NOSTALGIAA

Tällä viikolla olen postaillut yksinomaan noita hotellihuonepostauksia, mutta nyt ollaan palattu arkipäivään ja huomasin PIENI LINTU-blogissa kivan aiheen tälle viikolle: NOSTALGIA.

Ihan heti minulle tuli mieleen yksi esine, joka minun on ehdottomasti tähän laitettava, nimittäin perheemme ensimmäinen kännykkä. Se oli nimenomaan koko perheen, sillä eihän siihen aikaan jokaisella ollut omaa kännykkää niin kuin nyt.

Kokoa tuolla ihmelaitteella oli mahtavasti: pituus 20cm, leveys 8cm ja paksuus 3cm, joten mitään takataskussa pidettävää mallia se ei ollut. Ja huomaa hieno antenni, joka vielä lisäsi laitteen pituutta muutamalla sentillä.

Laitteen käytön onnistuminen oli aina vähän onnen kauppaa. Joskus puhelut katkesivat heti alkuunsa, joskus ne eivät ollenkaan tulleet perille, tai vastaavasti oma soittoyritys jäikin pelkäksi yritykseksi.
Kauan tuota epävarmaa puhelinta ei muistaakseni käytetty ja nyt se on säilössä mökin laatikossa, josta se kaivetaan esille aina, kun halutaan saada nuoremmilta hyvät naurut.
Mutta nostalginen esine se on.

Toinen nostalgiaa henkivä esine kodissamme ontämä korunaulakossani roikkuva, pitseillä koristeltu, hempeän värinen pussukka, jonka olen saanut ROMULYYLI-blogia pitävältä Riitta Sinikalta.

 Tämä pussukka edustaa hänen aikaansaannoksistaan varmaan sitä hillityintä mallia. Käypä vilkaisemassa mitä kaikkea hän loihtii vanhoista kirpparimateriaaleista.

Nostalgisia muistoja vajaan neljänkymmenen vuoden takaa tuovat mieleen nämä vauvan mokkatossut, joita molemmat tyttäreni ovat käyttäneet.

Kovin hyvin ne eivät pienissä, potkivissa jaloissa pysyneet, mutta söpöt ne olivat. Ja väri on sen ajan hittiväri oranssin, vihreän ja kirkkaan keltaisen lisäksi.

Entäs nuo vanhat valokuvat sitten. Ne jos mitkä ovat nostalgiaa.
Minun ja mieheni nuoruudenkuvissa on paljon sellaista minkä jokainen 70-luvun nuori muistaa.
Housujen polvista alaspäin levenevät lahkeet, farkkujen (joita silloin kutsuttiin jameksiksi) käärityt lahkeet, farkkutakki, miehillä viikset ja molempien vaatteissa niukka yläosa ja housut, joissa leveä vyö.

Nostalgiaa on meille myös ihka ensimmäinen automme, joka oli hieno, mutta useimmiten siinä oli jotain vikaa. Onneksi sukulaismiehellä oli autokorjaamo nimeltään "Räpäys", joten kesti vain silmänräpäyksen ja autolla voitiin taas ajella.

Näin nostalgisissa merkeissä tänään.
Muita nostalgiapostauksia voit käydä katsomassa TÄÄLTÄ.



MUKAVAA LAUANTAITA!