Sisko ja sen veli

Tänään minulla oli ilo tavata lähellämme asuvia lapsenlapsia. Isosisko oli ottanut mukaan pyörän. Pyörän hän oli saanut eilen ja jo tänään potkutteli sillä kuin vanha tekijä. Pyörässä ei ole polkimia lainkaan ja se tuntuikin olevan näppäräkäyttöinen alle kolmivuotiaalle.

Pikkuveljellä oli mukana vähän tukevampaa kuljetuskalustoa, eikä hänen tarvinnut jalkojaan käyttää liikkumiseen, mutta muuten ne kyllä liikkuivat siihen tahtiin etteivät sukat meinanneet jalassa pysyä.

Suuntasimme kulkumme leikkipuistoon ja pitihän siellä molempien keinuja kokeilla. Sain kyllä olla koko ajan sydän syrjällään kun pelkäsin pikkuisen putoavan keinusta, vaikka tyynykin oli laitettu täytteeksi keinuun ettei mahtuisi putoamaan. On varmaan joku tarkoitus silläkin että ihminen saa lapset vähän nuorempana, kun nyt lastenlasten touhuja katsellessa on aina sellainen pelko että ne loukkaavat itsensä kun jotain leikkivät. Ei sitä omien lasten pieninä ollessa sellaista niin paljon pelännyt.

Vaikka oli kaunis ja lämmin päivä, niin tämän jätskikioskin luukut pysyivät kiinni. Lelukauppa oli kuitenkin auki ja pallot kiinnostivat kovasti pientä kulkijaa.

Näin meni tämä vapaapäivä tosi mukavasti. Vielä on pari työpäivää ja sitten on viikon LOMA!