MITÄ TAMMIKUUSSA TEHTIIN?

Huomenna alkaa helmikuu ja siksi on aika koostaa tammikuu yhteen kuvaan.

Mitä tammikuussa tehtiin?

Alkukuussa ihmeteltiin lumetonta talvea, mutta siihen on jo näillä leveysasteilla totuttukin ja hiljakseen sitä alkoi toivoa, ettei lunta enää tulisikaan, vaan tulisi aikainen kevät.

Juuri kun aikainen kevät alkoi tuntua mahdolliselta rupesikin taivaalta tippumaan valkoisia hiutaleita.
Ja niitä hiutaleita tuli ja tuli.

Jalkakäytävät muuttuivat hetkessä kinttupoluiksi, kun katujen kunnossapitäjät eivät ehtineet aurata lunta pois samaan tahtiin kuin sitä taivaalta tuli.

Nastakengät jalassa sai ihastella ihanaa valkoisuutta ja pimeys oli kuin poispyyhkäisty. Tällainenhan talven oikeasti kuuluukin olla. Pakkastakin oli, jopa parikymmentä astetta, mutta yleensä kuitenkin pysyttiin maltillisemmilla lukemilla täällä etelässä.

Nyt lumi ja valkoisuus on enää muisto ja tiet ja kadut ovat taas paljaina.



Jos minulta kysyttäisiin mitä minulle tulee mieleen tammikuusta 2016, niin vastaus olisi ehdottomasti LUMI!


Muita tammikuisia tunnelmia pääset katsomaan TÄÄLTÄ.





MUKAVAA PÄIVÄÄ!

T. Krisse

MITÄ TAMMIKUUSSA TEHTIIN?

Huomenna alkaa helmikuu ja siksi on aika koostaa tammikuu yhteen kuvaan.

Mitä tammikuussa tehtiin?

Alkukuussa ihmeteltiin lumetonta talvea, mutta siihen on jo näillä leveysasteilla totuttukin ja hiljakseen sitä alkoi toivoa, ettei lunta enää tulisikaan, vaan tulisi aikainen kevät.

Juuri kun aikainen kevät alkoi tuntua mahdolliselta rupesikin taivaalta tippumaan valkoisia hiutaleita.
Ja niitä hiutaleita tuli ja tuli.

Jalkakäytävät muuttuivat hetkessä kinttupoluiksi, kun katujen kunnossapitäjät eivät ehtineet aurata lunta pois samaan tahtiin kuin sitä taivaalta tuli.

Nastakengät jalassa sai ihastella ihanaa valkoisuutta ja pimeys oli kuin poispyyhkäisty. Tällainenhan talven oikeasti kuuluukin olla. Pakkastakin oli, jopa parikymmentä astetta, mutta yleensä kuitenkin pysyttiin maltillisemmilla lukemilla täällä etelässä.

Nyt lumi ja valkoisuus on enää muisto ja tiet ja kadut ovat taas paljaina.



Jos minulta kysyttäisiin mitä minulle tulee mieleen tammikuusta 2016, niin vastaus olisi ehdottomasti LUMI!


Muita tammikuisia tunnelmia pääset katsomaan TÄÄLTÄ.





MUKAVAA PÄIVÄÄ!

T. Krisse

SINISTÄ JÄÄTÄ

Käväistiin mökillä. Ensimmäiseksi mökille tultaessa tulee vilkaisseeksi merelle. Tänään siellä näkyi paljon valkoista. Rannassa oli jääsohjoa, ulompana avovesi. Jääpalat näyttävät melkein sinisiltä.

Sisällä mökissä vallitsee rauhaisa, melkeinpä pysähtynyt tunnelma, kuin odottaen saapuvaa kevättä. Kovasti tänne mieli jo tekeekin.
Pihassa on vielä hiukan lunta, mutta räystäiltä tippuu jo vettä.


Huomenna on tammikuun viimeinen päivä ja sitten alkaa helmikuu. Helmikuu onkin jo kai kevätkuukausi, tai ainakin kevättalvikuukausi.


RATTOISAA LAUANTAITA!

SINISTÄ JÄÄTÄ

Käväistiin mökillä. Ensimmäiseksi mökille tultaessa tulee vilkaisseeksi merelle. Tänään siellä näkyi paljon valkoista. Rannassa oli jääsohjoa, ulompana avovesi. Jääpalat näyttävät melkein sinisiltä.

Sisällä mökissä vallitsee rauhaisa, melkeinpä pysähtynyt tunnelma, kuin odottaen saapuvaa kevättä. Kovasti tänne mieli jo tekeekin.
Pihassa on vielä hiukan lunta, mutta räystäiltä tippuu jo vettä.


Huomenna on tammikuun viimeinen päivä ja sitten alkaa helmikuu. Helmikuu onkin jo kai kevätkuukausi, tai ainakin kevättalvikuukausi.


RATTOISAA LAUANTAITA!

VOITKO AUTTAA

Jonkinlainen viherkasvi-innostus on monen vuoden jälkeen vallannut minutkin.

Entisaikaan, joskus parikymmentä vuotta sitten, minulla oli viherkasveja runsaasti ikkunalaudoilla ja amppeleissakin kasvoi monen sortin juoruja.

Sitten se viherinto jostain syystä lopahti ja yksi kasvi toisensa jälkeen hävisi huushollistamme.

Nyt tuntuu kuitenkin pitkästä aikaa siltä, että hiukan enemmän vihreää on kiva saada kotia piristämään ja ostinkin rahapuun pari päivää sitten.

Saanko sen pysymään hengissä, vai hukutanko liialla kastelulla, sitä ei vielä voi tietää. Ruukun kyljessä olevasta ohjeesta luin, että sitä kastellaan vain KERRAN KUUKAUDESSA.
Niin harvoin; kuinka maltan odottaa niin kauan?

Parvekkeella ovat muratit niin vihreinä, vaikka kunnon pakkasia oli täälläkin joitakin päiviä. Nyt ne kiiltävät vesipisaroista ja callunatkin ovat säilyttäneet hienosti värinsä.

Muratit taidan istuttaa taas viimevuotiseen tapaan kesäkukkien viereen mökin kukkalaatikkoihin.Nämä samat muratit ovat nyt jo talvehtineet kaksi vuotta, kop, kop.

Tiistaina onnistuneen raivausurakan päätökseksi ostamani tulppaanit ovat ihan siinä hilkulla, että antaako vielä olla, vai heittääkö jo pois.
Olkoon nyt vielä ainakin huomiseen.

On se kummallista tämä bloggaaminen.
Välillä tuntuu, kuin ei ehtisi kirjoittaa ja kuvata kaikkea mitä päässä pyörii ja sitten taas välillä, niin kuin nyt, tuntuu, ettei keksi mitään jutun aihetta tänne.

Muiden blogeja lukiessani olen onneksi huomannut, että muillakin on välillä samanlaisia kausia, joten en ole onneksi yksin tuon asian kanssa.

Sormet kuitenkin syyhyävät ja postausinto on kova vielä melkein neljän vuoden bloggaamisen jälkeenkin, joten toivoisin sinulta, lukijaltani, vinkkejä postauksiin.



NÄHDÄÄN TAAS!

 

VOITKO AUTTAA

Jonkinlainen viherkasvi-innostus on monen vuoden jälkeen vallannut minutkin.

Entisaikaan, joskus parikymmentä vuotta sitten, minulla oli viherkasveja runsaasti ikkunalaudoilla ja amppeleissakin kasvoi monen sortin juoruja.

Sitten se viherinto jostain syystä lopahti ja yksi kasvi toisensa jälkeen hävisi huushollistamme.

Nyt tuntuu kuitenkin pitkästä aikaa siltä, että hiukan enemmän vihreää on kiva saada kotia piristämään ja ostinkin rahapuun pari päivää sitten.

Saanko sen pysymään hengissä, vai hukutanko liialla kastelulla, sitä ei vielä voi tietää. Ruukun kyljessä olevasta ohjeesta luin, että sitä kastellaan vain KERRAN KUUKAUDESSA.
Niin harvoin; kuinka maltan odottaa niin kauan?

Parvekkeella ovat muratit niin vihreinä, vaikka kunnon pakkasia oli täälläkin joitakin päiviä. Nyt ne kiiltävät vesipisaroista ja callunatkin ovat säilyttäneet hienosti värinsä.

Muratit taidan istuttaa taas viimevuotiseen tapaan kesäkukkien viereen mökin kukkalaatikkoihin.Nämä samat muratit ovat nyt jo talvehtineet kaksi vuotta, kop, kop.

Tiistaina onnistuneen raivausurakan päätökseksi ostamani tulppaanit ovat ihan siinä hilkulla, että antaako vielä olla, vai heittääkö jo pois.
Olkoon nyt vielä ainakin huomiseen.

On se kummallista tämä bloggaaminen.
Välillä tuntuu, kuin ei ehtisi kirjoittaa ja kuvata kaikkea mitä päässä pyörii ja sitten taas välillä, niin kuin nyt, tuntuu, ettei keksi mitään jutun aihetta tänne.

Muiden blogeja lukiessani olen onneksi huomannut, että muillakin on välillä samanlaisia kausia, joten en ole onneksi yksin tuon asian kanssa.

Sormet kuitenkin syyhyävät ja postausinto on kova vielä melkein neljän vuoden bloggaamisen jälkeenkin, joten toivoisin sinulta, lukijaltani, vinkkejä postauksiin.



NÄHDÄÄN TAAS!

 

MITÄ PÄÄLLE JUHLIIN

Tuli kutsu ystävän tasavuosisynttäreille.
Juhlat pidetään ravintolassa ja luvassa on tuttujen tapaamista, hyvää ruokaa ja juomaa.
Tanssiakin saa, jos haluttaa.

Voi, kivaa päästä pitkästä aikaa juhlimaan.


Vaan - mitä päälle?!
Se taitaa olla ainakin meille naisille se suurin ongelma aina kun juhlista on kysymys.

En halua pukeutua liian hienosti, mutta en myöskään liian arkisesti.

Mitään korkokenkä-kellohame-tyyliä en voi ajatellakaan, koska sellaisia vaatteita minulla ei ole, enkä korkkareilla osaisi edes kävellä.

Itselläni on ennestään pari ajateltavissa olevaa tähän tilaisuuteen ehkä sopivaa asukokonaisuutta.
Mutta ovatko ne kuitenkin liian arkisia?

Jos menisimme ihan tavallisesti ravintolaan iltaa viettämään, niin jommankumman yhdistelmän niistä laittaisin, mutta mietin, että kun kyseessä on synttärijuhlat, niin pitäisikö pukeutua hitusen hienommin.

Sängyn päädyssä roikkuu nyt epämääräinen kokoelma vaatteita.
Lainasin tyttäreltä muutamia vaatekappaleita,joita nyt olen sovitellut ja olenkin löytänyt pari mieleistä, jotka mahdollisesti olisivat sopivat juhlaan.

Ei mitään liian hienoa, vaan enemmänkin hiukan "rock-henkistä", jollaisesta tykkään.
Mietittäväksi jää vielä laitanko pitkät housut tunikamaisen yläosan kanssa, vaiko paksuhkot sukkahousut.

Harkitsinpa sitäkin, että ostaisin jotain uutta päälle pantavaa, mutta käyn niin harvoin missään juhlissa, että se tuntui huonolta ajatukselta, etenkin, kun juuri olen saanut vaatekaapin raivausurakan tehtyä.

Eiköhän näistä omista ja tyttären vaatteista yhdistelemällä löydy sopiva asukokonaisuus.



Vaan, mitä miehelle päälle?!

Se on useimmiten helppo nakki, eikä varmaan tälläkään kertaa tuota ongelmia, toivottavasti.



MINÄ JATKAN VAATTEIDEN SOVITUSTA TÄÄLLÄ, MITÄ SINÄ PUUHAAT?

MITÄ PÄÄLLE JUHLIIN

Tuli kutsu ystävän tasavuosisynttäreille.
Juhlat pidetään ravintolassa ja luvassa on tuttujen tapaamista, hyvää ruokaa ja juomaa.
Tanssiakin saa, jos haluttaa.

Voi, kivaa päästä pitkästä aikaa juhlimaan.


Vaan - mitä päälle?!
Se taitaa olla ainakin meille naisille se suurin ongelma aina kun juhlista on kysymys.

En halua pukeutua liian hienosti, mutta en myöskään liian arkisesti.

Mitään korkokenkä-kellohame-tyyliä en voi ajatellakaan, koska sellaisia vaatteita minulla ei ole, enkä korkkareilla osaisi edes kävellä.

Itselläni on ennestään pari ajateltavissa olevaa tähän tilaisuuteen ehkä sopivaa asukokonaisuutta.
Mutta ovatko ne kuitenkin liian arkisia?

Jos menisimme ihan tavallisesti ravintolaan iltaa viettämään, niin jommankumman yhdistelmän niistä laittaisin, mutta mietin, että kun kyseessä on synttärijuhlat, niin pitäisikö pukeutua hitusen hienommin.

Sängyn päädyssä roikkuu nyt epämääräinen kokoelma vaatteita.
Lainasin tyttäreltä muutamia vaatekappaleita,joita nyt olen sovitellut ja olenkin löytänyt pari mieleistä, jotka mahdollisesti olisivat sopivat juhlaan.

Ei mitään liian hienoa, vaan enemmänkin hiukan "rock-henkistä", jollaisesta tykkään.
Mietittäväksi jää vielä laitanko pitkät housut tunikamaisen yläosan kanssa, vaiko paksuhkot sukkahousut.

Harkitsinpa sitäkin, että ostaisin jotain uutta päälle pantavaa, mutta käyn niin harvoin missään juhlissa, että se tuntui huonolta ajatukselta, etenkin, kun juuri olen saanut vaatekaapin raivausurakan tehtyä.

Eiköhän näistä omista ja tyttären vaatteista yhdistelemällä löydy sopiva asukokonaisuus.



Vaan, mitä miehelle päälle?!

Se on useimmiten helppo nakki, eikä varmaan tälläkään kertaa tuota ongelmia, toivottavasti.



MINÄ JATKAN VAATTEIDEN SOVITUSTA TÄÄLLÄ, MITÄ SINÄ PUUHAAT?

VILLIT LINNUT - WILD BIRDS

Keskiviikossa jo ollaan.

Käytän tätä jo aikaisemminkin julkaisemaani tilhi-kuvaa tänään, koska löysin mielenkiintoisen blogin jossa keskiviikkoisin näytetään lintuja ja jonne halutessaan voi lähettää ottamansa kuvan. Blogi löytyy TÄÄLTÄ.

Päätin lähettää tämän kuvani tuohon blogiin, koska tilhi-kuva sai hyvän vastaanoton instagramin puolella ja tosi paljon tykkääjiä ahvenanmaalaisessa Vädersidan-sivussa.


Sää tänään ei ole sitä parhainta: märkää, pilvistä, liukasta.


KULKEKAAPA VAROVAISESTI, LIIKUTTE SITTEN MILLÄ PELILLÄ HYVÄNSÄ!

VILLIT LINNUT - WILD BIRDS

Keskiviikossa jo ollaan.

Käytän tätä jo aikaisemminkin julkaisemaani tilhi-kuvaa tänään, koska löysin mielenkiintoisen blogin jossa keskiviikkoisin näytetään lintuja ja jonne halutessaan voi lähettää ottamansa kuvan. Blogi löytyy TÄÄLTÄ.

Päätin lähettää tämän kuvani tuohon blogiin, koska tilhi-kuva sai hyvän vastaanoton instagramin puolella ja tosi paljon tykkääjiä ahvenanmaalaisessa Vädersidan-sivussa.


Sää tänään ei ole sitä parhainta: märkää, pilvistä, liukasta.


KULKEKAAPA VAROVAISESTI, LIIKUTTE SITTEN MILLÄ PELILLÄ HYVÄNSÄ!

MINUN SEITSEMÄN PÄIVÄÄNI

Nyt on raivattu kotia.


Kaikki sai alkunsa oikeastaan siitä kun Johanna LÖYTÖ-blogissaan noin viikko sitten laittoi liikkeelle 7-päivää minimalistihaasteen, jossa seitsemänä päivänä luovuttiin jostain kotona olevasta turhasta tavarasta.

Ensimmäisenä päivänä käytiin läpi omaa ja muidenkin perheenjäsenten vaatekaappeja ja kerättiin kirpparille vietäväksi tai muuten pois annettavaksi sellaiset vaatteet, joita ei enää jostain syystä tule käytettyä ja jotka vain vievät tilaa kaapeissa.
Vaatteiden lisäksi minulla kertyi kenkiä ja laukkuja poistoon.


Toisena päivänä käytiin läpi meikkipussin sisältöä ja luovuttiin turhista meikeistä.


Kolmantena päivänä poistin turhia kuvia tietokoneelta ja puhelimesta.

Järjestelin myös kuvia uudestaan aihepiirien mukaisesti, että niitä on sitten helpompi löytää tarvittaessa.

Neljäntenä päivänä kävin läpi puhelimen sovellukset ja poistin itselleni tarpeettomat.

Siivosin myös keittiön laatikoita ja löysinkin aika röykkiön pikku tavaraa, jota en tarvitse ja nekin päätyivät kierrätykseen.


Viidentenä päivänä olisi pitänyt viedä turha elektroniikka kierrätykseen, mutta sellaista minulla ei ollut, koska syksyllä veimme jo kaiken sellaisen kierrätyskeskukseen.
Kaksi vanhaa puhelinta minulla on, mutta ne olen antanut lasten leikkeihin, kun olen ensin poistanut niistä akut.

Nykyisen puhelimeni edeltäjän myin nettikirppiksellä, joten sekin pääsi jatkokäyttöön.

Kuudentena päivänä ei ostettu mitään turhaa. Se oli helppo toteuttaa, koska viime aikoina, varsinkin eläköitymisen jälkeen turhaa ei useinkaan tule ostettua.

Hyvä keino turhan ostamisen välttämiseen on myös se kun lähettää miehen ruokakauppaan. Hän tuo yleensä ainoastaan sen mitä lapussa lukee. Itsellä joskus tarttuu mukaan vähän ylimääräistäkin.

Seitsemännen päivän tehtävänä oli puhdistaa keittiön tasot ja pöydät turhasta tavarasta ja tästä palkkioksi sai ostaa kimpun tuoreita leikkokukkia!

Minun valintani oli tulppaanikimppu, joka nyt koristaa olohuoneen ruokapöytää.
Ostinpa yhden viherkasvinkin lisäksi. No siinä se ylimääräinen, mutta ei kai sentään turha ostos taas tuli kuin huomaamatta tehtyä!


Tämä oli kiva haastetehtävä ja tuli tarpeeseen.



MUKAVAA, VAIKKAKIN SATEISTA JA LIUKASTA TIISTAITA!

MINUN SEITSEMÄN PÄIVÄÄNI

Nyt on raivattu kotia.


Kaikki sai alkunsa oikeastaan siitä kun Johanna LÖYTÖ-blogissaan noin viikko sitten laittoi liikkeelle 7-päivää minimalistihaasteen, jossa seitsemänä päivänä luovuttiin jostain kotona olevasta turhasta tavarasta.

Ensimmäisenä päivänä käytiin läpi omaa ja muidenkin perheenjäsenten vaatekaappeja ja kerättiin kirpparille vietäväksi tai muuten pois annettavaksi sellaiset vaatteet, joita ei enää jostain syystä tule käytettyä ja jotka vain vievät tilaa kaapeissa.
Vaatteiden lisäksi minulla kertyi kenkiä ja laukkuja poistoon.


Toisena päivänä käytiin läpi meikkipussin sisältöä ja luovuttiin turhista meikeistä.


Kolmantena päivänä poistin turhia kuvia tietokoneelta ja puhelimesta.

Järjestelin myös kuvia uudestaan aihepiirien mukaisesti, että niitä on sitten helpompi löytää tarvittaessa.

Neljäntenä päivänä kävin läpi puhelimen sovellukset ja poistin itselleni tarpeettomat.

Siivosin myös keittiön laatikoita ja löysinkin aika röykkiön pikku tavaraa, jota en tarvitse ja nekin päätyivät kierrätykseen.


Viidentenä päivänä olisi pitänyt viedä turha elektroniikka kierrätykseen, mutta sellaista minulla ei ollut, koska syksyllä veimme jo kaiken sellaisen kierrätyskeskukseen.
Kaksi vanhaa puhelinta minulla on, mutta ne olen antanut lasten leikkeihin, kun olen ensin poistanut niistä akut.

Nykyisen puhelimeni edeltäjän myin nettikirppiksellä, joten sekin pääsi jatkokäyttöön.

Kuudentena päivänä ei ostettu mitään turhaa. Se oli helppo toteuttaa, koska viime aikoina, varsinkin eläköitymisen jälkeen turhaa ei useinkaan tule ostettua.

Hyvä keino turhan ostamisen välttämiseen on myös se kun lähettää miehen ruokakauppaan. Hän tuo yleensä ainoastaan sen mitä lapussa lukee. Itsellä joskus tarttuu mukaan vähän ylimääräistäkin.

Seitsemännen päivän tehtävänä oli puhdistaa keittiön tasot ja pöydät turhasta tavarasta ja tästä palkkioksi sai ostaa kimpun tuoreita leikkokukkia!

Minun valintani oli tulppaanikimppu, joka nyt koristaa olohuoneen ruokapöytää.
Ostinpa yhden viherkasvinkin lisäksi. No siinä se ylimääräinen, mutta ei kai sentään turha ostos taas tuli kuin huomaamatta tehtyä!


Tämä oli kiva haastetehtävä ja tuli tarpeeseen.



MUKAVAA, VAIKKAKIN SATEISTA JA LIUKASTA TIISTAITA!

PUNAINEN-ORANSSI-PINKKI

Hei taas ja mukavaa uuden viikon alkua!



Lämpötila keikkuu nollan vaiheilla ja lumi taitaa sulaa kohta.



Tämän viikon VÄRIKOLLAASI-kuva on väriltään punainen-oranssi-pinkki. VÄRIKOLLAASI on haaste, jossa joka viikko annetaan tietyt värit, joiden pohjalta pitää tehdä kollaasi.

Kaikki kukkakuvat ovat mökiltämme, samoin polkupyörä-kuva.
Punainen mökki on kuva aikaisemmasta postauksestani TÄÄLTÄ (klikkaa) 
ja toinen punainen mökki, oikeassa alakulmassa löytyy TÄÄLTÄ.



Muiden bloggaajien värikollaaseja pääset katselemaan TÄÄLTÄ. 



OIKEIN HYVÄÄ TAMMIKUUN VIIMEISTÄ VIIKKOA KAIKILLE JA SAMALLA TOIVOTAN TEIDÄT UUDET LUKIJAT TERVETULLEEKSI!

PUNAINEN-ORANSSI-PINKKI

Hei taas ja mukavaa uuden viikon alkua!



Lämpötila keikkuu nollan vaiheilla ja lumi taitaa sulaa kohta.



Tämän viikon VÄRIKOLLAASI-kuva on väriltään punainen-oranssi-pinkki. VÄRIKOLLAASI on haaste, jossa joka viikko annetaan tietyt värit, joiden pohjalta pitää tehdä kollaasi.

Kaikki kukkakuvat ovat mökiltämme, samoin polkupyörä-kuva.
Punainen mökki on kuva aikaisemmasta postauksestani TÄÄLTÄ (klikkaa) 
ja toinen punainen mökki, oikeassa alakulmassa löytyy TÄÄLTÄ.



Muiden bloggaajien värikollaaseja pääset katselemaan TÄÄLTÄ. 



OIKEIN HYVÄÄ TAMMIKUUN VIIMEISTÄ VIIKKOA KAIKILLE JA SAMALLA TOIVOTAN TEIDÄT UUDET LUKIJAT TERVETULLEEKSI!

"PIENELLÄ KIRKOLLA"

Kuvauskohteita etsiessä voi sattumalta törmätä vaikka - kirkkoon.
Ajelimme Maarianhaminasta Eckerön suuntaan ja tien oikealla puolella näkyi kirkko.

Olin kyseisen kirkon toki lukemattomia kertoja aikaisemminkin nähnyt, mutta en ollut sen enempää huomiota siihen kiinnittänyt, enkä koskaan ole sitä lähempää nähnyt.

Kyseessä on HAMMARLANDin kirkko.

Kirkko on vihitty käyttöön 1200-luvulla ja se sijaitsee vanhan Postitien varrella, noin 1500 asukkaan HAMMARLANDin kunnassa.

Kirkon ympärillä olevalla hautausmaalla on paljon tosi vanhoja hautapaikkoja kauniine risteineen.

Lunta on paljon, eikä kaikkien ristien lähelle pääse kirjoitusta lukemaan ja useissa risteissä kirjoitus onkin niin kulunut ja patinan peitossa että lukeminen on milteipä mahdotonta.

Erikoisia hautakiviä kauniine yksityiskohtineen näkyi myös useita.

Kirkon ympäristöä valaisevat kauniit vanhanaikaiset lyhdyt. Pitäisi varmaan tulla tänne joskus siihen aikaan kun ilta hämärtyy, jotta näkisi miltä kaikki näyttää valaistuna.

Kiertelen hautausmaalla ja näen kirkon toisesta suunnasta.

Kaunis rakennus, sopusuhtainen ja hyvin hoidetun näköinen.
Lumi ja hiljaisuus luovat tällaiseen paikkaan sopivan tunnelman.

Kirkon luota lähtee tunnelmallinen kuja, jota reunustavat samanlaiset lyhdyt kuin hautausmaata ja kirkkoa.

Punaisia pieniä rakennuksia, kuin aittoja, näkyy puiden lomasta.

Olen tietämätön näiden rakennustan tarkoituksesta tai historiasta ja mietin, että onkohan ne kerätty tähän paikkaan jostakin muualta.

 Yhden rakennuksen seinässä on taulu, jossa varmaan kerrotaan mistä on kysymys, mutta taulun lasi on kuuran peitossa, eikä paksu lumikinos taulun edessä houkuttele kahlaamaan lähemmäksi.

Kotiin tultuani lähetän muutaman ottamistani kuvista paikalliseen facebook-sivustoon ja siellä parikin lukijaa kommentoi kuvaani ja sanoo, että nämä ovat "kyrkstallar".

Tuo sana ei sano minulle mitään ja niinpä pitää googlettaa.

Netistä selviääkin, että kyrkstall eli kirkkotalli on rakennus, johon entisaikaan pitkämatkaiset kirkkovieraat jättivät hevosensa kirkonmenojen ajaksi ja saattoivat he itsekin ennen ja jälkeen jumalanpalveluksen levähtää kyseisessä paikassa.

Kauniita ovat nämä vanhat punamullalla käsitellyt pikkuiset rakennukset lumen keskellä.  

Kierrettyäni vielä lenkin läheisellä omakotialueella palaan takaisin autolle ja otan vielä yhden kuvan kauniista kirkosta.

Kesällä tästä paikasta saisi varmaan ihanan vihreän kuvan.
Kuvittelen jo mielessäni morsiusparin kulkevan kohti kirkon ovea.

Kuka tietää, ehkäpä tulen tänne silloin uudelleen.




NYT, OIKEIN RAUHALLISTA JA MUKAVAA PYHÄPÄIVÄÄ SINULLE, LUKIJANI!

"PIENELLÄ KIRKOLLA"

Kuvauskohteita etsiessä voi sattumalta törmätä vaikka - kirkkoon.
Ajelimme Maarianhaminasta Eckerön suuntaan ja tien oikealla puolella näkyi kirkko.

Olin kyseisen kirkon toki lukemattomia kertoja aikaisemminkin nähnyt, mutta en ollut sen enempää huomiota siihen kiinnittänyt, enkä koskaan ole sitä lähempää nähnyt.

Kyseessä on HAMMARLANDin kirkko.

Kirkko on vihitty käyttöön 1200-luvulla ja se sijaitsee vanhan Postitien varrella, noin 1500 asukkaan HAMMARLANDin kunnassa.

Kirkon ympärillä olevalla hautausmaalla on paljon tosi vanhoja hautapaikkoja kauniine risteineen.

Lunta on paljon, eikä kaikkien ristien lähelle pääse kirjoitusta lukemaan ja useissa risteissä kirjoitus onkin niin kulunut ja patinan peitossa että lukeminen on milteipä mahdotonta.

Erikoisia hautakiviä kauniine yksityiskohtineen näkyi myös useita.

Kirkon ympäristöä valaisevat kauniit vanhanaikaiset lyhdyt. Pitäisi varmaan tulla tänne joskus siihen aikaan kun ilta hämärtyy, jotta näkisi miltä kaikki näyttää valaistuna.

Kiertelen hautausmaalla ja näen kirkon toisesta suunnasta.

Kaunis rakennus, sopusuhtainen ja hyvin hoidetun näköinen.
Lumi ja hiljaisuus luovat tällaiseen paikkaan sopivan tunnelman.

Kirkon luota lähtee tunnelmallinen kuja, jota reunustavat samanlaiset lyhdyt kuin hautausmaata ja kirkkoa.

Punaisia pieniä rakennuksia, kuin aittoja, näkyy puiden lomasta.

Olen tietämätön näiden rakennustan tarkoituksesta tai historiasta ja mietin, että onkohan ne kerätty tähän paikkaan jostakin muualta.

 Yhden rakennuksen seinässä on taulu, jossa varmaan kerrotaan mistä on kysymys, mutta taulun lasi on kuuran peitossa, eikä paksu lumikinos taulun edessä houkuttele kahlaamaan lähemmäksi.

Kotiin tultuani lähetän muutaman ottamistani kuvista paikalliseen facebook-sivustoon ja siellä parikin lukijaa kommentoi kuvaani ja sanoo, että nämä ovat "kyrkstallar".

Tuo sana ei sano minulle mitään ja niinpä pitää googlettaa.

Netistä selviääkin, että kyrkstall eli kirkkotalli on rakennus, johon entisaikaan pitkämatkaiset kirkkovieraat jättivät hevosensa kirkonmenojen ajaksi ja saattoivat he itsekin ennen ja jälkeen jumalanpalveluksen levähtää kyseisessä paikassa.

Kauniita ovat nämä vanhat punamullalla käsitellyt pikkuiset rakennukset lumen keskellä.  

Kierrettyäni vielä lenkin läheisellä omakotialueella palaan takaisin autolle ja otan vielä yhden kuvan kauniista kirkosta.

Kesällä tästä paikasta saisi varmaan ihanan vihreän kuvan.
Kuvittelen jo mielessäni morsiusparin kulkevan kohti kirkon ovea.

Kuka tietää, ehkäpä tulen tänne silloin uudelleen.




NYT, OIKEIN RAUHALLISTA JA MUKAVAA PYHÄPÄIVÄÄ SINULLE, LUKIJANI!