2 VIRHETTÄ JOITA EN ENÄÄ KOSKAAN TEE!

Vietettiin viikonloppu mökillä. Tehtiin keväisiä hommia. Kasvihuone tuli siivottua ja viimeisetkin lehdet haravoitua.

Nurmikko alkaa jo kivasti vihertämään, mutta muuten on luonto vielä aika harmaata.

Kasvihuoneen edessä olevalle terassille oli syksyn aikana kerääntynyt paljon koivunlehtiä ja kun niitä ei syksyllä huomattu lakaista pois, oli siihen nyt tullut rumat tummat jäljet koko talven siinä maanneista koivunlehdistä. Tämä oli virhe n:o 1.

Kuvittelin että jäljet lähtisivät pois painepesurin terassipesimellä, mutta eivätpä lähteneetkään. Pirskottelin mäntysuopaa pinnalle ja yritin uudestaan, mutta sitkeässä ovat nuo tahrat.

Hiukan ne vaalenivat, mutta eivät kokonaan lähteneet. Pitää vielä katsoa kaupoista jos olisi jotain erityisesti terassin lattian pesuun tarkoitettua pesuainetta että saataisiin nuo laudat puhtaiksi.

Tämä oli hyvä opetus siitä, että vaikka syksyllä kuinka laiskottaisi lehtien haravoiminen, niin ainakin terassilta kannattaa ne lakaista pois tuollaisten ikävien jälkien estämiseksi.

Onko sinulla jotain vihjettä siitä, millä voisi noita tahroja yrittää poistaa?

Jos ei jälkiä saada pois, taitaa ainoaksi toimenpiteeksi jäädä pintojen käsittely jonkinlaisella värillä.

Kasvihuoneessa ei ole vielä mitään kasvamassa. Viime vuonna innostuin kylvämään ja istuttamaan niin paljon kaikenlaista, että tänä vuonna olen toiminut ihan päin vastoin, enkä ole vielä edes aloittanut.

Ei nimittäin ollut ihan pikku homma kantaa kasveja päiväksi kasvariin ja yöksi sisälle lämpimään, kun kasvihuoneessa ei mitään lämmitintä ole. Se että innostuin kylvämään ja istuttamaan aivan liikaa kaikenlaista oli viime vuonna virhe n:o 2.

Tänä vuonna olen aikeissa ostaa tomaatin ja kurkun taimet valmiina ja vasta sitten kun yöt ovat niin lämpimiä ettei pakkasista enää ole pelkoa.

Meillä oli vanhat bambukaihtimet, jotka ripustimme kasvihuoneen kattoon liian kuumaa auringonpaistetta estämään. Ne peittävät vain etelän puoleisen osan katosta, joten valoa riittää silti ihan tarpeeksi kasveille. Näillä kaihtimilla saadaan toivottavasti lämpötila kasvarissa kesäkuumalla pysymään siedettävissä lukemissa. Lisäksi meillä on automaattisesti avautuvat kattoikkunat.

Kasvihuoneen ulkopuolella oleviin laatikoihin kylvetään hernettä, salaattia ja tilliä, niin kuin viime vuonnakin. Yhdessä laatikossa kasvaa lisäksi raparperi. Retiisejä en laita tänä vuonna, kun ne eivät saaneet mitään suurempaa suosiota. 

Kukkapenkissä kukkivat nämä pikkuiset narsissit. En edes muistanut että syksyllä kaivoin niiden sipulit maahan kun olivat kukintansa lopettaneet. Ne olivat ruukussa viime keväänä. Nyt oli iloinen yllätys kun ne ilmestyivät mullan seasta harmaaseen penkkiin väriä antamaan.

Yhtä ja toista muutakin sieltä jo pilkistää ja aina on yhtä kiva seurata kasvun edistymistä keväällä.


OIKEIN KEVÄISIÄ PÄIVIÄ TEILLE KAIKILLE!

VIHDOIN PÄÄSIN NE NÄKEMÄÄN!

Viime postauksen jouluisista tunnelmista hypätään suoraan kukkivaan kevääseen, Tukholmaan.

Kaupungin keskustassa, kuninkaanlinnan lähellä sijaitseva KUNGSTRÄDGÅRDEN  oli matkamme päämäärä ja nimenomaan kukkivat kirsikkapuut, jotka olen jo useana vuonna halunnut päästä näkemään.

Ja olihan se ihastuttava näky! Puistokäytävän yllä oli kukkivista kirsikkapuiden oksista muodostunut katto.

Vaikka sää olikin melko kolea, niin tuntui kuin oltaisiin matkustettu etelämmäksikin kun noita kukkia katseli. 

Tänä kännykkäkameroiden aikana tuntui, että ihan jokainen puistossa vieraileva otti kuvia noista ihanista kukkivista puista.

 

Tukholmassa kevät oli hiukan pidemmällä kuin meillä Ahvenanmaalla ja puut alkoivat jo vihertää.

Toinen Tukholman käyntikohteemme oli GAMLA STAN, Tukholman vanha kaupunki.

 

Puistoihin oltiin juuri kantamassa penkkejä ja istutuksia oltiin jo tehty. Voin vai kuvitella millaista täällä on kesällä kun kaikki kukkii ja vihertää, aurinko paistaa ja ihmisiä istuskelee penkeillä.

 

Matkalla vanhaan kaupunkiin ohitimme myös kuninkaanlinnan. 

Vanhan kaupungin kuvat eivät sanoja kaipaa. Siellä vaan on niin oma hieno tunnelmansa! 

Meillä oli kuusi tuntia aikaa kuljeskella kaupungin katuja. Hyvin ehdittiin nähdä kaikki mitä oltiin suunniteltukin.

Ostoksia ei ollut tarkoitus tehdä eikä tehtykään, vaikka tarjonnasta ei puutetta ollut. Ei vaan jaksa ruveta sovittelemeen mitään vaatteita tällaisella matkalla. 

Illaksi oltiin kotona ja päivän kävelyt ja laivassa ja bussissa istuminen tuntuivat jaloissa ja hartioissa.

Ihan heti en haluaisi matkalle lähteä. Ehkä sitten kesällä uudestaan.

Enemmänkin kuvia otin, mutta eivätköhän nämä riitä. Ajattelin ensin jakaa kuvat kahteen postaukseen, mutta sitten tajusin etten itse juuri koskaan jaksa lukea toisten bloggaajien samasta kohteesta tekemiä, useampia juttuja, joten kiteytin päivän matkan yhteen postaukseen.

Paljon on vielä nähtävää Tukholmassa ja ensi kerralla haluankin yöpyä siellä niin pystyy katselemaan kaupunkia paremmalla ajalla, välillä hotellissa levähtäen.

OIKEIN IHANAA VIIKONLOPPUA SINULLE!

HIDAS VAI NOPEA POSTI?

HYVÄÄ JOULUA!

Mitä sinä tuumisit jos saisit joulukortin näin keväällä?

Ajattelisitko, että tulipa kortti hyvissä ajoin, vai miettisitkö missä kortti on näin kauan viipynyt, kun joulusta on sentään jo nelisen kuukautta.

Minä mietin kortin seikkailua, sillä ystävämme kiitti meiltä saamastaan joulukortista eilen. Hän oli liittänyt lähettämäänsä kuvaan kuvan meidän viime jouluksi lähettämästä kortista ja siinä oli postileima 11.12.2017. Jostain syystä kortti löysi perille vasta eilen.

Eilen oli lauantai, jolloin postia ei edes kanneta, joten hämmästystä riitti. Tuli mieleen että posti on ehkä vahingossa pudottanut kortin väärään osoitteeseen ja tuo väärä saaja puolestaan on hävittänyt kortin jonnekin ja löytänyt sen vasta nyt siivotessaan.

Tai sitten postilla aika on mennyt talven lumitöissä eikä korttia ehditty toimittaa ajoissa.

Vaikka nuo oheistoiminnat postinjakelussa taitavat olla vain mantereen postimiehillä ja -naisilla. En ainakaan ole kuullut vastaavasta täällä meillä päin.

Mutta kyllä täälläkin posti osaa koheltaa. Viimeksi törmäsin siihen pari vuotta sitten, kun tilaamaamme kasvihuonetta ei alkanut kuulua. Mitä sille tapahtui, sen voit lukea TÄÄLTÄ.

No, möhläys kerran kahdessa vuodessa voidaan kai antaa anteeksi.

Onko sinulla vastaavia kokemuksia postin kanssa?

 MUKAVAA PÄIVÄN JATKOA!

KUN MIELIKUVITUS LAUKKAA

Kun muutkin, niin minä perässä!

Aika moni bloggaaja on tehnyt postauksen MIELIKUVITUSELÄMÄSTÄ,eli jos elämä olisi sellaista mitä itse kunkin mielikuvituksessa on, niin minkälaiselta se näyttäisi.

Minun mielikuvituksessani maailmani voisi olla vaikka tällainen:

Vuodenaikoja olisi  mielikuvitusmaailmassanikin neljä, mutta niiden pituudet olisivat hiukan toisenlaiset kuin todellisuudessa.

Kevät olisi helmi-maalis-huhtikuussa. Silloin olisi jo aika lämmintä ja luonto heräisi vihertämään. 

Kesä kestäisi toukokuusta syyskuun loppuun ja se olisi oikea kesä eli aurinkoinen ja vähäsateinen. Hellettä ei olisi, mutta lämpötila olisi joka päivä runsaat parikymmentä astetta. Kenenkään ei tarvitsisi tehdä töitä kesällä, vaan kaikilla olisi lomaa.

Syksy olisi ainoastaan kaksi kuukautta eli loka-marraskuun. Silloin nautittaisiin kuulaista syyspäivistä. Monta päivää jatkuvaa sadetta ei olisi koskaan ja lehtiäkään ei tarvitsisi haravoida, vaan ne kerääntyisivät itsekseen haluttuun paikkaan.

Talvi olisi joulu-ja tammikuun ja se olisi aina kunnon talvi. Pakkasta olisi viidestä kymmeneen asteeseen ja lunta olisi niin että joka vuotena päästäisiin harrastamaan kaikkea talveen liittyvää etelässäkin. Valkoinen joulu olisi itsestäänselvyys.

Lumi sataisi heti joulukuun alussa ja sitten kun se sulaisi tammikuun lopussa sitä ei enää tulisi.

Mielikuvitusmaailmassa asuisimme  mielellämme näin kuin nytkin, mutta meillä olisi kakkosasunto jossain isommassa kaupungissa mantereella. Se olisi kerrostalossa josta avautuisi kaunis näköala suurelta lasitetulta terassiltamme.

Siellä voisimme viettää aikaa ja tavata ystäviä. Voisimme sieltä käsin tehdä piipahduksia läheisiin kaupunkeihin, jotka olisivat vain lyhyen ajomatkan päässä.

Ahvenanmaalta olisi silta mantereelle, joten pääsisimme nopeasti mantereelle ja taas takaisin kotiin saarelle. Myös junayhteys olisi niin Suomen mantereelle kuin Ruotsiinkin. 

Välillä kävisimme ulkomailla. Emme tekisi kovin pitkiä matkoja, mieluiten vain muutaman päivän pituisia. Oma yksityiskone olisi tietysti mukava, mutta isompi kone tuntuu vakaammalta ja turvallisemmalta, joten sillä matkustaisimme.

Meillä olisi tietysti aina luksus-luokan paikat ja matkan aikana olisi mukava kelliä sängyllä, ilman että pitäisi tunkea itsensä ahtaaseen turistiluokan tuoliin.  

Mystiikkaa elämään toisi se, että olisi mahdollista tavata kaikkia niitä läheisiä  jotka eivät enää ole täällä keskuudessamme. Näissä tapaamisissa tosin voisi syntyä hämmentäviä tilanteita, kun oma vanhempi voisikin olla nuorempi, kuin mitä itse tällä hetkellä on. Toisaalta jos poisnukkuneet olisivat jatkaneet vanhenemistaan samalla tahdilla kuin me elävät, niin tosi vanhojakin läheisiä tapaisi. Isoäitinikin olisi jo 118-vuotias.

Mökillä kävisimme silloin kun siltä tuntuu ja meillä olisi siellä henkilökuntaa, joka tekisi koneilla raskaimmat puutarhatyöt. Kaadettavat puut kaatuisivat kuin tulitikut ja oksat häviäisivät jonnekin ilman että meidän tarvitsisi niitä raahata mihinkään. Silloin kun mitään tehtävää ei olisi,  henkilökunta häipyisi näkymättömiin, tullakseen taas esille kun heitä tarvittaisin.

Puutarhan suunnittelussa olisi aina käytettävissä asiantuntija-apua, jotta virheiltä vältyttäisiin.

Jos emme itse haluaisi tai osaisi tehdä kunnostustöitä, niin käytettävissä olisi aina apuvoimia jotka ripeästi ja taidolla tekisivät työt puolestamme.

Mökkirannassa olisi vankka laituri jota eivät jäät koskaan veisi mennessään. Kesäiltana voisimme istua katsomassa auringonlaskua ja joku tarjoilisi meille herkkuja. Lihomisen pelkoa ei herkutteluista huolimatta olisi, sillä ennen herkkua otettu pikku pilleri estäisi kaloreita kerääntymästä kehoon.

Tyynessä illassa kelpaisi rannalla oleskella, sillä liiallisen tuulen saisimme estettyä ihmelaitteella, joka nappia painamalla tyynnyttäisi tuulen ja samalla imaisisi häiritsevät hyttyset kitaansa.

Punkit tuo kone hoitaisi myös päiviltä.

Tällaisia ajatuksia minulle tuli mieleen kun kuvittelin elämää mielikuvitusmaailmassa. 

Muita mielikuvitusmaailman tarinoita voit lukea ainakin 
Meidän elämää-blogista TÄÄLTÄ ja Kotonasi-blogista TÄÄLLÄ.


Nyt palataan taas todellisuuteen ja toivotetaan 

HYVÄÄ JA KEVÄISTÄ VIIKONLOPPUA!

postauksen kuvat TÄÄLTÄ

BLOGIARVONNAN VOITTAJA ON.....

Blogini täyttää tässä kuussa kuusi vuotta. Kuusi vuotta bloggaaminen on kuulunut olennaisena osana elämääni. Tänä aikana olen kirjoittanut 1179 postausta.  Blogissani on käyty n. 470.000 kertaa.

Olen nauttinut kaikesta bloggaamiseen liittyvästä ja saanut monista blogini lukijoista ihania some-ystäviä ja blogini kautta olen itse löytänyt monia hienoja blogeja joita innolla seuraan.

Bloggaamista aloittaessani tuskin ajattelin että tästä tulisi näin pitkäaikainen ja rakas harrastus, mutta niin se vain vei mukanaan eikä koskaan ole tuntunut tylsältä.

Haluan kiittää teitä kaikkia jotka olette blogiani seuranneet. Kiitos kaikista neuvoista, kannustuksesta ja kommenteista joita olette jättäneet. Toivottavasti olette mukana jatkossakin!

Sitten vielä  suorittamaani arvontaan, jossa yksi blogini lukija voittaa kaksi mukia ja kuusi kappaletta mukeihin sopivaa kangaslautasliinaa.

Suoritin arvonnan Random Org.:lla ja kone valitsi voittajaksi:

Kolmella arvalla mukana :) tiia96@luukku.com . 

Parhaimmat onnittelut voittajalle. Otan sinuun yhteyttä sähköpostilla.

OIKEIN IHANAA KEVÄTTÄ KAIKILLE! 

HANKINTAREISSULLA

Terveiset Ruotsista, Uppsalasta ja Grisslehamnista! 

Kuva on Grisslehamnin satamasta, jossa hiukan koleasta säästä huolimatta oli jo hyvinkin keväistä. Kuvan otin kun istuimme rannalla olevalla penkillä laivan tuloa odottaen.  Takanamme oli rivi matkailuautoja jotka oli pysäköity niin että heillä on mukavat näkymät satamaan.

Noita matkailijoita on ihan aina tässä rannassa. Näyttävät olevan eläkeikäisiä ja autot on parkkeerattu niin että ihan hetkellisestä käynnistä ei ole kyse, vaan ainakin yksi yöpyminen heillä täällä on. Sähköjohdot oli vedetty jokaisesta autosta ja autojen matkustajat oleskelivat ulkosalla. Aika monella näkyi olevan lasissa jotain juotavaa. Kevään tuloa ja ystävien tapaamista kai juhlivat.

Mietin myös sitä, että hehän pääsevät tuosta kätevästi laivalla tekemään risteilyn. Matka kestää edestakaisin neljä tuntia, joten siinä ajassa ehtii mainiosti syömään hyvin. Eckerölinjan laivoilla on meidän mielestä erinomaisen hyvät ruoat. Aina tuoretta ja maukasta.

Laivalla ehtii tehdä myös tax-freeostokset ja illaksi voi sitten kömpiä omaan matkailuautoon nukkumaan. Kuulostaa aikakin mukavalta!

Mutta meille jotka teemme tuon samaisen matkan vain päästäksemme pois saarelta ja sinne takaisin, tuo laivamatka on aina enemmänkin piinaa, vaikka vaan kaksi tuntia yhteen suuntaan kestääkin.

Tämän kerran piinaa lievitti kuitenkin tyytyväisyys siitä, että saimme tehtyä kaikki hankinnat jotka oli suunniteltukin. Hankinnat olivat terassille, eli pöytä/tarjoiluvaunu ja tuuli/näkösuoja. Mattoa ei kuitenkaan vielä löydetty.

Postista tuli vielä viesti että tilaamamme grilli on saapunut, joten se noudetaan tänään.

Iltapäivällä jatkuu terassin somistus.

Olethan jo osallistunut blogini 6-vuotisarvontaan? Jos et, niin tee se TÄÄLLÄ. Aikaa on vielä muutama päivä.

OIKEIN MUKAVAA JA KEVÄISTÄ VIIKONLOPPUA KAIKILLE!

SUUNNITELMIA, HAAVEITA

Lämpimämpää säätä odotellessa on hyvä aika miettiä miten terassin kalustaisi.

Ruokapöytä tuoleineen ja pieni istuinryhmähän meillä jo on. Ne esittelin TÄÄLLÄ.

Kasvit/kukat saisivat mielestäni olla melko neutraalin värisiä, ehkä valkoisia ja sinisiä. Jokin isompi, pitkävartinenkin kasvi olisi kiva. Oliivipuu tai vastaava olisi ihana, mutta talven yli hengissä pitäminen taitaa olla ylivoimaista? 

Koska kotimme on mäen päällä ja edessä avautuu aika avara maisema, on terassi ehkä välillä hiukan tuulinen. Tuulisuuden vähentämiseksi ajattelin että tämän tapainen kaiteeseen kiinnitettävä markiisi, tai joku muu vastaava, olisi  hyvä terassin kulmassa olevalle kahvittelupaikalle. Samalla se antaisi näkösuojaakin, vaikka ulkoa ei kovin hyvin  terassillemme näekään.Tällaisen saisi kätevästi kiinnitettyä terassin kaiteeseen ja talveksi se olisi helppo ottaa pois.

Laventelit varmaan viihtyisivät auringossa. Näitä meillä on mökillä kukkapenkissä ja niiden tuoksu on aivan ihana, joten samanlaisia haluaisin kotiinkin, mutta ruukuissa kasvavina. Syksyllä voisin  istuttaa ne mökille maahan, koska ruukussa ne eivät säilyisi hengissä talven yli.

Ja se oliivipuu olisi hieno! Mutta luulen että yhtä hieno olisi jokin heinä. Sen kun istuttaa korkeaan ruukkuun, niin se olisi melkein kuin puu ja heinät ovat niin kauniita auringossa kun tuuli hiljalleen niitä heiluttelee. 

Pohdimme myöskin kumpi olisi parempi valinta terassille, aurinkovarjo vai paviljonki ja päädyimme aurinkovarjoon. Niitä on vaikka minkälaisia, pienistä jättikokoisiin ja halvoista kalliisiin, joten valinnanvaraa riittää. Ehkä musta olisi hyvä valinta, koska meillä on aika pajon vaaleaa väriä muuten. Kalusteethan ovat valkoista beigevärisillä istuinosilla.

Grilli on jo tilattu ja se saapunee lähiaikoina.

Vielä haluaisin maton joka kestää avotilassa säiden armoilla. Sitten alkaakin kaikki tarvittava olla hankittuna.

Tai, jokin pieni apupöytä grillin viereen olisi vielä hyvä olla.

kuvat: MEILLÄ KOTONA ja IKEA.

TERASSIKELEJÄ ODOTELLESSA, MUKAVAA PÄIVÄÄ!

BLOGIN 6-VUOTISARVONTA

Taas on vuosi vierähtänyt ja tässä kuussa blogini täyttää jo kuusi vuotta. Ja synttäreiden kunniaksi on tapana järjestää blogiarpajaiset.

Arvonnassa on tällä kerralla kaksi Martinexin mukia. Lisäksi palkintoon kuuluu kuusi kappaletta 30x30cm:n suuruisia, puuvillaisia lautasliinoja. Väriksi valitsin harmaan joka on helppo yhdistää mihin muuhun väriin tahansa.

Arvontaan voivat osallistua kaikki blogini lukijat yhdellä arvalla, mutta jos olet kirjautunut sivupalkista lukijaksi, tai seuraat blogiani facebookissa, tai Instagramissa, saat jokaisesta yhden lisäarvan, eli voit osallistua jopa neljällä arvalla.

Laita kommenttiin miten monella arvalla osallistut ja anonyymit laittakaa myös sähköpostiosoite.

Arvonta päättyy blogini syntymäpäivänä eli tiistaina 17.4, joten hyvin ehtii mukaan.

ONNEA ARVONTAAN !

ARVONTA SUORITETTU. KIITOS KAIKILLE OSALLISTUNEILLE!

UUTTA TERASSILLE

Nyt saavat lämpimät ja aurinkoiset säät mielellään tulla!

Ostimme terassille kalusteita. Hankinnassa oli ruokapöytä tuoleineen ja pienempi pöytä kahdella tuolilla.

Ruokapöydän ympärille valitsimme tuolit joissa on matala selkänoja. Ne ovat erittäin kevyet liikuttaa ja ne voi talvisäilytykseen pinota päällekkäin, mikä on hyvä asia kun säilytystiloja on melkoisen vähän.

Kahvittelupaikalle valitsimme samanlaiset tuolit kuin ruokapöytäänkin, mutta korkealla selkänojalla. Tuoleissa on erittäin mukava istua ja selkänojan saa puolittain makaavaan asentoonkin jos haluaa ottaa aurinkoa hiukan rennommassa asennossa. Mietinnässä on vielä pitäisikö hankkia istuintyynyt näihin kahteen tuoliin. Mukava on istua kyllä ilman tyynyjäkin. Tyynyissä on se ainainen kuljettaminen sisälle ja ulos, joten asiaa mietitään vielä.

Tämän pikkupöydän, kuten isomman ruokapöydänkin pöytälevy on ns. nonwood-materiaalia, joka näyttää aika paljon puulta vaikka ei sitä ole. Tästä materiaalista meillä on ennestään hyvät kokemukset mökin pöydästä joka on jo useamman vuoden kestänyt ulkona kesät talvet, joskin katetulla terassilla.

Täällä kotona, kun ei kattoa terassilla ole, taidamme peitellä talveksi pöydän pressulla. Niin teimme nytkin, kun ei ihan vielä terassikelit taida tulla.

Tähän pikkupöydän ja tuolien eteen on suunnitelmissa  hankkia ulkotiloihin soveltuva matto joita jo näyttää olevan kivasti saatavissa. Maton avulla saisi enemmän huoneen tuntua ulos.  

Ruokapöydän ympärille ostimme neljä tuolia. Silloin kun meitä on useampia ruokailijoita, voi kaksi pikkupöydän tuolia ottaa tähän lisäksi.

Vielä on hankkimatta grilli ja aurinkovarjo. Aurinkovarjon vaihtoehtona oli paviljonki, mutta ehkä aurinkovarjo kuitenkin olisi monikäyttöisempi kun sen voi laittaa kiinni silloin kun varjostusta ei tarvitse. Paviljonki taas olisi varjostamassa koko ajan.  

Vielä näyttää aika paljaalta ja kalsealta. jotain kasveja pitää suunnitella, ehkä useampaankin paikkaan, tilaa kun on. Helppohoitoisia pitäisi tänne hankittavien kukkien olla, kun kuitenkin suuri osa ajasta kesällä vietetään mökillä. Onko ehdotuksia? Saa olla suurikokoisiakin.

Tulisipa pian lämmintä että päästäisiin nauttimaan tästä kaikesta! 

Joko sinä olet kevään odotuksissa?

PERINTEINEN KIRJA VS. E-KIRJA. KUMPI ON PAREMPI?

Elämä on jatkuvaa oppimista!

Niinhän se on. Uuden oppiminen ja opetteleminen vaatii vaan aina ennakkoluulottomuutta ja uteliaisuutta, sitkeyttä ja halua kehittyä.

Minulla on aina kirja tai kaksi yöpöydällä, enkä osaa nukahtaakaan jos en ensin ole lukenut edes paria sivua.

Kirjastossa käyn ainakin viikottain. Vaikka molemmissa kirjastoissa joissa minulla on tapana käydä, on valtaosa kirjoista tietenkin ruotsinkielisiä, niin itse lainaan melkein poikkeuksetta suomenkielisiä kirjoja. En siksi etten pystyisi yhtä hyvin lukemaan ruotsinkielisiä, mutta en osaa lainata niitä kun kirjailijat eivät ole minulle tuttuja, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.

Suomenkielisten kirjojen valikoiman suppeuden vuoksi rupesin kiinnostumaan e-kirjoista.

Sopivasti putkahtikin jostain Elisa Kirjan mainos ja rupesin siihen tutustumaan.

Olin luullut että tuollaisia sähköisiä kirjoja voi "lukea" vain kuuntelemalla. Koska en ole ollenkaan sinut korvakuulokkeiden kanssa, en ollut kiinnostunut moisista kirjoista.

Mutta kun tajusin etä niitä voi jollain laitteella ihan oikeasti lukea silmilläänkin, niin kiinnostuin.

Miten kätevää olisi esim. matkalle lähtiessä ottaa mukaan vain yksi lukulaite sensijaan että raahaisi kokonaisia kirjoja mukanaan, etenkin kun usein matkustaa vain käsimatkatavaroiden kanssa ja silloin pitää miettiä tarkkaan mitä  laukkuunsa pakkaa.

Mutta millä laitteella sitä sitten lukisi?

Meillä on kyllä tabletti jolla voisi lukea, mutta kokeiltuani sitä se oli kuitenkin mielestäni hiukan kömpelö tähän tarkoitukseen kun aina luen makuuasennossa.

Mietin sellaisen lukulaitteen hankkimista, joka olisi pienempi kuin tabletti, mutta isompi kuin kännykkä.

Kovin kalliitakaan nuo eivät olisi, mutta päätin kuitenkin kokeilla miten lukeminen sujuisi älypuhelimella.

Olin etukäteen pelännyt että lukeminen olisi yhtä tihrustamista ja että silmät kipeytyisivät kun pientä tekstiä yrittäisi lukea pidemmän aikaa.

Mutta hämmästyin miten hienosti teksti näkyy näytöllä ja puhelimen pitäminen kädessä on paljon kevyempää ja kätevämpää kuin vaikkapa tabletin.

Tutkittuani edellä mainitun Elisa Kirjan kirjavalikoimia tilasin sieltä pari kirjaa luettavaksi.

Lataaminen omaan puhelimeen kävi helposti ja lukemisen voi aloittaa välittömästi.

Luettuani nuo kaksi kirjaa olin niin mieltynyt puhelimlla lukemiseen, että olisin halunnut tilata useampiakin kirjoja. Tilausintoa rajoitti vain se, että jokainen tilattu kirja tietysti maksaa ja kun kirjastosta saa kirjoja luettavakseen ilmaiseksi, niin pisti mietityttämään miten monta kirjaa voisi tilata ennen kuin oltaisiin konkurssissa!

No, muna oli jälleen viisaampi kanaa!

Viisas tyttäreni kertoi että kirjastostahan voi tilata e-kirjoja ihan ilmaiseksi. En ollut uskoa korviani. Olin aina kuvitellut että jos kirjastosta lainaa jotain muuta kuin paperisia kirjoja, niin ne ovat ainoastaan äänikirjoja, enkä sellaisista ole kiinnostunut.

Sitten olikin vaan ihan pakko heti mennä kirjaston sivuille tutkimaan heidän e-kirjavalikoimiaan. Hiukan jouduin taistelemaan ennen kuin homma onnistui minulta kömpelykseltä, mutta löytyihän sieltä vaikka mitä.

Löytyi jopa paljon suomenkielisiä e-kirjoja, jippii!

Tutkailin tarjontaa ja klikkasin sieltä mieleiseni.  E-kirjan saa luettavakseen n. kuukauden ajaksi ja jos ei sitten vielä ole ehtinyt lukea, niin sen voi käsittääkseni lainata uudelleen.

Näin äkkiseltään, kun tämä palvelu on niin uutta minulle, tuntuu että muuten hyvä, mutta se tuntuu hiukan rajoittavalta kun saa lainata ainoastaan yhden kirjan viikossa. Nimittäin jos kirja on tarpeeksi kiinnostava, niin sen lukee parissa päivässä.

Ehkä silloin voi sitten lukea ihan perinteisesti paperista versiota, kunnes pystyy taas tilaamaan e-kirjan.

Olen monesti täällä blogissakin ylistänyt kirjastoa ja yhä enemmän tyytyväisyyden aiheita tuntuu löytyvän tämän hienon laitoksen puitteissa.

Voin suositella kenelle vaan lukemista puhelimella. Teksti on erittäin helppolukuista ja kun keskeyttää lukemisen, niin seuraavan kerran kun haluaa lukea samaa kirjaa, niin se avautuu automaattisesti siltä sivulta mihin jäit viime kerralla.

Tuohon otsikon kysymykseen palatakseni, kumpi on parempi, perinteinen kirja vai e-kirja?

Perinteinen paperikirja on tietysti tavallaan se "ainoa oikea kirja"ja jo sen tuoksukin houkuttaa lukemaan. Sitä on helppo selata jos haluaa palata aiemmin lukemaansa.

Mutta: e-kirja on helppo saada luettavakseen minä vuorokauden aikana tahansa ja missä tahansa, helppo ottaa mukaan minne vaan ja kun kirjahylly pursuaa jo ennestään kirjoista, niin nämä eivät vie paljon tilaa.

Tällä hetkellä luen Nina Georgen kirjaa "Pieni bistro Bretagnessa" joka on aivan hurmaava.

IHANAA UUTTA VIIKKOA KAIKILLE!