottaneeksi edes yhtä kuvaa tyttären uudesta kodista.

Tuossa talossa, jossa hän nyt asuu on pidetty myös kahvilaa ihan näihin päiviin asti ja hauska tapaus sattuikin kun olimme siellä vierailulla.

Meillä oli päivällisvalmistelut meneillään, pizza uunissa ja pöytää katettiin. Silloin oveen koputettiin ja sisään astui pariskunta.

Luulimme ensin että ovat jostain naapurustosta ja tulevat tervehtimään uusia asukkaita. He näyttivät hiukan epätietoisilta ja kysyivät hiukan epävarmoina, että "kai tässä vielä se kahvila on?"

Talon ulkoseinällä oli vielä paikoillaan kahvipannun kuva, joten ei niin ihmeellistä että kahvilaksi luulivat. Mitä vaan mahtoivat ajatella kun sisään eteiseen astuessaan tärmäsivät ensimmäiseksi lukuisiin kenkäpareihin. "Pitääkö tässä kahvilassa riisua kengätkin?"

Oltaisi ehkä voitu laittaa pikaisesti pystyyn pop up pizzeria, mutta emme sentään niin tehneet. Ilman kahviakin jäivät nuo matkalaiset.

Kahvipannu otettiin seinästä alas seuraavana päivänä.

Nyt ollaan taas kotona ja täällä vastassa oli vihreys.

Miten herneet ja muut viljeltävät ovat pärjänneet poissaolomme aikana, siitä sitten myöhemmin.

IHANAA JA LÄMPIMÄMPÄÄ VIIKONLOPPUA!