SILAKKAMARKKINAT - PETTYMYS VAI EI?

Kaunis syksyinen joenranta.

Mikä olisikaan sopivampi paikka syksyisille Silakkamarkkinoille. Täällä on käyty monen monituista kertaa ja jo etukäteen tietää suurin piirtein mitä täältä löytyy, mutta sinne kuitenkin suunnistimme odottavin mielin.

Pureva tuuli oli saanut ihmiset pukeutumaan lämpimästi. Onneksi oli poutasää.

Syysmarkkinoiden varma myyntituote ovat punaposkiset kotimaiset omenat...

... ja myös vihannekset, mehut, hillot ja hunaja.

WC-paperirullat ja koristenauhat sulassa sovussa sipulien ja kukkakaalin kanssa samalla tiskillä. No, kuitupitoinen ravinto saa tunnetusti vatsan toimimaan.

Ilman näitä ihania foliopalloja eivät markkinat ole mitään. Vaan inflaation ovat ilmapallot kärsineet, kun ovat niin jokapäiväistä tavaraa nykyisin. Ennen oli kevään suurin tapahtuma (polvisukkien jälkeen) se kun vappuna sai kaasuilmapallon nappiin kiinni.

Nämä "ihmisenpesuharjat" saivat hymyn huulille.

Hitaasti kuljeskellessa ehtii myös ihailla kauniita vanhoja rakennuksia ja ihmetellä eri korkeudella olevia ikkunoita.

Vaan missä ovat ne silakat ja muut kalatuotteet?

Kaikki tähän asti näkemämme oli sellaista mitä joka messuilla ja markkinoilla tulee vastaan, eli ei mitään varsinaista Silakkamarkkinatuotetta.

Toisella puolella jokea näytti kuitenkin siltä kuin siellä valmistettaisiin herkkuja. Suunnistettiin siis sinne.

Ylitimme joen Teatterisillan kohdalta.

Täällä alkoi olla enemmän Silakkamarkkinoiden tuntua. Kaikki paikalla valmistettava ruoka oli keskitetty tänne joen itäpuolelle.

Täällä valmistui loimulohta ja silakat paistuivat muutamassa myyntipisteessä. Hiukan niukaksi tarjonta kuitenkin mielestäni osoittautui. Kun tapahtuman nimi on Silakkamarkkinat, niin odottaisi että tarjolla olisi kalaa jos jonkinlaisessa muodossa ja valikoimat olisivat laajemmat näinkin suuren kävijämäärän tapahtumassa.

Saatiin kuitenkin ostettua herkulliset annokset paistettuja silakoita ja yhdestä annoksesta riitti hyvin kahdelle herkulliseksi välipalaksi. Kyllä maistui, eikä hintakaan päätä huimannut.

Joen rannan kauniit kukkaistutukset eivät kylmästä viimasta säikähtäneet, mutta meillä alkoi olla jo vilu ja pitihän sitä yhteen jokilaivaan poiketa lämmittelemään.

Sisällä oli lämmintä ja paikka oli aika täyteen buukattu, mutta onnistuimme saamaan pikku pöydän ja eteemme lämmittävät juomat. Hyvää oli ja tunnelmallisessa ympäristössä oli mukava istua hetkinen.

Markkinoita kiertäessä saattaa törmätä tuttuihinkin.

Taisi moni muukin törmätä , sillä tämän vuotisilla Silakkamarkkinoilla oli huimat 90.000 kävijää.

Näihin näkymiin ei vaan koskaan kyllästy. Aurajoen vesi oli tavallista matalammalla.  Jo kotona Maarianhaminassa laivaan astuessa huomasi sen että merivesi on tosi alhaalla, kun laivaan astuessa oli jyrkkä alamäki ja vastaavasti Turun satamassa samanlainen ylämäki kun laivasta poistuttiin.

Markkinoilla käymisestä jäi mukava mieli, vaikka mitään kotiin viemistä ei ostettukaan.  Otsikkoon viitaten voisin sanoa, ettei pettymys, mutta kuitenkin hiukan vaisu tapahtuma ja juurikin sen vuoksi, että kaikki muu myynnissä ollut vei melkeinpä pääosan itse silakoilta.

Oletko sinä käynyt syysmarkkinoilla?