VASTAKOHTAISUUKSIA

Ihan heti tätä kuvaa katsoessani en olisi osannut sanoa missä maassa ollaan. Voisi olla vaikka jostain Britannian pikkukaupungista.

Mutta ei, kyllä tämä on pääkaupunkimme kaupunginosasta.

Kiertelimme Eiran ja Ullanlinnan kaupunginosia.

Hoidetut pihapiirit ja rakennukset tuntuivat uinuvan iltapäivän auringossa. Vain jokunen koiran ulkoiluttaja tuli vastaan. Rannan läheisyydessä näkyi nurmikolla istuskelijoita.

Eirassa asuu tuhatkunta asukasta ja alueesta on aikoinaan suunniteltu tehdasaluetta. Onneksi tuo hanke ei toteutunut, niin kauniilla paikalla alue on.
Rakennuksista suuri osa edustaa jugend-tyyliä.

Eipä olisi minulla mitään sitä vastaan että asuntooni kuuluisi tuollainen pyöreä erkkeri. Hinnat näillä nurkilla vaan vaatisivat vähintään lottovoiton. Onneksi kiertely ja ihastelu on ilmaista.

Kauniin rakennuksen ohi ei voinut kulkea ottamatta valokuvaa.  En tuntenut rakennusta, mutta seinään kiinnitetystä kyltistä luin että kyseessä on Eiran sairaala.

Ei voi kuin ihailla näitä  rakennuksia ja niiden kauniita yksityiskohtia. Kun katsoo vaikkapa tuota ihan kuvan vasemmassa yläkulmassa olevaa ornamenttia, ei voi muuta kuin huokailla ihastuksesta.

Liikennemerkit hiukan pilaavat näkymää.

Ja mitä lukeekaan liikennemerkissä.
Olin luullut ettei tällaiseen enää tämän päivän Suomessa törmäisi.

Onkohan tuolla vielä myös se meininki, että henkilökunnan ruokasalissa on lääkärien pöytä ja siihen muilla ei ole mitään asiaa?

Käväisimme myös ihan toisen näköisessä kaupunginosassa, nimittäin Vallilassa. Olin lukenut, että täällä on viehättäviä puutaloja ja se piti paikkansa.

Useimmat olivat hyvin hoidettuja ja peltikattoja oli uusittu aika monessa rakennuksessa. On niissä ollut näpertämissä, kun eivät mitään suoria kattoja ole, vaan ulokkeita sinne ja tänne oli kattorannelmissa.

Joukkoon mahtui toki muutama huonokuntoisempikin talo. Kesällä kaikki näyttää idylliseltä, mutta miten lienee talven pakkasilla.

Rauhallisia, reheviä pihapiirejä näkyi joka puolella.

Tässä on varmaan entisaikaan ollut maitokauppa, mutta nyt kirpputori.

Vanhaa ja uutta sulassa sovussa.

Tämän pop up-kahvilan ovi oli houkuttelevasti auki ja muistinkin , että olin lukenut tämän kahvilan synnystä jostain lehdestä.
Emme kuitenkaan poikenneet sisälle ja nyt se hiukan harmittaa. Olisi voinut olla mielenkiintoista nähdä miltä sisällä näyttää.

Raitiovaunuajelu mahdollisti pääkaupungin kiertelyn ydinkeskustan ulkopuolelle ja oli kokemuksena tosi kiva.

Tämä oli viimeinen postaus Helsingin-matkastamme.
Aikaisemmin olen postannut kaupunkikiertelystä TÄÄLLÄ ja Suomenlinnan vierailusta TÄÄLLÄ.

Mukavaa viikonloppua kaikille!