KUN VEHKEET EI TOIMI

Ensimmäistä kertaa yötä mökillä tänä vuonna. J väittää että nyt ollaan muutettu tänne jo, niin kuin joka kevät tehdään, mutta itse en ole vielä ihan varma tuosta muuttamisesta.

No, ollaan nyt niin kauan kuin hyvältä tuntuu. Ensi viikko on kuitenkin aika rikkonainen, kun ihan joka päivälle on jotain asiaa joka vaatii käyntiä kaupungilla. Matka ei ole kuin vajaat 30km, joten ei ylivoimaisen pitkä päivittäin ajettavaksi. Tietenkin jos vertaa siihen että kaupunkikodista matka olisi nolla metriä, niin voi tuntua vähän turhalta tuo edestakainen ajelu.

Kevään merkkejä on jo näkyvissä. Eilen löysin ensimmäiset sinivuokot rannasta. Niin pienen pieniä ne vielä ovat etten ensin edes huomannut niitä, mutta yhtä suloisia ovat kuin joka kevät.

Aamulla mittari näytti -1,5 astetta ja maa on huurteessa, mutta kun aurinko lämmittää, niin pian lämpötila nousee ja pääsen siistimään kukkapenkkiä, joka näyttää enemmänkin kuolleelta tällä hetkellä.

Penkinkin voisi jo viedä rantaan, niin voidaan vaikka päiväkahvit siellä nauttia.

Eilen kun tultiin tänne, niin oli vähän epäonnea matkassa. Ensin paukahti reititin, kun J laittoi vahingossa väärän johdon siihen. Tämä johtui kuulemma siitä, että minä olin pakannut tietokonelaukun väärin! Ja vähän myöhemmin kun piti ruveta savustamaan kalaa,niin sähkösavustin joka vasta viime vuonna hankittiin, ei suostunut toimimaan.

Tietokoneen käyttö onneksi onnistuu puhelimen avullakin ja savustetun kalan sijasta meillä syötiin uunissa paistettua kalaa.

Toivottavasti tänään ei haavereita satu.


Mukavaa lauantaita kaikille ja uusille lukijoille sanon tervetuloa. Toivottavasti viihdytte blogini seurassa!