KÄRPÄSSIENIPUITA JA MUUTA MUKAVAA

Viime postauksessa odotettu huominen on nyt takana ja nyt voi vain odottaa seuraavaa vierailua ihanaan pääkaupunkiimme.

Edellisestä käynnistäni sinne oli kulunut monta, monta vuotta ja nyt toivon vaan, että asuisimme lähempänä Helsinkiä, niin ihastunut olen sen kesäiseen tunnelmaan.

Kärpässienipuut keskellä kaupunkia ihastuttivat, vaikka niiden tarkoitusta ja taustaa en tunnekaan. Liittyvät ehkä meneillään oleviin Helsingin Juhlaviikkoihin.

Kadehdin teitä, joille kaikki päivän pyrähdykset ihaniin kaupunkeihin ovat mahdollisia, niinkuin päiväretki Porvooseen, pistäytyminen Rauman Pitsiviikoille, Loviisan avoimet pihat, ihana Fiskars, puhumattakaan isompien kaupunkien monista kesätapahtumista.

Onneksi meiltäkin pääsee vaivattomasti, joskaan ei ihan halvalla, suoraan Helsinkiin. Sekä meno- että paluumatka tapahtuvat yöllä, joten tällaisille laivamatkoihin kyllästyneille on ihan ihanneolotila, kun saa nukkua hytissä tuon matkan.

Toki ehdimme nauttia buffetin antimista ja saimmepa ihan oman kahden hengen pöydänkin. Kovaa tungosta ei ollut, kuten oli kuukausi sitten kun teimme saman laivamatkan.

Taxfreen kävelimme läpi, mutta mitään emme ostaneet.

Itse asiassa koko Helsingin vierailumme ainoa ostos, ruokailuja ja juomataukoja lukuun ottamatta,  oli kaksi paria sukkia, kun lenkkarit alkoivat hiertämään paljaassa jalassa ja sukat olivat unohtuneet kotiin. Onneksi oli nuo lenkkarit mukana, koska kävelimme kilometritolkulla ja mitkään muut kengät eivät olisi voineet olla mukavammat.

Tuomiokirkon rappusilla istui kansaa auringosta nauttimassa. Sää suosi meitä koko vierailumme ajan, eikä mukana olleita sateenvarjoja tarvittu kertaakaan.

Kaikki mitä etukäteen olimme ajatelleet tekevämme Helsingissä, ehdittiin tekemään. Tosin ihan kauhean paljon suunnitelmia ei etukäteen tehtykään.

Minulle ehkäpä tärkeintä oli päästä tutustumaan Suomenlinnaan, jossa en ennen ollut käynyt ja nyt siellä kävimme. Niitä kuvia voit katsella TÄÄLLÄ.

Myös raitiovaunuajelu oli haaveissani, koska viimeksi olen ajellut raitsikalla Turussa ja siitä onkin sitten aikaa yli neljäkymmentä vuotta.

Vielä oli suunniteltu kiertelyä jossain sellaisessa kaupunginosassa, jossa voi ihailla vanhoja, kauniita kivitaloja ja niitä katseltiinkin Eirassa ja Ullanlinnassa. Niistäkin sitten kuvia myöhemmin.

Tuolla kierrellessämme pälkähti päähän ajatus, että olisi myös mielenkiintoista nähdä Vallilan kaupunginosa ja sen puutalot ja sinne menimmekin raitiovaunun kyydissä ja matkalla saimme nähdä Helsinkiä vähän laajemmaltikin kuin ihan ydinkeskustaa. Helppoa on liikkuminen yleisillä kulkuneuvoilla, eikä kauan tarvitse kyytiä odotella, sen verran tiheästi nuo kulkevat. Ostimme päiväliput, jotka maksoivat 8€ hengeltä ja sillä sai ajella vuorokauden.

Kiertelimme kaupungilla ristiin rastiin ja välillä pysähdyimme kuuntelemaan katusoittajia. Tai istahdimme kadun varren kuppilaan ja vain katselimme ihmisvilinää. Tunnelma oli kuin missä tahansa Keski-Euroopan kaupungissa.

Tuli väkisinkin vertailtua tätä elämää oman asuinkaupunkimme Maarianhaminan perjantai-illan tunnelmaan. Meillä on perjantaina alkuillasta kaikki jo kiinni, jopa parhaaseen turistiaikaan, mutta täällä kuhisi elämää ja kaikki kaupat olivat auki, jopa kauppatorin kojutkin ties miten myöhään. Näinhän sen kuuluu mennä.

Kaikki näkymät eivät  miellyttäneet silmää. Miten on tuon valkoisen laatikon joskus saanut rakentaa tuohon jököttämään?

Leppoisaa kesäpäivää vietettiin joka puolella ja tuntui kuin enemmistö olisi ollut ulkomaalaisia. Ehkä olikin.

Hiukan ulkomaalaisiksi tunsimme mekin itsemme, kun välillä tuli sellainen tunne, että hei täällähän saakin puhua suomea, vaikka melkeinpä tuntui kuin olisimme ulkomaan matkalla.

Ei sitä ihan joka päivä pikkukaupunkilainen pääse tällaisiin ympyröihin. Vaikka olisihan tuo Tukholma meitä lähellä, mutta se ei vaan tunnu ihan yhtä hyvältä kuin tämä kotimaassa matkailu.

Kauppatorin laidalla rakennetaan jotain suurta kompleksia uima-altaineen. Valkoinen laiva vastarannalla odottaa matkustajiaan täällä päivän ajan, kuten meidänkin käyttämämme punainen laiva tällä puolella.

Palaamme hotelliin noutamaan matkatavaramme ja istuskelemme vielä hetken odottaen laivamme lähtöä.

Jaloissa tuntuu ihanasti päivän kävelyt. Onneksi hotellimme on ihan lähellä satamaa ja kävelemme sinne vajaassa kymmenessä minuutissa.

Hei vaan Helsinki!

Tulemme pian uudestaan,  sillä paljon jäi vielä katseltavaa ja koettavaa. Museokäynnit jätimme tällä kertaa väliin, koska ihanan lämpimän sään vuoksi oli mukava kierrellä ulkona.