 |
| (Kuva täältä)
Rokokoo-tai vastaavan tyyliset huonekalut ovat minulle kauhistuksen aihe. Liian paljon kiemuraa, liian paljon kultaa, liian paljon kaikkea, mutta liian vähän istumamukavuutta, ja ehkäpä tuon tyyliset kalusteet on tehty paremminkin katsomista, kuin käyttöä varten.
Mutta en halua niitä kotiini edes koristeeksi. |
 |
| (Kuva täältä)
Matelijat ovat myöskin sellaisia, joita en koskaan ottaisi kotiini. Kuvassa oleva yksilö on aika söpökin, mutta kun kuvittelen miltä sen nahka tuntuisi koskettaessa, niin vilunväristykset menevät kyllä pitkin selkää.
Karvattomat kissat ja koirat saavat aikaan saman reaktion, joten ei niitäkään meille.
|
 |
| (Kuva Pinterest)
Ylipitkät verhot. Ne näyttävät kyllä hyviltä esim. pellavaisina, mutta en voi saada pois sitä mielikuvaa, miltä imuroidessa tuntuu kun joutuu noita nostelemaan ja verhon helma on kerännyt pölyä.
En myöskään tykkää verhoista, jotka päättyvät epämääräisesti ikkunalaudan ja lattian puoliväliin, vaan haluan että verhot yltävät pari senttiä lattian yläpuolelle, tai loppuvat pari senttiä ikkunalaudan alapuolelle.
|
 |
| (Kuva täältä)
Vilkkuvat tai värilliset jouluvalot eivät myöskään pääse kotiimme. Lasten ollessa pieniä oli meilläkin värilliset ikkunavalot, jotka eivät tosin sentään vilkkuneet, mutta nyt kahden aikuisen kodissa suositaan vain ja ainoastaan "luonnollisen" värisiä koristevaloja.
Kaikki valaistut lumiukot, porot ja joulupukit saavat myös meiltä porttikiellon.
Varmaan on paljon muutakin, mitä meille ei koskaan tule, mutta nämä tulivat mieleen heti pienen miettimisen jälkeen. Ja toisaalta, ihmisen maku ja mieltymys muuttuu vuosien myötä, joten ehkä ei pidä sanoa että ei koskaan.
Olisi mielenkiintoista kuulla mitä sinä et kotiisi ottaisi.
|
Tämä on kiva postaus. Olen samoilla linjoilla kanssasi. Ja etenkin ei kiitos matelijoille. :/ Kivaa päivää sinulle. <3
VastaaPoistaKiitos Tiina. Luulen että mulla on sellainen maku, että aika moni ajattelee näistä asioista saman tapaisesti. Kivaa päivän jatkoa sinnekin!
PoistaEikä kynttilöitä, joilla on joku hahmo - en voisi polttaa kynttilätonttua päälaelta alkaen tai kynttiläpossua selästä...
VastaaPoistaNo ton olisin voinut itsekin vielä lisätä. Ja usein ne on vielä sen verran huonolaatuisia, että lysähtävät heti kasaan kun niitä polttaa :)
PoistaAika samoilla linjoilla mennään täälläkin, mutta noista matelijoista olen joutunut vähän muuttamaan mieltäni, meillä ei sellaista ole, mutta tyttären parhaalla ystävällä on, kun muita lemmikkejä ei allergioiden vuoksi voi olla ja kun näkee, miten tärkeä se on tälle tytölle... Tuohon saattaisin taipua, jos olisi ihan pakko, lasten vuoksi (onneksi nyt ei ole!).
VastaaPoistaTottakai jokaiselle se oma lemmikki on tärkeä, tuntuu tai näyttää se sitten millaiselta tahansa ja hyvä onkin, että allergisillekin sopivia lemmikkejä on. Ja tuo kuvassa oleva eläin ei taida olla matelija ollenkaan, vaan olisiko joku lisko?
PoistaHauska postaus ja moni asia listallasi sellainen, ettei niitä kyllä meidänkään kodissa tulla näkemään. Tämän hetken trendi-sisustustuotteista oma inhokkini on Kartellin Componibili-yöpöytä. Kaikki kehuvat sitä kilvan, mutta minä en näe siinä mitään erityistä. Nämä ovat niitä kuuluisia makuasioita, ja hyvä niin, sillä kyllä erilaisia tyylejä maailmaan saa mahtua, vaikka kaikesta ei itse pitäisikään :)
VastaaPoistaNoiden trendituotteiden kohdalla käy ainakin minulle usein niin, että en ole edes huomioinut niiden olemassaoloa ennenkuin niitä alkaa joka toisessa blogissa ja lehdessä näkymään ja sitten joko tykkää tai ei. Kuten sanot, makuasioita, joissa oikeaa tai väärää ei ole.
PoistaHui kauhistus! Pahoin pelkään, että näen ensi yönä painajaista, jossa meille on ilmestynyt tuon ekan kuvan kaltainen kampauspöytä :D. Kääk! Liian muodokas ja kultainen todellakin. Sopii paremmin Aurinkokuninkaalle...
VastaaPoistaJa just olin käymässä yhden ystäväni luona ja hän pyysi katsomaan poikansa lemmikkiä, mutta kun näin sen valaistun terraarion kaapin päällä, sanoin jo heti, että kiitos, mutta en halua nähdä. Pelkäsin, että on joku iso käärme, mutta oli kuulemma vaan "lisko". Huuuh. En halunnut nähdä sitäkään. (Mun serkulla olis joskus Boa ja silloin keräsin kaiken rohkeuteni, että uskalsin koskea käärmeennahkaa, joka yllätyksekseni olikin sellainen ihan kuiva, eikä niljakas. Mutta hui silti ja ei kiitos).
Olkoonkin, että on simppeli ja yksinkertainen, meille ei tule myöskään nyt niin trendikästä String-hyllykköä. Ei vaan nappaa.
Mutta ylipitkät verhot meiltä löytyy sekä olkkarista että makkarista, mutta ei ole ollut siivousongelmaa. Mies kun meillä aina imuroi ja nostaa verhot siksi aikaa patterin päälle myttyyn, niin mun tehtäväksi jää vaan oikoa helmat :). Syy pituuteen on varmaan ihan siinä, että lyhentäjää eli itseäni on laiskottanut. Mutta toisaalta ihan tykkäänkin niistä. Ei ole pahat ollenkaan. Liian lyhyet on pahemmat.
Varmaan mulle tulee vaikka mitä nou-nou-juttuja mieleen, kun tämä jäi nyt takaraivoon pyörimään. Kirjoitan ne sit tänne, jos en muuten saa nukuttua :)
Siinähän sun on sitten hyvä peilailla vaikka pikkujoulupippaloihin valmistautuessa :)
PoistaMä kyllä puolestani ottaisin String-hyllykön, jos kirpparilla vastaan tulisi.
Verhojen lyhentäminen on kyllä yksi niitä inhottavimpia hommia, mutta olen kuitenkin niitä lyhennellyt kun pelkään niitä villakoiria. Meillä ilmeisesti siivotaan liian harvoin.
Tämä oli niin kiva postaus että listasin omat 5 ei kiitos juttuani!
VastaaPoistaKävinkin jo katsomassa sinun postauksesi. Hyvältä näytti!
PoistaMakuasioita, joista kuitenkin voi keskustella. Samat asiat on minullakin pannassa, eli ylipitkät verhot, liskot ja karvattomat lemmikit. Lemmikit on pois meiltä ja pysyykin. En voi kuvitella itseäni narussa, jossa toisessa päässä on koira tai kissa. :) Ns. jouluvalot, jos niitä on piha ja pensaat täynnä ei ole mieleeni. Joulun aikaan pihalle koristellaan valoin yksi luonnon kuusi, joka kasvaa koko ajan pituutta lisää. Sisälle myös luonnonkuusi, ei MUOVIKUUSTA koskaan. Pidän tyylikalusteista, en tosin noin imelistä, kuin tuossa sinun esimerkissä. Kaksi makuuhuonetta on kalustettu talonpoikaisrokokoolla ja yksi olohuone 40-luvun barokilla. En pidä lastulevy koteloista/kalusteista. Minulla näitä tyylikalusteita kohtaan on mieltymys hienosta käsityöperinteestä ja kun aikanaan huutokaupasta ostin tuon barokkikaluston, otin selvää niiden alkuperäisistä vaiheista. Onneksi puolisoni on samoin ajatteleva, että samat kalusteet voivat olla vuosikymmeniä. Vakka on löytänyt kantensa, vai miten se nyt sitten onkaan. :)
VastaaPoistaKeskustella, vaan ei kiistellä. Meillä kyllä on ollut sekä kissoja että koira, mutta nyt ollaan ilman lemmikkiä ja hyvä niin. Omalle pihalle laittaisin tottakai jonkinlaiset jouluvalot johonkin puuhun. Nyt pihan puutteessa laitan parvekkeelle. Luonnon kuusien ystäviä ollaan mekin oltu, kunnes muutama vuosi sitten löydettiin IHAN AIDON NÄKÖINEN MUOVIKUUSI. Se ostettiin sen jälkeen, kun yhtenä runsaslumisena jouluna saarelta loppuivat kuuset jo viikko ennen joulua.
PoistaTuon peilipöydän valitsinkin vähän härnäysmielessä. Varmaankaan ei ihan noin krumeluurista, kultakimpaletta juuri kenelläkään ole :) En pidä minäkään ihan heppoisista huonekaluista, kuten esim. osa Ikean kalusteista on, mutta löytyy sieltä ihan kokopuisiakin ja niistä tykkään. Tykkään myös talonpoikaisantiikista, mutta tyylikalusteet eivät ole minua varten. Kyllähän siinä usein niin käy, että puolisot tykkäävät samantyylisistä kalusteista ja hyvä niin. Ja onneksi meilläkin kävi niin, että J rupesi tykkäämään minun makuni mukaisista kalusteista!
Ihan samaa mieltä kaikesta paitsi verhoista ☺️
VastaaPoistaOk. Noi verhot oli näistä se asia, jonka ensimmäisenä näistä kotiini voisin ajatella ottaa.
PoistaKarvattoman koiran voisin ottaa :) Mietin oikein kovasti, että mitä en ottaisi, niin varmaan joku rokokoo-kalusto :)
VastaaPoistaKarvaton koira tai kissa saa minutkin palelemaan, kun ne aina näyttävät tärisevän vilusta.
PoistaHahahhaha !Tämä oli hauska! Verhot ottaisin, mutta muita en!!
VastaaPoistaNo sitten ollaan aika samoilla linjoilla.
PoistaHyvä postausaihe!! Aika lailla allekirjoitan sinun inhokkisi, mutta yhdessä kohtaa olen yllättäin eri mieltä: ylipitkät verhot ovat jees ja juuri taisin sellaiset ripustaakin, heh :).
VastaaPoistaAika moni kommentoija on ollut juuri tässä kohdassa kanssani eri mieltä😊
PoistaHih... jonkin matelijan tai karvattoman koiran voisin ottaa ;)
VastaaPoistaEikä, hui!
PoistaKiva postaus. Joitakin ylipitkiä verhoja meiltä löytyy, mutta muuten samoilla linjoilla ollaan.
VastaaPoistaKiitos Satu. Noita verhoja taitaakin löytyä aika monelta.
PoistaHirvensarvet ähtivät juuri viime sunnuntaina saunan vintiltä veljelleni ja ah, sitä helpotuksen tunnetta. Täytetyt eläimet ja pääkallot kuuluvat samaan kategoriaan ja lehmäntaljat, hirventaljoista puhumattakaan. Kitch ei ole makuuni eikä mikään luonnoton. Muoviastioita käytän vain äärimmäisen pakon edessä ja nekin säilön visusti näkymättömiin. Riemunkirjavat tekstiilit saavat myös porttikiellon. Näitähän keksi vaikka mitä! Matelijat saavat minusskin puistatuksia aikaan niin ja kaikenmaailman jyrsijät. Hauska postaus! Terveisin Tuija
VastaaPoistaPääkallot, kitch ja kovin kirkasväriset koriste-esineet eivät ole minunkaan mieleeni.
PoistaTätä postausta oli kiva tehdäkin, mutta aika vaikeaa oli keksiä sellaista mitä ei ehdottomastikaan kotiinsa haluaisi.