KESÄ LOPPUU, MUTTA EI HAITTAA

Kesä alkaa pikkuhiljaa olla lopussa, ainakin siinä mielessä että elokuu on viimeinen kuukausi joka mielletään varsinaiseksi kesäkuukaudeksi.

Syksyn tulo ja kesän loppuminen saa mieleni aina hiukan haikeaksi, mutta yllättäen sitä ei tänä vuonna ole tapahtunut, vaan tuntuu mukavalta kun kuuman kesän jälkeen saapuvat syksyisemmät kelit.

Vaikka nythän oikeastaan tuntuu siltä kuin oltaisiin saatu kesä takaisin. Muutama viikko sitten oli luonto ihan ruskeana ja puut ja pensaat nuokkuivat kuivuuden johdosta.

Muutama kunnon sade sai ihmeitä aikaan. Nurmikkokin vihertää taas. Kasvihuone on melkein tyhjä jo. Muutama pikku tomaatti sieltä vielä on tulossa, mutta pian sen saa jo laittaa talvikuntoon.

Muuten pihalla vihertää, mutta heinä joka kuvassa on ruukussa kasvarin edessä on kuivahtanut ihan ruskeaksi. Leikkaan sen alas ja jätän silleen talveksi.

Keväällä on jännä nähdä onko se vielä hengissä. Jos on, niin se pitänee jakaa, niin tuuheaksi se on kesän aikana kasvanut, että taitaa jo tukehtua jos vielä tuosta tuuheutuu.

Jostain luin että laventelia ei pidä kastella. Uskoisikohan tuota, kun nyt kun luonto on hoidellut kastelun kunnolla on laventelikin yltynyt rehevöitymään. Laventelia minulla on tuossa kukkapenkissä kasvihuoneen edessä, mutta ei taida oikein kuvassa näkyä.

Kääpiösamettikukatkin jotka viime vuonna kylvin siemenestä paukahtivat esille tänäkin vuonna ja nyt sateiden jälkeen ovat nekin komeita. Kaikki muu onkin jo pihalla kukkinut, joten mukavaa kun nuo itsekseen ilmestyivät. 

 

Villiviini pergolan seinämällä kasvaa myös hyvin. Toivoa sopii etteivät peurat tai jänikset innostu sitä syömään.

Viljelylaatikoista saa vielä jonkun salaatinlehden poimittua, mutta kohta on aika tyhjentää nekin.

Luvassa on kesäisen lämmin viikonloppu, joten nautitaan siitä.

Kotipihalla olen myöskin ruvennut hiukan istuttelemaan perennoja ja pensaita, mutta niistä sitten myöhemmin kun olen hiukan pidemmälle hommissa päässyt.

NYT OIKEIN KIVAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE!