OOKKONÄÄ OULUSTA

Matkalla pohjoiseen yövyimme Oulussa, joka on minulle varsin tuntematon kaupunki.

Oulun keskusta on kuin minkä tahansa kaupungin keskusta ja autolla liikkuvana tuntui, kuin kaikki kadut olisivat yksisuuntaisia, ja koskaan ei saanut kääntyä sinne minne navigaattori neuvoi. Niinpä hotellin löytäminen kesti pienen tovin, vaikka hotelli näkyikin jo korkeana muutaman korttelin päässä. Mutta ne yksisuuntaiset ja katujen rakennustyöt....

Hotellimme sijaitsi oivalla paikalla torin kupeessa ja hotellilta oli vain muutaman sadan metrin matka PIKISAAREEN, joka on keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitseva, pääasiassa taiteilijoiden ja käsityöläisten asuttama kaupunginosa.

Pikisaari osoittautui idylliseksi paikaksi, jossa oli sekä uusia, että vanhoja rakennuksia. Rauhallisessa ja kauniissa paikassa oli mukavaa kierrellä katselemassa ympäristöä.

Osa rakennuksista oli aivan rannassa ja hienompaa asuinympäristöä tuskin voi ollakaan. Rannassa kulki myös kävely-ja pyöräilytie, jota kuntoilijat ja muut tuntuivatkin ahkerasti käyttävän.

Pikisaaresta kuljimme sillan yli takaisin kaupungin keskustaan jossa torielämä oli jo hiljentynyt tältä päivältä.

Vielä mennessämme Pikisaareen olisi tämän ravintolan terassilla tilaa, mutta kun palasimme kierrokseltamme ja olisimme poikenneet sinne syömään, olikin paikka melkoisen täynnä, emmekä jääneet jonottamaan paikkoja, vaan kävelimme toiselle puolelle siltaa.

Torilta löysimme mukavan ruokapaikan ja ilta oli ihanan lämmin ja aurinkoinen, joten siellä kelpasi nauttia iltapalaa.

Lyhyt kävely hotellille ja koko päivän kestäneestä autossa istumisesta väsyneinä ei muuta ohjelmaa illalle kaivattu.

Vielä vilkaisu ikkunasta, josta avautui näin hurmaava näkymä.

Vielä jäi Oulu vieraaksi, eikä paljoa siitä ehditty nähdä. Ensi kerralla sitten toivottavasti saadaan nähdä enemmän tämän pohjolan kaupungin nähtävyyksiä.