ELÄMÄÄ ELOKUUSSA

ELOKUU

Viimeinen varsinainen kesäkuukausi meni ja tuntuu kuin koko kesäkin olisi mennyt taas ihan liian nopeasti.

Elokuussa tapahtui yhtä ja toista. Käytiin mm. paikassa, jonka tarkoituksesta ei vieläkään ole saatu selvyyttä (klikkaa).

Etsittiin ideoita kierrätykseen (klikkaa) ja matkustettiin Helsinkiin.

Korjattiin satoa kasvihuoneesta ja suunniteltiin jo vähän ensi kesän pihajuttuja.

Noukittu mustikoita talven varalle.

Nautittu mökkielämästä ja nyt muutettu takaisin kaupunkikotiin.

Mitä sinun elokuusi on pitänyt sisällään?


Muiden bloggarien elokuisia kuvia PIENI LINTU-blogissa.

ELÄMÄÄ ELOKUUSSA

ELOKUU

Viimeinen varsinainen kesäkuukausi meni ja tuntuu kuin koko kesäkin olisi mennyt taas ihan liian nopeasti.

Elokuussa tapahtui yhtä ja toista. Käytiin mm. paikassa, jonka tarkoituksesta ei vieläkään ole saatu selvyyttä (klikkaa).

Etsittiin ideoita kierrätykseen (klikkaa) ja matkustettiin Helsinkiin.

Korjattiin satoa kasvihuoneesta ja suunniteltiin jo vähän ensi kesän pihajuttuja.

Noukittu mustikoita talven varalle.

Nautittu mökkielämästä ja nyt muutettu takaisin kaupunkikotiin.

Mitä sinun elokuusi on pitänyt sisällään?


Muiden bloggarien elokuisia kuvia PIENI LINTU-blogissa.

TÄLLAISESSA KODISSA VOISIN ASUA

Lähestyvän syksyn huomaan omalta kohdaltani siinä, että sisustus ja kauniit asunnot alkavat kiinnostaa taas. Kesällä mielenkiinnon vievät pihat ja puutarhat eli yleensäkin ulkona tapahtuvat asiat, mutta nyt tuntuu taas ihan hyvältä viettää enemmän aikaa sisätiloissa.

Naapurimaamme asunnonmyyntikuvista löytyy aina yhtä ihania koteja. TÄÄLLÄ käyn silloin tällöin huokailemassa.

Nyt iskin silmäni pienehköön kerrostalohuoneistoon, jossa on kaksi ja puoli huonetta (?). Kaikki tarvittava on kuitenkin saatu sovitettua hienosti asuntoon. Olohuoneessa on kunniapaikalla vanha, toimiva kakluuni. Polttopuuvarasto löytyy taloyhtiön pihalta.

Talo on rakennettu v. 1929 ja remontoitu v. 1990.

Kauniit lautalattiat ja ikkunat kuuluvat talon tyyliin.

Huoneistossa on kompakti tila pyykkihuollolle ja taloyhtiön piharakennuksessa on pesutupa ja sauna, jotka ovat maksutta asukkaiden käytössä.

Pienehkönkin asunnon omistajan on mahdollista kutsua yövieraita, sillä talossa on kaksi kappaletta yöpymishuoneita pitkämatkalaisille ja niitä saa vuokrata edullisesti, 200kr/yö.

Samoin juhlatilaa, jonka yhtiö omistaa, voi vuokrata käyttöönsä 200kr/kerta.

Valo tulvii sisään olohuoneen suurista ikkunoista. Parveketta näissä vanhoissa taloissa ei läheskään aina ole ja se onkin ehkä ainoa miinuspuoli tällaisessa asunnossa.

Avarassa aulassa mahtuu riisumaan ulkovaatteet ja valoisaa on täälläkin.

Astutaanpa  ulko-ovesta rappykäytävään ja sieltä edelleen ulos pihalle.

Jo ulko-ovi ja sen edusta ovat kaunista katseltavaa.

Ja piha, voi ihanuutta. Istuinryhmiä siellä täällä. Yhtiöllä on kaksi pihaa ja niissä on istuskelemisen lisäksi mahdollisuus grillaamiseen. Kukkapenkit lisäävät viihtyisyyttä.

Autoilla ei ole asiaa tähän pihaan, mutta läheisestä pysäköintihallista on mahdollista vuokrata autolleen pysäköintipaikka.

Tällaista kaupunkiasumista naapurimaassamme.

Me muutimme myös mökiltä kaupunkikotiin eilen, kun kyllästyimme tuijottamaan sadetta. Toki mökkeilemme vielä monta kertaa syksynkin aikana, mutta nyt tuntuu vähän siltä kuin oltaisi asetuttu uuteen kotiin, menihän nelisen kuukautta ihan toisenlaisessa ympäristössä.

Joko sinä olet "aloittanut syksyn", harrastuksien tai muun touhun merkeissä?

Minä olen löytänyt uuden harrastuksen. Käyn parhaillaan aloittajille tarkoitettua kudontakurssia, jossa kudotaan matto. Nyt kun ollaan päästy itse kutomiseen, niin homma on kyllä niin kivaa, että en muuta haluaisi tehdäkään. Tämä alkeiskurssi on kolmen viikon pituinen ja sitä käydään kolmena iltana viikossa. Jatkokurssillekin olen jo ilmoittautunut. Kivaa kun löytää uutta opittavaa, josta tykkää.

Hienoa tiistaita kaikille!

kuvat ALVHEM

TÄLLAISESSA KODISSA VOISIN ASUA

Lähestyvän syksyn huomaan omalta kohdaltani siinä, että sisustus ja kauniit asunnot alkavat kiinnostaa taas. Kesällä mielenkiinnon vievät pihat ja puutarhat eli yleensäkin ulkona tapahtuvat asiat, mutta nyt tuntuu taas ihan hyvältä viettää enemmän aikaa sisätiloissa.

Naapurimaamme asunnonmyyntikuvista löytyy aina yhtä ihania koteja. TÄÄLLÄ käyn silloin tällöin huokailemassa.

Nyt iskin silmäni pienehköön kerrostalohuoneistoon, jossa on kaksi ja puoli huonetta (?). Kaikki tarvittava on kuitenkin saatu sovitettua hienosti asuntoon. Olohuoneessa on kunniapaikalla vanha, toimiva kakluuni. Polttopuuvarasto löytyy taloyhtiön pihalta.

Talo on rakennettu v. 1929 ja remontoitu v. 1990.

Kauniit lautalattiat ja ikkunat kuuluvat talon tyyliin.

Huoneistossa on kompakti tila pyykkihuollolle ja taloyhtiön piharakennuksessa on pesutupa ja sauna, jotka ovat maksutta asukkaiden käytössä.

Pienehkönkin asunnon omistajan on mahdollista kutsua yövieraita, sillä talossa on kaksi kappaletta yöpymishuoneita pitkämatkalaisille ja niitä saa vuokrata edullisesti, 200kr/yö.

Samoin juhlatilaa, jonka yhtiö omistaa, voi vuokrata käyttöönsä 200kr/kerta.

Valo tulvii sisään olohuoneen suurista ikkunoista. Parveketta näissä vanhoissa taloissa ei läheskään aina ole ja se onkin ehkä ainoa miinuspuoli tällaisessa asunnossa.

Avarassa aulassa mahtuu riisumaan ulkovaatteet ja valoisaa on täälläkin.

Astutaanpa  ulko-ovesta rappykäytävään ja sieltä edelleen ulos pihalle.

Jo ulko-ovi ja sen edusta ovat kaunista katseltavaa.

Ja piha, voi ihanuutta. Istuinryhmiä siellä täällä. Yhtiöllä on kaksi pihaa ja niissä on istuskelemisen lisäksi mahdollisuus grillaamiseen. Kukkapenkit lisäävät viihtyisyyttä.

Autoilla ei ole asiaa tähän pihaan, mutta läheisestä pysäköintihallista on mahdollista vuokrata autolleen pysäköintipaikka.

Tällaista kaupunkiasumista naapurimaassamme.

Me muutimme myös mökiltä kaupunkikotiin eilen, kun kyllästyimme tuijottamaan sadetta. Toki mökkeilemme vielä monta kertaa syksynkin aikana, mutta nyt tuntuu vähän siltä kuin oltaisi asetuttu uuteen kotiin, menihän nelisen kuukautta ihan toisenlaisessa ympäristössä.

Joko sinä olet "aloittanut syksyn", harrastuksien tai muun touhun merkeissä?

Minä olen löytänyt uuden harrastuksen. Käyn parhaillaan aloittajille tarkoitettua kudontakurssia, jossa kudotaan matto. Nyt kun ollaan päästy itse kutomiseen, niin homma on kyllä niin kivaa, että en muuta haluaisi tehdäkään. Tämä alkeiskurssi on kolmen viikon pituinen ja sitä käydään kolmena iltana viikossa. Jatkokurssillekin olen jo ilmoittautunut. Kivaa kun löytää uutta opittavaa, josta tykkää.

Hienoa tiistaita kaikille!

kuvat ALVHEM

KÄYTIIN KAUPUNGISSA

Melkein oltiin jo muuttamassa kaupunkikotiin, mutta siirrettiin muuttoa kuitenkin vielä muutamalla päivällä. Ajettiin silti kaupunkiin katsomaan mitä siellä tapahtuu.

Tällaisia piirroksia oli aidan täydeltä torin vieressä, mutta en osaa sanoa mihin liittyvät. Värikkyyttä kuitenkin antoivat kaupunkikuvaan.

Vanhat, hienot autot olivat näytillä torilla. Hienoja ovat katsella, mutta en kyllä itselleni tuollaista haluaisi. Näistä on mielestäni hienoin tuo viininpunainen.

Tämä Peugeot oli yleinen automalli silloin kun olin nuori.

Samoin tämä Fiat 600, joka söpöydellään kiinnosti katsojia kovasti. Näkyi olevan erään Borghill-nimisen kaikkien täällä tunteman persoonan entinen auto.

Tuollaisella kiertelimme perheeni kanssa Suomea kun olin alakouluikäinen. Tavaraa oli mukana niin paljon kuin nelihenkiselle perheelle tarvittiin ja mm. teltta oli kattotelineellä. Ennen oli matkustamisen varustelu hiukan vaatimattomampaa kuin tänä päivänä.

Punainen ruusu mustan hienon vanhan auton hattuhyllyllä. Tyylikästä.

Muutama moottoripyörä ja pari pappatunturiakin oli mukana näyttelyssä. Tuossa sinisessä luki lapussa että se on koottu ihan romusta. Nyt näytti kuin juuri kaupasta ostetulta.

Torin vierellä katutyöt ovat kestäneet koko kesän ja jatkuvatkin pitkälle syksyyn.

Sesonki on ohi ja turistit ovat matkanneet kotiin. Jäljellä on enää tyhjiä ulkoilmaravintoloita ja suljettuja kahviloita. Voi olla että huomenna, arkipäivänä, on vielä tämäkin paikka auki, mutta eihän toki näin sunnuntaina.

Jos jätskiä tekisi mieli, niin ei sitä ainakaan keskustasta saisi.

Hiljainen on Torggatan sunnuntaina keskipäivällä.

Kaupungin hiljenemisestä huolimatta tuntuu toisaalta ihan hyvältäkin syksyn tulo.

 Kohta saa kerätä viimeiset tomaatit kasvihuoneesta. Hyviä ovat olleet ja enemmänkin niitä olisi saanut olla, mutta kokemattomat viljelijät eivät ymmärtäneet miten monta tainta olisi hyvä hankkia.

Ensi vuonna tiedetään paremmin ja tarkoituksena on viljellä useampia lajeja kuin tänä vuonna.

Nyt on hyvää aikaa suunnitella ensi kesän juttuja.


MUKAVAA PÄIVÄÄ SINULLE!

KÄYTIIN KAUPUNGISSA

Melkein oltiin jo muuttamassa kaupunkikotiin, mutta siirrettiin muuttoa kuitenkin vielä muutamalla päivällä. Ajettiin silti kaupunkiin katsomaan mitä siellä tapahtuu.

Tällaisia piirroksia oli aidan täydeltä torin vieressä, mutta en osaa sanoa mihin liittyvät. Värikkyyttä kuitenkin antoivat kaupunkikuvaan.

Vanhat, hienot autot olivat näytillä torilla. Hienoja ovat katsella, mutta en kyllä itselleni tuollaista haluaisi. Näistä on mielestäni hienoin tuo viininpunainen.

Tämä Peugeot oli yleinen automalli silloin kun olin nuori.

Samoin tämä Fiat 600, joka söpöydellään kiinnosti katsojia kovasti. Näkyi olevan erään Borghill-nimisen kaikkien täällä tunteman persoonan entinen auto.

Tuollaisella kiertelimme perheeni kanssa Suomea kun olin alakouluikäinen. Tavaraa oli mukana niin paljon kuin nelihenkiselle perheelle tarvittiin ja mm. teltta oli kattotelineellä. Ennen oli matkustamisen varustelu hiukan vaatimattomampaa kuin tänä päivänä.

Punainen ruusu mustan hienon vanhan auton hattuhyllyllä. Tyylikästä.

Muutama moottoripyörä ja pari pappatunturiakin oli mukana näyttelyssä. Tuossa sinisessä luki lapussa että se on koottu ihan romusta. Nyt näytti kuin juuri kaupasta ostetulta.

Torin vierellä katutyöt ovat kestäneet koko kesän ja jatkuvatkin pitkälle syksyyn.

Sesonki on ohi ja turistit ovat matkanneet kotiin. Jäljellä on enää tyhjiä ulkoilmaravintoloita ja suljettuja kahviloita. Voi olla että huomenna, arkipäivänä, on vielä tämäkin paikka auki, mutta eihän toki näin sunnuntaina.

Jos jätskiä tekisi mieli, niin ei sitä ainakaan keskustasta saisi.

Hiljainen on Torggatan sunnuntaina keskipäivällä.

Kaupungin hiljenemisestä huolimatta tuntuu toisaalta ihan hyvältäkin syksyn tulo.

 Kohta saa kerätä viimeiset tomaatit kasvihuoneesta. Hyviä ovat olleet ja enemmänkin niitä olisi saanut olla, mutta kokemattomat viljelijät eivät ymmärtäneet miten monta tainta olisi hyvä hankkia.

Ensi vuonna tiedetään paremmin ja tarkoituksena on viljellä useampia lajeja kuin tänä vuonna.

Nyt on hyvää aikaa suunnitella ensi kesän juttuja.


MUKAVAA PÄIVÄÄ SINULLE!

VASTAKOHTAISUUKSIA

Ihan heti tätä kuvaa katsoessani en olisi osannut sanoa missä maassa ollaan. Voisi olla vaikka jostain Britannian pikkukaupungista.

Mutta ei, kyllä tämä on pääkaupunkimme kaupunginosasta.

Kiertelimme Eiran ja Ullanlinnan kaupunginosia.

Hoidetut pihapiirit ja rakennukset tuntuivat uinuvan iltapäivän auringossa. Vain jokunen koiran ulkoiluttaja tuli vastaan. Rannan läheisyydessä näkyi nurmikolla istuskelijoita.

Eirassa asuu tuhatkunta asukasta ja alueesta on aikoinaan suunniteltu tehdasaluetta. Onneksi tuo hanke ei toteutunut, niin kauniilla paikalla alue on.
Rakennuksista suuri osa edustaa jugend-tyyliä.

Eipä olisi minulla mitään sitä vastaan että asuntooni kuuluisi tuollainen pyöreä erkkeri. Hinnat näillä nurkilla vaan vaatisivat vähintään lottovoiton. Onneksi kiertely ja ihastelu on ilmaista.

Kauniin rakennuksen ohi ei voinut kulkea ottamatta valokuvaa.  En tuntenut rakennusta, mutta seinään kiinnitetystä kyltistä luin että kyseessä on Eiran sairaala.

Ei voi kuin ihailla näitä  rakennuksia ja niiden kauniita yksityiskohtia. Kun katsoo vaikkapa tuota ihan kuvan vasemmassa yläkulmassa olevaa ornamenttia, ei voi muuta kuin huokailla ihastuksesta.

Liikennemerkit hiukan pilaavat näkymää.

Ja mitä lukeekaan liikennemerkissä.
Olin luullut ettei tällaiseen enää tämän päivän Suomessa törmäisi.

Onkohan tuolla vielä myös se meininki, että henkilökunnan ruokasalissa on lääkärien pöytä ja siihen muilla ei ole mitään asiaa?

Käväisimme myös ihan toisen näköisessä kaupunginosassa, nimittäin Vallilassa. Olin lukenut, että täällä on viehättäviä puutaloja ja se piti paikkansa.

Useimmat olivat hyvin hoidettuja ja peltikattoja oli uusittu aika monessa rakennuksessa. On niissä ollut näpertämissä, kun eivät mitään suoria kattoja ole, vaan ulokkeita sinne ja tänne oli kattorannelmissa.

Joukkoon mahtui toki muutama huonokuntoisempikin talo. Kesällä kaikki näyttää idylliseltä, mutta miten lienee talven pakkasilla.

Rauhallisia, reheviä pihapiirejä näkyi joka puolella.

Tässä on varmaan entisaikaan ollut maitokauppa, mutta nyt kirpputori.

Vanhaa ja uutta sulassa sovussa.

Tämän pop up-kahvilan ovi oli houkuttelevasti auki ja muistinkin , että olin lukenut tämän kahvilan synnystä jostain lehdestä.
Emme kuitenkaan poikenneet sisälle ja nyt se hiukan harmittaa. Olisi voinut olla mielenkiintoista nähdä miltä sisällä näyttää.

Raitiovaunuajelu mahdollisti pääkaupungin kiertelyn ydinkeskustan ulkopuolelle ja oli kokemuksena tosi kiva.

Tämä oli viimeinen postaus Helsingin-matkastamme.
Aikaisemmin olen postannut kaupunkikiertelystä TÄÄLLÄ ja Suomenlinnan vierailusta TÄÄLLÄ.

Mukavaa viikonloppua kaikille!