NYT LÖYTYI HYVÄ LAMPPU!

Hyvän lampun löytäminen ei aina ole  helppoa.

Olohuoneen sohvan vierellä meillä oli entisestä kodista mukaan otettu jalkalamppu, mutta sen jalka oli leveähkö, ja tuntui että se oli aina hiukan tiellä kun siitä ohi kulki.

Valaistustehoa pystyi säätämään, mutta J sääti sen aina tehokkaimmilleen ja minä puolestani vääntelin sitä sitten hiukan tunnelmallisemmaksi, kun en tykkää liian kirkkaista valoista. 

Ruvettiin  miettimään toisenlaisen lampun hankkimista kyseiseen paikkaan. Seinälamppu tuntui parhaalta vaihtoehdolta.

Haussa oli mahdollisimman yksinkertainen, eleetön, mutta hyvän valon antava valaisin, jonka ei kuitenkaan haluttu valaisevan ympäristöään, vaan joka olisi nimenomaan lukuvalo. 

Clas Ohlsonilta löytyi tämä mieleinen lamppu ja hintakin oli ihan mukava. Näitä oli sekä mustia että valkoisia.

Ostimme kolme kappaletta valkoisia, yhden olohuoneeseen ja kaksi makuuhuoneeseen. Helmikuun ajan sattui myymälässä olemaan vielä kuponkitarjous jolla sai 20% alennusta.

Nyt kelpaa sohvalla maaten lukea. 

Tämä on juuri sopiva lamppu tähän eikä ole huomiota herättävä joten sopii paikalleen kivasti.

"Minun sohvapäädyssäni" on hyllyyn kiinnitetty valo joka antaa hyvän valon kun istun käsitöitä tekemässä.

Makuuhuoneeseen laitettiin molemmille samanlaiset lamput. Ostimme jo tähän kotiin muuttaessamme pöydällä pidettävät lamput, mutta totesimme etteivät ne valaise riittävästi jos sängyssä maaten haluaa lukea, vaan valo kohdistuu pääasiassa yöpöydälle. Nyt ne ovatkin kummankin kirjoituspöydän valaisimina.

Näitä uusia lamppuja pystyy kääntelemään tarvittavaan suuntaan, eivätkä ne vie tilaa yöpöydällä.

Tärkeää oli myös se, että lamppu sytytetään ja sammutetaan tuosta johdon päässä roikkuvasta katkaisijasta, eikä ylempää jolloin olisi aina joutunut kurkoittamaan saadakseen lampun syttymään. 

Kokemuksesta tiedän ettei ole kiva yöllä pimeässä hamuilla katkaisijaa joka on jossain korkeuksissa kaukana pään yläpuolella.

Nämä lamput täyttivät ne kriteerit joita hyvällä lukulampulla pitää olla:

- valaisee tehokkaasti

- sen pystyy suuntaamaan haluttuun suuntaan ilman

  että se häikäisee ympärillä olevia

- kiva ulkonäkö

- hyvä hinta/laatusuhde

- helppokäyttöinen

IHANAA PÄIVÄÄ IHAN KAIKILLE!

MILLAINEN BLOGGAAJA OLEN?

Vaihtelevaa säätä on tänään tarjoiltu. Keskipäivällä aurinko paistoi täydeltä terältä ja nyt tulee lunta ja tuuli on navakkaa ja pyörteistä.

Ajattelin tarttua haasteeseen josta idean sain Tuulalta, Tuula`s Life-blogista.

Haasteessa vastataan bloggausta koskeviin kysymyksiin ja sitä kautta valotetaan hiukan enemmän bloggaajan arkea ja postausten syntyä.

  

1. MIKÄ SAI SINUT ALOITTAMAAN BLOGIN KIRJOITTAMISEN?

Olen aina tykännyt kirjoittamisesta, mutta tiedän että kirjailijaksi minusta ei ole, joten tämä tuntui sellaiselta vaihtoehdolta jossa saisi tyydyttää kirjoittamisen tarpeensa, mutta vaatimukset eivät olisi liian suuria, etenkin kun tätä saa tehdä omaan tahtiinsa.

Ja kun vielä kirjoittamisen ja valokuvaamisen voi yhdistää, niin tuntui että tämä sopii minulle täydellisesti.

2. KUINKA KAUAN OLET KIRJOITTANUT BLOGIA?

Huhtikuussa tulee kuusi vuotta täyteen. Kun aloitin, niin en  kuvitellutkaan että tästä tulisi näin pitkäaikainen harrastus.

3. KUVAILE BLOGIASI. MIKÄ ON PÄÄASIALLINEN AIHE TMS?

Pääteemana minulla on, niin kuin blogin nimestäkin voi päätellä, elämä Ahvenanmaalla. Yritän antaa vinkkejä tänne matkustaville ja kertoa millaista arki ja juhlakin täällä monen mielestä eksoottisessa paikassa on. Arki on arkea täälläkin, eikä täälläkään aina ole kesä ja aurinkoista.

4. KUINKA USEIN PÄIVITÄT BLOGIASI?

Keskimäärin pari kertaa viikossa. Kesällä ehkä jonkin verran useammin, kun kirjoitettavaa ja kuvattavaa löytyy enemmän.

5. KUMMAN VALITSET, KUVAN VAI TEKSTIN?

Mielestäni kivaan postaukseen kuuluu sekä kuvia että tekstiä. Enpä ole tainnut yhtäkään postausta laittaa ilman kuvia, mutta joskus tekstinä on ollut vain hyvän päivän toivotus ja sellainen postaus ehkä olisi yhtä hyvin voinut jäädä tekemättä.

6. MISTÄ SAAT INSPIRAATION POSTAUKSIISI? 

Siinäpä se. Välillä tuntuu etten oikein mistään, mutta toisinaan taas tuntuu kuin postausaiheita tulisi ihan kuin tyhjästä.

Luonnossa kulkeminen on usein inspiroivaa. Toisten bloggaajien blogeja lukemalla keksii itsekin postausaiheita ja oikeastaan kun hiljentyy miettimään, niin aiheita voi keksiä melkeinpä mistä vaan. Pikku tapahtumat arkipäivässä voivat antaa aiheen blogikirjoitukselle, kuten TÄMÄ.


7. BLOGGAATKO MIELUITEN AAMULLA, PÄIVÄLLÄ TAI ILLALLA?

Luulen että enimmät postaukseni olen tehnyt aamupäivällä, mutta joitakin olen tehnyt aamuyölläkin kun uni ei ole silmään tullut.

8. KUINKA USEIN TEET JOTAIN BLOGIN ETEEN, KUTEN OTAT KUVIA, LUONNOSTELET UUSIA POSTAUKSIA, VASTAAT KOMMENTTEIHIN TMS?

Päivittäinhän jotain noista tulee tehtyä. Paljon aikaa kuluu joko oman blogin kirjoittamisessa, tai muiden blogien lukemisissa ja kommentoinneissa. Onneksi minulla aikaa riittää, enkä tunne että täällä viettämäni aika olisi jostain muusta pois.

Tämänkin postauksen tekoon on mennyt tunti jos toinenkin, kun laskee kuvaamiseen ja kuvien muokkaukseen käytetyn ajan, tekstin suunnittelun ja kirjoittamisen, oikeinkirjoituksen tarkastamisen ja lauseiden uudelleen muokkaukset.

Yksikään postaus ei synny ihan tuosta vaan, vaikka siltä lukijasta saattaisi vaikuttaakin.

9. LUETKO MUIDEN BLOGEJA? MINKÄ TYYLISIÄ?

Luen tosi monia blogeja. Useimpiin olen liittynyt seuraajaksi ja facebookin kautta luen sellaisia blogeja joihin en ole kirjautunut seuraajaksi.

Kaikkein mieluisimpia luettavia minulle ovat lifestyle-blogit. Jonkin verran seuraan myös sisustus-blogeja. Muotiblogit eivät kiinnosta yhtään eivätkä ruokablogit, vaikka itsekin joskus julkaisen jonkin reseptin postauksessani.

10. MITKÄ ASIAT  TOISTEN BLOGEISSA KIINNITTÄVÄT HUOMIOSI JA SAAVAT SINUT LIITTYMÄÄN EHKÄ LUKIJAKSI?

KAUNIIT KUVAT! Ne kiinnittävät ensimmäiseksi huomioni. Mutta myös tekstin täytyy olla kiinnostava, ei ihan puuta heinää. Jos teksti on tarpeeksi nasevaa, hauskaa, ajatuksia herättävää ja sellaista että voin siihen samaistua, silloin kuvilla ei ole ihan niin suurta merkitystä.

Jos teksti vilisee kirjoitusvirheitä , niin en yleensä jaksa kauan seurata sellaista blogia. Tämä saattaa kuulostaa ankaralta valintakriteeriltä, mutta jos kirjoitusvirheitä on paljon, niin se vaan häiritsee.

Liityn aika usein lukijaksi myös sellaisiin blogeihin, joiden kirjoittajat ovat liittyneet lukijaksi minun blogiini. Ne jotka lukevat minun blogiani ovat usein aika saman henkisiä kanssani ja heidän bloginsakin kiinnostavat.

11. KOLME PARASTA ASIAA BLOGGAAMISESSA?

Blogi on hyvä kanava omien kuvien julkaisuun. Koska valokuvaaminen kiinnostaa minua ja haluan näyttää kuviani muillekin, niin bloggaaminen antaa siihen mitä parhaimmat mahdollisuudet. Olen ihan amatööri kuvien otossa, mutta omassa blogissa kuvien esittely ei ole liian korkean kynnyksen takana.

Saan kirjoittaa ajatuksiani ylös ja sitä kautta saan palautetta lukijoiltani. Monista blogini lukijoista on tullut ihania blogiystäviä ja uskonpa että jos en asuisi näin "kaukana kaikesta" olisin jo monia heistä tavannut ihan henkilökohtaisestikin.

Bloggaus on minulle rakas harrastus ja sen kautta tulee lähdettyä liikkeelle. Haluan mieluiten käyttää postauksissani itse ottamiani kuvia ja niinpä on lähdettävä ulos ihmisten pariin tai luontoon. Miten palkitsevaa onkaan kun kuvausretken päätyttyä tulee kotiin ja tallentaa ottamansa kuvat koneelle ja voi ruveta suunnittelemaan millaisen tarinan niiden ympärille rakentaa!

12. ENTÄ KOLME HUONOINTA ASIAA BLOGGAAMISESSA?

Tähän onkin jo vaikeampi vastata.

Joskus stressaavaa. Stressin tunne syntyy siitä, kun tuntuu että "pitäisi" tehdä postaus, mutta sopivaa aihetta ei tule mieleen.

Ajoittainen tunne siitä että joka tapahtumasta pitäisi tehdä postaus. Toisinaan tulee mietittyä jos ei kameraa ole mukana, että tästä olisi pitänyt ottaa kuvia ja tehdä postaus. Ei ikäänkuin osaa elää tässä ja nyt ja nauttia hetkestä.

Kolmatta huonoa asiaa ei tule mieleen.

13. OLETKO MIELELLÄSI VUOROVAIKUTUKSESSA LUKIJOIDESI KANSSA ELI VASTAATKO MIELELLÄSI KAIKKIIN SAAMIISI KOMMENTTEIHIN?

EHDOTTOMASTI. Vuorovaikutus on hienoimpia asioita bloggaamisessa. Kohdalleni ei ole ikäviä kommentteja sattunut ja luen aina kaikki kommentit.

 Joskus on käynyt niin että joku on kommentoinut johonkin vanhempaan postaukseeni ja silloin on jäänyt huomioimatta kommentti, mutta muuten vastaan ihan jokaiselle kommentoijalle. 

14. ONKO BLOGILLASI MUITA SOMEKANAVIA, KUTEN INSTAGRAM TAI FACEBOOK-SIVUT?

Blogillani on omat facebook-sivut TÄÄLLÄ.
Instagramissa olen omalla nimelläni @kristiinakortelahti ja blogini löytyy myös Blogit.fi-sivustosta.

15. ONKO SINULLA LUONNOKSISSA USEAMPIA VALMIITA TAI LÄHES VALMIITA POSTAUKSIA, VAI KIRJOITATKO MIELUIMMIN YHDEN POSTAUKSEN KERRALLAAN JA JULKAISET SEN HETI?

Yleensä julkaisen postauksen heti sen valmistuttua.

16. BLOGGAATKO AVOIMESTI JA TIETÄÄKÖ TUTTAVAPIIRISI BLOGISTASI?

Kirjoitan omalla nimelläni ja aika moni tietää että kirjoitan blogia.

17. HYÖDYTKÖ BLOGISTASI TALOUDELLISESTI TAI SAATKO ESIM. TUOTTEITA TESTATTAVAKSI?

Olen saanut jonkin verran tuotepalkkioita postauksistani. Mutta jos minun bloggauksella pitäisi elää, niin huonosti kävisi!

18. MIKÄ ON TARINA BLOGISI NIMEN TAKANA?

Alkujaan blogini nimi oli Meidän mökki ja kaupunkikoti. Rupesin kuitenkin tuumailemaan uutta nimeä blogille, varsinkin kun mitään kaupunkikotia meillä ei enää ole maalle muuton jälkeen ja lukijoiltani sainkin muutamia ehdotuksia blogin uudeksi nimeksi.

Valtaosassa ehdotuksia haluttiin että blogin uudessa nimessä tulisi näkyä Ahvenanmaa jossain muodossa ja uudeksi nimeksi tuli näin Mökki ja koti Ahvenanmaalla. 

 

19. HALUAISITKO KEHITTÄÄ TAI MUUTTAA BLOGIASI JOTENKIN? Jos, niin miten?

Kovin suuria muutoksia en halua, mutta jos olisin taitava, niin tekisin blogipohjasta ammattimaisemman. Tämä ei ole minulle kuitenkaan niin tärkeä asia että olisin siitä valmis jollekin maksamaan, joten näillä mennään.

20. KOLME VINKKIÄ ALOITTELEVALLE BLOGGAAJALLE.

* Mieti huolella minkä nimen laitat blogillesi, koska sen muuttaminen myöhemmin onnistuu kyllä, mutta ei ehkä tunnu lukijasta kovin mukavalta. Itse olin liian hätäinen antaessani blogilleni nimen ja päädyin muuttamaan sen. Mielestäni hyvä blogin nimi on lyhyt.

* Jos ja kun haluat ihmisten löytävän blogisi, ole mukana sosiaalisessa mediassa.

*Mieti tarkkaan miten laajasta aihepiiristä haluat postata: keskitytkö yhteen, kahteen aiheeseen, vai kirjoitatko useammasta. Hyvä olisi ennen blogin aloittamista tehdä itselleen vaikka paperille muutama postausluonnos, jotta näkee riittääkö innostusta ja inspiraatiota kirjoittamiseen, ettei homma tyrehdy heti alkuunsa. Lue muiden blogeja, mutta älä matki, vaan löydä niistä inspiraatiota.

 

TÄMÄN PÄIVÄN KUVIA

Hohtavat hanget, muutama aste pakkasta ja auringonpaiste; voiko enää hienompaa talvisäätä toivoa!

Aamulla pakkasta oli parikymmentä astetta, mutta jo silloin voi aavistella että tulossa on kaunis päivä.

Lähdin kamera mukanani etsimään kauniita kuvauskohteita. Ahvenanmaan maisemia oli useampikin toivonut minun kuvaavan.

Ja kyllähän näitä näkymiä kelpaa kuvata, vaikka tuttuja maisemia täällä asuvalle ovatkin.

Kastelholmassa uinuttiin talviunta. Meidän lisäksemme ei näkynyt muita, paitsi kaksi miestä nostolava-auton korissa karsimassa oksia ikivanhoista puista linnan läheltä.

 

Museoalueen rakennukset näyttivät tosi viehättäviltä auringonpaisteessa. 

Lunta oli ehkä parisenkymmentä senttiä, eikä kulkuteitä oltu aurattu, kun kävijöitä näin talvella ei juurikaan ole.

Lumi oli kuitenkin niin kevyttä, että siinä pystyi helposti kävelemään.

 

Kesällä linnan ympäristössä kuhisee turisteja, mutta nyt ei. Rauhallista ja kaunista.

 

Tämä kuva on Färjsundetin rannasta otettu. Vastapäisellä rannalla, Haraldsbyssä asuvat saavat nauttia täysillä auringosta. 

Tämä näkymä puolestaan avautuu kotimme etuovelta. Ihana vanha talo!

 

Tämä iso laiva oli varmaan tehnyt railon veteen, koska sellainen näkyi sillan alla. Toisaalla jäällä näkyi pilkkijöitä. Sää olikin mitä hienoin pilkkimiseen tai muuhun ulkoiluun.

 

Juhannussalossa olivat kaikki kruunut pysyneet paikoillaan talven myrskytuulista huolimatta. Salko koristeineen saakin olla paikoillaan vielä muutaman kuukauden.

Ennen juhannusta se kaadetaan ja vanhojen koristeiden tilalle laitetaan uudet. Juhannusaattona se sitten taas nostetaan ylös kaunistamaan ulkoilmamuseon pihapiiriä.

 

Joutsenpariskunta uiskenteli linnan vieressä avovedessä.

 

Taustalla häämöttää golfkenttä, jossa nyt näkyi jokunen hiihtäjä.

 

Lisää tällaisia kauniita talvipäiviä! Nyt on sää suosinut etelän hiihtolomalaisia.

OIKEIN HIENOA JA AURINKOISTA VIIKONLOPPUA SINULLE! 

KUN BLOGGAAMINEN TÖKKII

Jos olet bloggaaja, niin tiedät varmaan sen tunteen kun kirjoitushaluja olisi, mutta aihe puuttuu. Eikä kenties sopivia kuviakaan ole tullut otettua.

Minulla on juuri nyt meneillään sellainen vaihe. Blogi polkee paikallaan ja tuntuu ettei mitään uutta ole enää sanottavana tai näytettävänä.

Sitten miettii sitä miten blogin sisältö ollenkaan vastaa blogin nimeä. Onpa välillä käynyt mielessä koko bloggaamisen lopettaminenkin.

Mutta kun mietin miten suurta osaa blogin kirjoittaminen elämässäni näyttelee, niin lopettaakaan en osaa. Tämä on antanut minulle niin paljon. Olen saanut monia uskollisia blogiystäviä. Yhtäkään heistä en ole henkilökohtaisesti tavannut, mutta silti tuntuu kuin olisimme hyvätkin tutut. Se juuri antaakin niin paljon hienoja hetkiä tähän harrastukseen.

Ne ihmiset jotka tunnen ihan livenä eivät kommentoi tänne blogiin, harmi kyllä, mutta sosiaalisessa mediassa saan heiltäkin kannustusta.

Tiedän kyllä monia sellaisiakin seuraajia, jotka lukevat postaukseni, mutta eivät koskaan kommentoi. Tuntuu kuin he haluaisivat lukea blogiani salassa, kuin sen seuraaminen olisi jotenkin noloa tai jopa kiellettyä.

Ja kuitenkin, se suurin voima joka saa bloggaajan kirjoittamaan aina uudestaan ja uudestaan tulee teiltä, hyvät lukijat.

Ja aina kun joku innostuu jopa jakamaan postauksen saa bloggaaja tosi hyvän mielen.

Siksi toivonkin saavani teiltä juuri nyt vinkkejä postausaiheisiin jotta tämä homma säilyisi mielenkiintoisena, sekä minulle itselleni, että teille ihanat lukijat.

Ja erityisen kiitoksen haluan antaa teille jotka uskollisesti jaksatte antaa palautetta. Ilman sitä ei kukaan jaksaisi blogata. 

Ja tervetuloa sinä uusi lukija joka eilen tulit mukaan. En tiedä kuka olet, koska blogger ei enää aina laita uutta lukijaa ensimmäiseksi lukijakuviin, mutta hyvältä tuntuu kun lukijamäärä lisääntyy yhdelläkin.

TÄLLAISTA TÄNÄÄN. 

KYLLÄ NE TYTÖTKIN OSAAVAT

Pojat ovat poikia!
Tuo vanha sanonta on varmaan kaikille tuttu.

Tuon sanonnan paikkansapitävyys sai vahvistusta eräänä päivänä kun olin tavanomaisella kävelylenkilläni.

Kuljin koulun ohi ja muutamia koululaisia oli kotimatkalla. Kuten tavallista tuo matka tuntuu kestävän ikuisuuksia, kun niin paljon kaikenlaista mielenkiintoista kotimatkalla osuu kohdalle.

Pari tyttöä näkyi edelläni kävelemässä ja he olivat uppoutuneet keskusteluun toistensa kanssa.
Arvelin heidän olevan ehkä eka- tai tokaluokkalaisia ja mietin mielessäni että kohta meidänkin lapsenlapsista se ekaluokkalainen tyttö kävelee kaverinsa kanssa jomman kumman kotiin koulun jälkeen.

Vähän matkaa kuljettuani huomasin että tien vierustan ojassa oli tavallista enemmän vettä joka iloisesti virtasi ja näytti hyvinkin kylmältä.  

Hetken päästä silmiini osui näky joka sai minut palelemaan: poikajoukko oli kokoontunut ojan pientareelle ja yksi pojista oli vyötäisiään myöden veden peitossa, siinä kylmässä vedessä!

Hän oli tehnyt jonkinlaisen padon vartalollaan ja muut katselivat miten veden pinta nousi kun pojan vartalo esti sitä virtaamasta vapaasti.

Pojalla ei ollut mitään hätää eikä vaaraa ja hän näyttikin kovin tyytyväiseltä, vaikka varmasti oli kylmä siinä jääkylmässä vedessä.

Mietin miten kylmä pojalla ehtii tulla ennenkuin on kotona ja saa kuivaa ylleen. Ja mitähän vanhemmat tykkäävät kun löytävät märkiä vaatteita jostain lattialta?

Toivottavasti poika ei sairastunut kylmän kylvyn seurauksena.

No, pojat ovat poikia.

Minä vaan kahden tytön äitinä en ole tottunut ihan tuollaisiin leikkeihin.

Vaan miten kävi tänään!!!

Kävin kaupungissa ja kuljin tyttärentyttären koulun ohi. Koulun yhteydessä on iltapäiväkoti ja siellä tyttärentyttäremmekin on iltapäivisin koulun jälkeen.

Hän olikin koulun pihalla muutaman muun tytön kanssa keinumassa ja näki minut jo kaukaa.

Kävelin lähemmäksi ja tervehdin heitä. Huomasin että keinun alla oli iso vesilammikko.

Siinä samassa tyttärentyttäremme hyppäsi alas keinusta, ihan tarkoituksella, suoraan tuohon lammikkoon ja vesi läiskyi korkealle ja ulottui häntä polviin asti.
Saappaat imaisivat vettä sisäänsä.

Tyttö ei ollut moksiskaan vaan nauroi ja hyppäsi vielä toisen kerran. Ja vesi lensi!

Onneksi olivat kohta menossa sisälle välipalalle ja hänellä kuulemma on varavaatteita jotka voi vaihtaa märkien tilalle.

Että kyllä ne tytötkin osaavat!



VAUHDIKASTA PÄIVÄÄ SINULLEKIN!

kuvat Pixabay

YSTÄVÄLLE

HYVÄÄ YSTÄVÄNPÄIVÄÄ!

(kuva TÄÄLTÄ)

VIERASHUONE

Aika monesta kulmasta olen jo kotia täällä näyttänyt, mutta vierashuone on jäänyt ainakin vielä kuvaamatta.

Valoisa päivä houkutteli kokeilemaan kuvausta ja kyllähän on suuri ero kuvien laadussa nyt kuin vaikka muutama viikko sitten. Päivänvalo saa ihmeitä aikaan.

Vierashuoneemme ei ole suuren suuri, vain 11 neliötä, mutta sinne saadaan kuitenkin mahdutettua kaikki tarvittava.

Vieraat nukkuvat meillä auki vedettävässä sohvassa. 

Vanhat valokuvat ripustettiin tässä kodissa vierashuoneen seinälle.

Kuvassa vasemmalla on vanha valokuva Kastelholman linnasta ja se on meille merkityksellinen siinä mielessä että juuri se toi meidän perheen aikoinaan tänne Ahvenanmaalle. Mieheni teki työuraa siellä viidentoista vuoden ajan.

Linnan viereisessä kuvassa ovat isovanhempani kihlakuvassaan ja alimmaisessa kuvassa vasemman puoleinen nainen on mieheni isoäiti.

Huoneessa on pariovet jotka johtava terassille ja antavat paljon valoa huoneeseen, joten viherkasvitkin viihtyvät hyvin.

Vierashuone on olohuoneen vieressä ja liukuoven kautta avautuu näkymä olohuoneeseen.

Vierashuone toimii myös minun työhuoneenani ja tässä syntyvät blogipostaukset. 

Mietimme ensin tämän huoneen ottamista omaksi makuuhuoneeksemme. Tuntui hienolta ajatus että kauniina kesäaamuna voisi avata oven terassille ja astella sinne paljain varpain aamuilmaa haistelemaan.

Mutta käytännön syistä valitsimme toisen makuuhuoneen nukkumapaikaksemme. Se on hiukan kauempana keittiöstä ja olohuoneesta ja kun toinen meistä (en minä) herää yleensä aikaisemmin ja alkaa kolistelemaan puurokattiloiden kanssa keittiössä, niin luulemme että vierashuoneessa olevan liukuoven läpi äänet olisivat kuuluneet häiritsevästi nukkujan korviin.

Nyt saavat sitten vieraamme herätä noihin ääniin :)

Olemme olleet erittäin tyytyväisiä uuteen asuinpaikkaamme. Kylän raitilla ja kaupoissa tapaa aina tuttuja joiden kanssa pysähdymme juttelemaan hetkeksi.

Tapahtuipa yhtenä päivänä niinkin, että kun olimme pihalla tulossa kotiin, niin tiellä ajoi auto ja pysähtyi kohdallemme ja sieltä toivotettiin meidät tervetulleiksi Godbyhyn. Emme tunteneet heitä, mutta mukava ele heidän puoleltaan oli tuo toivotus.

MUKAVAA PÄIVÄN JATKOA SINULLE!

TÄNÄÄN YLHÄÄLLÄ

Pienen tauon jälkeen vastaan haasteeseen.

Tällä kerralla PIENI LINTU-blogin Makrotex-haasteen aiheena on YLHÄÄLLÄ.

Ahvenanmaan lippu liehuu ylhäällä salossa ja näkyy talon harjan takaa. (Kuva Maarianhaminasta)

Purjelaivan mastossa keikkuvalla ei saa olla korkean paikan kammoa. (Kuva Maarianhaminasta)

Pilvet leijailevat korkealla taivaalla ja heijastuvat matalalta järven pinnalta.
(Kuva Kurtakosta, Kolarista)

Talo  korkean ja jyrkän kallioseinämän päällä.
(Kuva Tukholmasta)

Muita YLHÄÄLLÄ-haasteeseen lähetettyjä kuvia voit katsella TÄÄLTÄ.