NELJÄ IHANAA

Päiväkävely Maarianhaminan keskustassa.

Keltaisia lehtiä rapisemassa jaloissa.
Ihana tuoksu leijuu ilmassa.

Vierasvenesataman pikkuiset vajat on suljettu talveksi.
Tuntuu kuin satama olisi jo vaipunut talvihorrokseen.

Vaan muutaman metrin päässä kadulla on elämää.
Autoja tulee ja menee. Eikä se ihme olekaan, onhan Ahvenanmaa Suomen "autotihein" paikka, muistan kuulleeni.

Tänään meri on peilityyni ja se heijastaa kaiken peilikuvana pinnastaan.

Vaikka päivä on harmaa, niin maisema on kaunis.

Eipä ole hassummat asuinpaikat noilla vastarannan asukkailla.
Täällä onkin melkein mahdollista asua meren rannalla, keskellä kaupunkia.

Kuljemme siltaa pitkin pikku saarelle, jossa riikinkukot, kanat, kanit ja kanarialinnut asustavat.

Kesyjä ovat, mutta liikkuvaisia, joten hiukan vaikeita kuvattavia.

Tämä ilmava taideteos löytyy kirjaston viereltä.

Leikkivälineissä ei nyt juuri näy leikkijöitä.
Joku ryökäle on ehtinyt täälläkin tuhrustaa viisauksiaan seinille.

Rannan tyrnipensaassa näkyi vielä muutamia marjoja. Pehmeitä, sanoi J.

Tästä kauniista rakennuksesta tulee mieleen lavatanssit ja haitarimusiikki kesäiltana.

Täällä taas saa kuunnella hiukan erilaista musiikkia.

Jokunen vene on vielä vedessä, mutta vierasveneitä ei näy.

Paitsi tuo luxus-jahti, joka kesän alussa ilmestyy tuohon samaan paikkaan, kunnes syksyn tullen häviää jonnekin talveksi, tullakseen takaisin seuraavana kesänä.

Camping-alueella ei näy ketään.

On se ihanaa kun meillä on kaikki neljä vuodenaikaa.

Niissä jokaisessa on oma viehätyksensä.

Kevään hento vihreys ja se kun päivä päivältä saa seurata luonnon heräämistä ja odottaa kesän lämpimiä, kiireettömiä päiviä rannalla tai vaikkapa kaupunkipäivää torilla käynteineen.
Syksy, jonka myötä luonto saa ihanat värit ja saamme nauttia luonnon omista antimista. Talvi, joka parhaimmillaan on valkoinen ja muutaman asteen pikku pakkanen saa posket punoittamaan.

Mistään vuodenajasta en haluaisi luopua.

LEPPOISAA PÄIVÄÄ KAIKILLE!