OHI ON

Hei!

Oikein mukavaa joulun jälkeistä elämää. 

Näin vuoden päättyessä tapanani on ollut tehdä vuosikatsaus enkä tälläkään kertaa tee poikkeusta.

Vuoteen 2017 on mahtunut yhtä ja toista ja yllätyksiltäkään ei olla vältytty.

TAMMIKUU aloitti vuoden lumettomana, kuten niin usein täällä päin. Merellä kellui jäälauttoja mutta paikoitellen  vesi velloi vapaana.

Eikä tullut lunta HELMIKUUssakaan, muuta kuin sen verran että hetkeksi maa muuttui valkoiseksi.
 Eivätkä talven myrskytuulet onneksi vieneet kasvihuonetta  mukanaan, vaikka hiukan sellaista pelättiinkin, ensimmäinen talvi kun sillä oli kestettävänään.

Mökkirantaan oli ajautunut jääsohjoa, mutta muualla maa oli ihan paljaana.

MAALISKUU toi keväiset säät mukanaan ja aurinko jaksoi paistaa täydellä terällä. Tehtiin kävelyretkiä keväisessä luonnossa  ja haaveiltiin alkavasta mökkikaudesta.

HUHTIKUUssa saimme kokea hiukan takatalvea, kun kesken kevätpuuhien satoi paksu lumikerros peittäen kaiken vihreyden alleen.
Pääsiäistä saatiin kuitenkin viettää aurinkoisessa säässä.
Blogi täytti kuusi vuotta ja sen kunniaksi järjestettiin arvontakin.

TOUKOKUUn alkuunkin vielä sattui tulemaan lumisadetta, mutta sitten kevät sai vallan ja luonto näytti parhaat puolensa, niin kuin se vain keväällä voi tehdä.
Puutarhainnostus heräsi taas ja uudella istutuspöydällä kelpasi kukkia istuttaa ruukkuihin .
Viljelylatikkojen ympärille pystytettiin aita  joka pitikin jänikset ja peurat poissa salaatinlehtien ja muiden kimpusta.

KESÄKUUssa vietettiin kesän juhlaa juhannusta ja nautittiin kaikesta kesäisestä: valoisista kesäilloista, kukkivasta luonnosta ja ihailtiin tyyntä merta .

Oikeaa lämmintä kesää odotettiin kovasti, mutta tänä kesänä sitä ei tullut.

HEINÄKUUssa taisteltiin kuivuutta vastaan, sillä meillä päin ei satanut viikkoihin pisaraakaan. Aika kummallista, kun muualla Suomessa tuskailtiin jatkuvien sateiden kanssa.
Muutama suuri purjelaivakin, matkalla Turkuun, poikkesi Maarianhaminassa ja niitä käytiin tutkailemassa.
Poikettiin kesäkahviloissa ja katseltiin kaupungin vilinää. 
Ja koko kesä tietysti asuttiin mökillä.

ELOKUUssa valmistui pergola  kasvihuoneen yhteyteen. Puutarhassa kukat olivat kauneimmillaan ja hiukan sadettakin saatiin vihdoinkin.

Kesäpoikamme Roope, josta kerroin TÄÄLLÄ pääsi vihdoin tositoimiin kun nurmikkokin vettä saatuaan innostui kasvamaan.

SYYSKUU toikin sitten mukanaan yllätyksen, jopa meille itsellemmekin. Hullaannuimme näkemäämme vastavalmistuneeseen asuntoon niin täysillä, että myimme pikapikaa kaupunkiasuntomme ja ryhdyimme pakkauspuuhiin.
Blogin nimikin oli vaihdettava, kun kaupunkikotia ei enää ollut.
Ennen omaa muuttoamme ehdimme käydä lapissa auttamassa tyttären muutossa, joten muuttamisesta kertyi kokemusta roppakaupalla.

LOKAKUUn loppupuolella päästiin sitten muuttamaan uuteen kotiin.
Kaiken muuttohulinan keskellä tahtoi valokuvaaminen ja bloggaaminenkin unohtua, eikä oikein kiinnostustakaan ollut kun oli niin paljon muuta ajateltavaa ja tehtävää.

MARRASKUUssa päästiin pikkuhiljaa normaaliin päivärytmiin ja ruvettiin totuttautumaan uusiin ympyröihin.
Monia uuden kotipaikkamme asukkaista tunnemmekin jo vanhastaan ja melkeinpä joka kauppareissulla tapaamme jonkun tutun ja jäämme hetkeksi juttelemaan.

JOULUKUU meni niin nopeasti ettei sitä käsitäkään.
Suomi täytti 100 vuotta ja sitä juhlittiin yhdessä ystäviemme kanssa. Linnan juhlia tietysti katsottiin, kuten tapana on.
Tänä vuonna ei saatu valkeaa joulua, mutta se ei haitannut. Joulu oli muuten mukava.
On se muuten kummallista kun lapsena tuntui että joulua sai odottaa sietämättömän pitkän ajan ja nyt vanhempana ei ehdi ollenkaan odottaa, kun se jo on käsillä.
Kohta sitten otetaan uusi vuosi vastaan.
Mitähän se tuo tullessaan?
Onko tapanasi tehdä uuden vuoden lupauksia?


OIKEIN MUKAVIA VUODEN VIIMEISIÄ PÄIVIÄ!