VOIKO NÄIN TODELLA TOIMIA? EI MENNYT NIINKUIN STRÖMSÖSSÄ.

Hyvää lauantaita!

Ilma on kuin morsian, eli aurinko paistaa ja tyyntäkin on. Takana pakkasyö, mutta orvokit eivät siitä piittaa vaan loistavat kilpaa auringon kanssa.

Eilen saapui kaksi isoa pakettia. Noissa paketeissa on tuleva kasvihuoneemme. On se kätevää kun nykyisin voi tilata tuotteita, isojakin, suoraan kotiovelle. Ei tarvitse itse raahata painavia tavaroita, vaan maksamalla pikkuisen ylimääräistä, ne tuodaan perille asti.

Siinä se on, iso unelma parissa paketissa.
Mutta, että se on tässä nyt, se ei ollutkaan niin yksinkertaista.

Olin puhelimessa antanut postille tarkat tiedot mihin paketti tuotaisiin. Olemme mökillä, joten kuvailin tarkoin miten tänne ajetaan: kylästä juhannussalon luota jatketaan tietä, jonka nimi lukee tienviitassa. Kuvailin näkymiä tien varressa että kuski voisi varmistua olevansa oikealla tiellä.

Vielä sanoin talomme numeron, joka näkyy hyvin tielle ja että talo on harmaa, toiseksi viimeinen talo tuolla tiellä.

Varmistin vielä, että heillä on navigaattori autossaan, johon kuski vastasi "että on kai siellä semmonen". Sovittiin, että lähetys tuodaan seuraavana päivänä yhdentoista ja puoli yhden välillä.

No, se seuraava päivä koitti ja heti herättyä muistui mieleen, että tänään SE paketti tulee. Toki ajattelin mielessäni, että voi olla, ettei aikataulu josta oli sovittu, ihan pidä paikkaansa.

Kello tuli yksitoista, kello tuli kaksitoista, kello tuli yksi...... kun kello oli neljä olin saanut tarpeekseni odottelusta ja soitin postiin.

Puhelimeen vastasi ystävällinen mies, jolle selitin ongelman, eli ettei kasvihuone ole vieläkään tullut, vaikka se luvattiin toimittaa viimeistään yhden maissa.

Hän lupasi soittaa kuljettajalle viivytyksen syytä ja niin hän tekikin.

Hän oli kysellyt kuskilta mikä paketin toimittamisessa kesti näin kauan. Kuski oli sanonut jättäneensä paketin vihreän talon pihalle. No miksi vihreän kun nimenomaan olin sanonut talomme olevan harmaa?

Mökkinaapurimme talo on vihreä, joten marssimme sinne, sadatellen postin toimintaa. Katselimme ympärillemme ja etsimme sopivan näköistä pakettia, mutta ei siellä sellaista näkynyt.

Sitten tuli mieleen, että mökkitiemme varrella on toinenkin vihreä mökki. Se mökki on noin puolen kilometrin päässä omastamme ja sinne nyt ajoimme autollamme. Saavuttuamme tuolle mökille, ei mitään pakettia näkynyt tielle. Nousin kuitenkin autosta ja kävelin ihan mökin viereen, ja siellä SE, tai paremminkin NE paketit olivat, lojuivat nurmikolla.

Mitään vastaanottajan nimeä niissä ei lukenut, mutta kasvihuoneen kuva oli pakettien päällä, joten uskoimme niiden olevan meidän paketit.

Lastasimme ne autoon,eikä niiden nosteleminen ollut ihan kevyttä hommaa. Onneksi automme on farmariauto ja saimme ne tungettua tavaratilaan ja luukku auki ajoimme takaisin omalle mökille.

Täällä ne nyt ovat. Kasvihuoneunelma on edistynyt pikkuisen.


Mutta toimituksesta jäi harmitus ja muutama kysymys:


- Jättääkö posti paketteja ihan minne vaan ilman että
  vastaanottajan kuittausta vaaditaan?

- Mitä olisi tapahtunut, jos joku epärehellinen olisi ottanut
  paketit? Me olisimme kuitenkin varmaan joutuneet
  maksamaan tilaamamme tuotteen, vaikka se ei
  olisi koskaan meille saapunutkaan.

- Eikö postia kuljettavissa autoissa ole navigaattoria, vai
  eikö kuljettaja vaan osannut/viitsinyt käyttää sitä? Ehkä
  hänellä oli vaan kiire viikonlopun viettoon ja siksi jätti
  paketit ensimmäiselle näkemälleen mökille?


Tästä tuli taas tällainen valituspostaus, mutta en voinut olla tekemättä tätä, kun ottaa niin päähän se, kun tarkoista ohjeista ja sopimuksista huolimatta tällaista sattuu.

Hobby Hall hoiti lähetyksen nopeasti ja sujuvasti, mutta täällä päässä Posten Åland ei tosiaankaan onnistunut yhtä hyvin.


KAIKESTA HUOLIMATTA, HYVÄÄ PÄIVÄÄ!