TÄNÄÄN KÄVIMME TÄÄLLÄ

Kauniit päivät seuraavat toisiaan ja lähdimme piknikille Lemströmin kanavalle.

Kanava on valmistunut vuonna 1882 ja se on 350 metriä pitkä ja 16 metriä leveä.

Valitsimme piknikpaikaksemme kanavan varjoisemmalla puolella olevan rannan, sillä auringosta alkaa jo saada tarpeekseen. Rannalla kävi pieni tuulikin, joten oli aivan ihanteellinen lämpötila.

Harvoin täällä Ahvenanmaalla toivoo tuulta, päinvastoin, mutta näillä helteillä se on paikallaan.

Kanavan yli johtavan sillan alta mahtuu korkeintaan runsaan kolmen metrin korkuinen alus. Sitä korkeammat joutuvat odottamaan sillan avaamista.

Silta avataan tasatunnein ja pidetään auki noin kymmenen minuuttia. Paljon oli veneilijöitä liikkeellä ja niiden kulkua olikin mukava seurata.

MITÄ SINUN TÄMÄN PÄIVÄN OHJELMAASI KUULUU?

  

ISOÄIDIN KURKUT ELI HÖLSKYTYSKURKUT

Kasvihuoneessa kypsyy kurkkuja hurjaan tahtiin. Ollaan syöty jo vaikka kuinka paljon noita omia kurkkuja ja tänään oli valmiita taas niin monta, että jotain niistä piti valmistaa. Hyviähän nuo ovat ihan sellaisenaankin, mutta eihän niitä miten paljon tahansa jaksa syödä. 

Mieleen tuli isoäidin kurkut, eli hölskytyskurkut. Tässä muodossa meistä varmaan lähes jokainen on lapsuudessaan kurkkuja syönyt.

Kurkut viipaloidaan ohuiksi siivuiksi ja tässä hommassa mielestäni juustohöylä on kätevä.

Yleiskoneella siivuttaminen tietysti myös kävisi, mutta juustohöylätekniikka oli ihan riittävä näin mökkiolosuhteissa, ja muutenkin, koska näin säästyy enemmiltä tiskaamisilta. 

Kaikkia aineksia löytyi kotoa ja tilliäkin omalta kasvimaalta.

Nyt ovat kurkut purkissa ja laitoin ne jääkaappiin maustumaan. Päivällisellä näitä sitten nautiskellaan.

Tässä vielä resepti isoäidin kurkkuihin:

resepti TÄÄLTÄ

2 kurkkua (n. 500g/kpl)

0,5 dl sokeria

1 tl suolaa

1,5 dl vettä

0,5 dl (väkiviina)etikkaa

tilliä silputtuna

1. Leikkaa kurkku ohuiksi viipaleiksi. Sekoita sokeri ja suola keskenään, samoin vesi ja etikka.

2. Lado kurkkuviipaleet kannelliseen astiaan, ripottele suola-sokeriseosta sekä tilliä kurkkukerrosten väliin.

3. Kaada päälle etikkaliemi, sulje kansi ja ravistele voimakkaasti.

Anna maustua viileässä ennen tarjoilua. 

HELTEISTÄ PÄIVÄÄ!

TEKEMISTÄ TEINEISTÄ PIKKULAPSIIN

Mitä hauskaa tekemistä keksisi 12-ja 15-vuotiaille, ettei aika menisi ihan puhelimen tuijotteluun?

Kaksi lapsenlapsistamme on meillä parhaillaan ja ohjelmassa on jo ollut ainakin uimista, kalastusta, patikoimista ja minigolfia. Vaikka saarellamme tapahtuu paljon kaikenlaista kesällä, on tarjonta kuitenkin rajoitetumpaa kuin suuremmilla paikkakunnilla.

Teini-ikäiset eivät enää innostu samanlaisesta tekemisestä kuin pienemmät ja vuosien aikana on nähty niin Kastelholman linna kuin Bomarsundin rauniotkin sekä muut tavanomaiset nähtävyydet Ahvenanmaalla.

Eilen suunnistimmikin Eckeröhön ja siellä olevaan SMART PARK-elämyspuistoon, jossa tekemistä riittää ihan kaikenikäisille, niin lapsille kuin nuorisolle. 

Pienille lapsille oli karuselleja, hiekkalaatikkoja ja muuta mukavaa.

Löytyipä meidän teineillekin sopivaa juttua. Segway oli tosi mieleinen ja hetken harjoittelun jälkeen se sujui kuin vanhoilta tekijöiltä.

Myös  akkukayttöiset laivat olivat kivoja ajettavia ja niissä ehkä olisivat pojat viihtyneet kauemminkin, mutta rupesi tulemaan jonoa vuoroaan odottavista, joten piti ajaa laituriin ja päästää seuraavat seilaamaan.

Sää oli tosi helteinen ja nälkäkin tuli kaiken kiertelyn jälkeen, joten menimme Smart Parkin ravintolaan syömään. Melko pitkään saimme odottaa ruoka-annoksiamme, mutta ruoka oli tosi maittavaa.

Halpaa lystiä ei tällaisessa paikassa käynti ole. Meiltä kolmelta maksoi perhelippu 58€. Kysyin tytöiltä jotka lippuja myivät, että eikö tällainen täti joka ei missään laitteessa aio käydä, pääsisi ilmaiseksi, mutta ei kuulemma.

Tänään kun käväisin Smart Parkin nettisivulla ja katsoin hinnastoa, huomasin että siellä oli erikseen hinta isovanhemmalle. Se hinta oli 10€ ja käyntimme olisi tullut halvemmaksi jos olisin huomannut pyytää tuota isovanhempi-hintaa.

Oisivat tytöt voineet tuota hintaa tarjotakin, kun tuskin luulivat minua poikien äidiksi, vai luulivatko? 

Joka tapauksessa kiva päivä!

MITEN MENI SINUN PÄIVÄSI?  

OLETKO TYYTYVÄINEN PASSIKUVAASI?

Nykyisin kun passin saa vain viideksi vuodeksi, tuntuu että jatkuvasti saa olla uutta hankkimassa. Passikuvan ottaminen on aina yhtä piinaava kokemus ja kun tuloksena on joka kerta kuva johon ei parhaalla tahdollakaan voi olla tyytyväinen, niin valokuvaamoon asteleminen ei ole kovin mieluisaa.

Olethan kuullut vitsejä siitä että jos muistutat passikuvaasi, niin olisi vähintäänkin oltava huolissaan.

Joka kerta kun passiaan joutuu näyttämään, niin odottaa virkailijan vähintään purskahtavan nauruun, jos ei sitten itkuun.

Onneksi meillä päin sentään saa pitää silmälasit päässä kuvaa otettaessa.Muualla asuva ystäväni nimittäin joutuu kuvattaessa riisumaan lasit nenältään  ja silloinhan ei silmälasien käyttäjä näytä ollenkaan itseltään.

Mutta ihmetykseni oli suuri tällä kertaa kun passikuva oli otettu. Kuva taisi olla paras kuva mitä minusta koskaan on otettu!

  

Saattaa kuulostaa omahyväiseltä, mutta tähän passikuvaan olen kerrassaan tyytyväinen. En tiedä onko kuvaaja retusoinut kuvaa, vai mitä taikoja hän on tehnyt kun on saanut tuollaisen kuvan aikaan.

 

Ehkä osatekijänä oli se, että tykkäsin heti kuvaushetken rennosta meiningistä. Ensin otettiin muutama vakavampi kuva ja sitten kuvaaja sanoi että   saa vaikka hiukan hymyillä. Mitä! Eikö passikuvassa tarvitsekaan näyttää haudanvakavalta?

Kaikki muukin passin hankinnassa sujui jouheasti. Täällä ei tarvitse tilata mitään aikoja poliisilaitokselta, vaan marssin vaan sisälle kuvien kanssa, otettiin sormenjäljet ja kahdeksan päivän päästä tuli puhelimeen viesti että passi on noudettavissa. Joutuisaa ja helppoa!

Nyt kelpaa odotella elokuista matkaa kun passiasia on kunnossa.

MUKAVAA PÄIVÄÄ!

PIONIUNIKKO JA SILKKIUNIKKO

Nyt kukkivat unikot ja pioniunikot taas!

Viime vuonna kylvin näitä siemenistä ja nämä tämänvuotiset ovat niiden jälkeläisiä. Jännä nähdä mitä kaikkia värejä sieltä putkahtaa. Nyt ne kukkivat ainakin jo valkoisilla, vaaleanpunaisilla ja tumman liloilla kukilla.

Otin osan siemenkodista talteen viime syksynä ja keväällä heittelin ne kukkapenkkiin.

Kylvin osan keittiöpuutarhan laatikkoon ja nuppuja näkyy sielläkin, mutta kukintaa saa vielä muutaman päivän odottaa.

Silkkiunikko on kaunis loistavan punainen kukka, joka ei tuulesta ja sateestakaan pillastu, vaan terälehdet pysyvät kukassa tuulisellakin tontilla, kuten meidän. Laventeli on myös talvehtinut hyvin kukkapenkissä ja kukkii parhaillaan.


Muutaman kukan poimin sisälle maljakkoonkin, mutta kauneimmillaan ne kyllä ovat ulkona kukkapenkissä. Tai mikä vielä parempaa, jos olisi kokonainen niitty täynnä näitä ihania unikkoja.

Ovatko nämä unikot sinulle tuttuja, vai suositko jotain muita siemenestä kylväytyviä kukkia?



OIKEIN KESÄISTÄ HEINÄKUUN JATKOA SINULLE!