perjantai 29. kesäkuuta 2018

NÄIN TEEN AINA, NÄIN TEEN JOSKUS, NÄIN EN TEE KOSKAAN



Välillä tein haastepostauksen. Postauksen aihe on

AINA - JOSKUS - EN KOSKAAN


Törmäsin tähän haasteeseen Anun MEIDÄN ELÄMÄÄ-blogissa. Haasteessa nimetään viisi asiaa jotka tekee aina, viisi asiaa joita tekee joskus ja viisi asiaa joita ei tee koskaan.

Tämä aihe osoittautuikin aika visaiseksi, mutta miettimisen jälkeen omat 5+5+5 näyttävät tällaisilta:
  


AINA

* Laulan tai hyräilen aina. Tämän kohdan allekirjoittavat kaikki jotka minut tuntevat. Ja jos en laula tai ainakin hyräile, niin päässäni soi, soi, soi melodioita jotka vain odottavat ulospääsyä. 

* Luen aina jotain ennen nukahtamista. Ei ole mitään merkitystä sillä kuinka myöhään menen nukkumaan; aina on luettava ainakin pari riviä ennenkuin uni tulee.

* Aina täydenkuun aikaan nukun huonosti. Ei auta vaikka olisi kuinka paksut verhot ikkunan peittona, aina täysikuu onnistuu herättämään minut keskellä yötä. Tämä on kai sitä kuuhulluutta!





* Murehdin aina etukäteen vaikka mitä. Ihme etten vatsahaavaa vielä ole itselleni kehittänyt. Ei niin pientä asiaa etten siitä saisi suurta stressaamisen aihetta.

* Isoja päätöksiä en mieti sen kummemmin, vaan ne teen aina nopeasti. Isoilla päätöksillä tarkoitan nyt vaikka asunnon vaihtoa tai toiselle paikkakunnalle muuttoa. Ei ole vaan yhtä kertaa tapahtunut, että asuntonäytössä ollaan samantien lyöty kaupat lukkoon. Turhat miettimiset eivät kuulu sen paremmin minun kuin J:n luonteeseen. Niin, siis turhat miettimiset, mutta minun luonteeseen kyllä turha murehtiminen pikkuasioissa.  


JOSKUS
* Joskus, tai useinkin, haaveilen siitä että kotipaikastamme pääsisi suoraan autolla ajamaan satojen kilometrien päähän ilman puuduttavaa laivamatkaa. Tästä olen kirjoittanut aiemminkin. Mikä ihana, vapauttava tunne kun astuu autoon ja painelee menemään, ihan vaikka ilman päämäärääkin!
Sitten kun siltä tuntuu pysähdytään ja hetken päästä taas jatketaan matkaa.

* Joskus toivoisin olevani ahkerampi ja taitavampi, enkä niin mukavuudenhaluinen. Erityisesti täällä Ahvenanmaalla olen ihmetellyt ihmisten ahkeruutta ja sitä että aina heillä tuntuu olevan jokin työ meneillään. Milloin leivotaan pakastin täyteen, siivotaan koti perusteellisesti tai huolehditaan vanhasta isovanhemmasta joka mahdollisesti asuu samassa taloudessa tai ainakin samassa pihapiirissä. Minusta ei olisi sellaiseen.




* Joskus haaveilen joulun viettämisestä ihan eri tavalla kuin yleensä. Miltä tuntuisi viettää joulun pyhät matkustaen junalla halki lumisten maisemien, tai hotellijoulu? Ainakaan ei tarvitsisi pähkäillä jouluruokien valmistamisen kanssa. Mutta tuntuisiko tuollainen joulu "oikealta" joululta? Ehkä ei. Enkä myöskään haluaisi joulua viettää etelän lämmössä.



* Joskus aloitan "kuntokuurin" johon suunnittelen liikkumisen lisäämistä, terveellisemmin ja vähemmin syömistä ym., mutta nuo kuurit loppuvat aina lyhyeen.

* Joskus mietin, miten elämä on paljolti sattumien summa: että on sattunut syntymään "kunnolliseen" perheeseen, että tapasi aikoinaan sen oikean joka halusi samoja asioita kuin mitä itse halusi....... 



EN KOSKAAN
* En koskaan lähtisi yksin matkalle. Haluan jakaa matkakokemukset ja elämykset jonkun toisen kanssa ja onhan turvallisempaakin jos on joku toinen seurana. Toki silloin on tärkeää että molemmilla on samanlaiset kiinnostuksen kohteet ettei tarvitse riidellä minne mennään ja mitä tehdään.

* En koskaan ole saanut eteeni niin erikoista ruoka-annosta että se olisi jäänyt syömättä.  Minusta on mukava maistella erikoisiakin herkkuja ja matkojen parasta antia on se kun saa tutustua vieraiden kulttuurien ruokiin.

* En koskaan ole haaveillut ulkomaille muuttamisesta. Päinvastoin, aina on yhtä ihanaa palata kotimaahan matkan jälkeen. Ulkomaille muuttaminen edellyttäisi melkein aina myös uuden kielen opettelun ja sellaiseen ei minusta enää olisi.



* En koskaan pystyisi järjestämään isoja kutsuja joissa ruokavastuu olisi minulla. Näen jo viikkoja painajaisia siitä kun minun pitää "loihtia" tarjottavaa naisystävilleni. Näin siitäkin huolimatta että he kaikki ovat hyviä ystäviäni ja mitä ihanimpia ihmisiä ja tuttuja jo vuosikymmenten takaa.

Kun katson tv:stä kokkiohjelmia, niin huokaisen joka kerta helpotuksesta ettei minun tarvitse olla kokkien sijasta kuumassa ravintolakeittiössä valmistamassa minuuttiaikataulussa ruokaa nälkäisille asiakkaille.

* En koskaan ole toivonut että olisin tehnyt toisenlaisia valintoja elämässäni. 



Tällaisia aina - joskus - en koskaan - juttuja kuuluu minun elämääni. 

kuvat: kukkakuva ja purjelaivakuva omiani, muut täältä




OIKEIN IHANAA PÄIVÄN JATKOA KAIKILLE! 

24 kommenttia:

  1. Upea postaus ja todella mielenkiintoista luettavaa.
    Kiitos kun jaoit!

    VastaaPoista
  2. Ihan mahtavat vastaukset, joista voisin ihan suoriltaan kopioida itselleni ainakin täydenkuun unettomuuden, kaikenlaisen etukäteismurehtimisen ja isojen kutsujen ruokavastuusta ahdistumisen (melkein ahdistuin jo nyt pelkästä ajatuksesta, vaikkei ole edes juhlia tiedossa :)).

    Sitä ei oikein täältä käsin osaa kuvitella, että miltä tosiaan tuntuisi, jos aina pitäisi johonkin lähtiessään olla osittain riippuvainen laivojen aikatauluista. Voisi olla haasteellista, kun on tottunut lähtemään justiin sillä hetkellä kun siltä tuntuu.

    Ihanaa viikonloppua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä ollut ihan helppo löytää vastauksia. Saarella asumisen miinuksia: riippuvaisuus laivojen aikatauluista ja ikuinen tuuli!

      Poista
  3. Olipas kivat vastaukset sinulla. Minäkin vähän vierastan ajatusta ihan yksin matkustamisesta, juuri samasta syystä, haluan jakaa kokemukseni jonkun kanssa. Kivaa viikonloppua!

    VastaaPoista
  4. Kiva postaus! Moni kohta olisi sopinut minunkin vastaukseksi.
    Superihana tuo purjelaivakuva 😊
    Lokoisaa viikonloppua 💕T Maija myrskyluodolle@gmail.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maija!Tuo purjelaiva on Albanus joka kävi ihan meidän mökin edustalla kääntymässä.

      Poista
  5. Oikein kiva postaus!Aurinkoista viikonloppua☀️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Oikein lämmintä viikonloppua sinullekin.☀️☀️☀️

      Poista
  6. Jotkut kuulostivat tutulle:murehdin pikkuasioitakin etukäteen, isot päätökset teen helposti, erilaisia ruokia kiva maistella sekä kotimaassa että ulkomailla. Erilaista sen sijaan se, että mielläni kutsun ystäviä kylään ja teen heille ruokaa. Nautin siitä, kun istuvat ruokapöydässäni ja odottavat, mitä saavat syödäkseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin nautin sitten kun jo istutaan pöydässä, mutta ne etukäteisvalmistelut stressaavat.

      Poista
  7. Kiva postaus ja vastaukset! Niin moni kohta olisi omallakin listallani että alkoi ihan hymyilyttää:) Aika samanlaisia ollaan:)
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Susanne! Samoin sinne, oikein hyvää viikonloppua!

      Poista
  8. Olipa kiva lukea! Hauskaa miten me ihmiset olemme niin erilaisia. Olen mm. matkustanut yksin mm. Afrikkaan ja Israeliin, tosin siellä päässä sitten on ollut tuttujakin, mutta yksinkin olen liikkunut ja nauttinut siitä. Ja rakastan suurienkin kutsujen ja ruokien teosta. Hyräily taas on harvinaista. :)
    Ehkä pitää itsekin postata tällainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet rohkea. Tee ihmeessä postaus tästä aiheesta.

      Poista
  9. Olipa kiva postaus! Yllätyin hieman siitä, että niin moni vastauksistasi löytyisi omaltakin listalta :D
    Terkkuja täältä ikuisesti tuuliselta tuntuvalta suomenlahdelta. Täällä sitä taas mennä ja tulla keikutaan koko 4 vkon kesäloma ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ansku! Oikein ihania veneilysäitä ja kivaa lomailua sinulle!

      Poista
  10. Näitä oli kiva lukea. Aika lailla samantapaisia asioita kuin itsellänikin. Esimerkiksi en koskaan haaveillut ulkomaille muutosta ennen tänne muuttoa. Nyt kyllä haaveilen. Näitä kuumia kesiä en taida kestää enää kovin monta vuotta, joko pohjoisemmaksi tässä maassa pitää päästä tai sitten muualle kokonaan.

    Samoin ahkeruus on sellainen asia, jonka olen laittanut merkille. Keskiluokkaiset amerikkalaiset ovat aika aikaansaapia. Laitetaan pihaa, osallistutaan vapaaehtoistyöhön, harrastetaan, kuskataan lapsia, urheillaan joko penkin kanssa tai ilman. Aina on jotain meneillään. Tosin samanlaista kai se on vähän joka puolella, mutta täällä ehkä yhteisöllisempää kuin esimerkiksi Suomessa.

    Kiva postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo ulkomaille muutto, tai vaan ihan omassa kotimaassa toiselle paikkakunnalle muutto saattaa käydä ihan kuin "vahingossa". Tarkoitan niin, että lähdetään ihan vaan kokeeksi vaikka vuodeksi ja sitten on tarkoitus palata kotimaahan. Mutta jos on jo lapsia ja työt tietysti uudella paikkakunnalla, niin se takaisin muuttaminen ei aina olekaan ihan yksinkertaista.
      Sinulla taitaa suurin haaste olla tuo kuumuus. Ymmärrän hyvin ettei välttämättä ole aina niin kivaa tuollainen liian lämmin ilmasto. Lomalla se vielä käy, mutta kun pitäisi joka päivä pärjätä kuumuudessa, niin vaikealta se tuntuisi.
      "Ahkeruus on ilomme, laiskuus intohimomme", vai miten se vanha loru meni :)

      Poista
  11. Hieno postaus, kiva idea, onneksi kierrätit. Mukava on aina piipahtaa pieniä hetkiä elämässäsi siellä Ahvenanmaalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Lapastaivas! Kiva jos Ahvenanmaan asiat kiinnostavat.

      Poista
  12. Mielenkiintoisia vastauksia! Tällaisia on kiva välillä pohtia, vaikka uskon tosiaan, ettei ollut ihan helppo keksiä noita, kun sitä saattaa olla myös sokea omalle tyylilleen. Älä huoli kuntokuurin lyhyydestä. Pääasia, että niitä kuureja tulee, koska kokonaisuutena ne kuitenkin ovat liikuttaneet sinua, eikö! Parasta on, ettei kadu tekemisiään tai toivo, että olisi valinnut jotenkin toisin. Hyvä sinä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainahan voi aloittaa uuden kuntokuurin :)

      Poista