LAVENTELIN TUOKSUA

Ostin kolme laventelia ja istutin ne isohkoon ruukkuun terassille ja nyt niiden tuoksu leijuu ihanasti ympäristössä.

Nämä eivät ole monivuotisia, mutta myyjän mukaan ne voi saada talvehtimaan jos ottaa ne sisälle talveksi.
En taida ottaa, mutta voinhan kokeilla, jos ne talvehtisivat terassilla, kuten muratitkin menneenä talvena.

Aikaisemmin illalla taivas näytti siltä, kuin tulossa olisi ukkoskuuro, mutta sitä ei tullut.

LAVENTELIN TUOKSUA

Ostin kolme laventelia ja istutin ne isohkoon ruukkuun terassille ja nyt niiden tuoksu leijuu ihanasti ympäristössä.

Nämä eivät ole monivuotisia, mutta myyjän mukaan ne voi saada talvehtimaan jos ottaa ne sisälle talveksi.
En taida ottaa, mutta voinhan kokeilla, jos ne talvehtisivat terassilla, kuten muratitkin menneenä talvena.

Aikaisemmin illalla taivas näytti siltä, kuin tulossa olisi ukkoskuuro, mutta sitä ei tullut.

PÄÄTTÄJÄISIÄ JA MUUTA

Taas on työviikon viimeinen päivä useimmilla menossa ja edessä on viikonloppu.

Eikä tämä olekaan ihan mikä tahansa tavallinen viikonloppu, vaan monissa kodeissa juhlitaan, onhan kouluvuosi päättymässä ja saadaan juhlia ammattiin valmistuneita, ylioppilaita ja muita koulunsa päättäneitä.

Meillä ei tällaisia juhlia ihan vähään aikaan ole odotettavissa, kun omat lapset ovat jo aikoja sitten koulunsa päättäneet ja lastenlapset ovat vielä sen verran nuoria, ettei kenelläkään  päättäjäisiä vielä ole pitkään aikaan.

Juuri tänä viikonloppuna olisi hienoa, jos sää suosisi. Tänään täällä meilläpäin ei ilma ole paras mahdollinen ulkoilmajuhliin. Eilisen ihanan aurinkoisen päivän jälkeen tämän päivän kolea, harmaa päivä tuntuu kuin oltaisiin syksyssä.

Nämä kuvat eivät ole tältä päivältä, vaan eilisen tyynen
 aamupäivän otoksia.

Kun ei juhlia ole tiedossa, eikä hellepäivääkään ole tulossa, niin nyt sopisi mainiosti jatkaa viikko sitten aloittamaani kivetysprojektia talon seinustalla. Kiviä riittää rannassa vaikka koko pihan päällystämiseen. Tarvitaan vain kottikärryt, lapio, intoa ja voimia niiden kärräämiseen, niin ja se kumivasara, jolla ne yritetään naputella mahdollisimman tukevasti paikoilleen.

Oletko muuten käynyt katsomassa Instagram-sivujani?

 Sinne laitan monia sellaisia kuvia, joita ei täältä blogista löydy. Sinne on niin helppo tehdä pikainen päivitys, että uusia kuvia ilmestyy vähän väliä.

Jos kiinnostuit, niin  kuviani löydät profiilistani @mokkijakoti tai klikkaamalla blogin sivupalkista.


NYT OIKEIN IHANAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE!

PÄÄTTÄJÄISIÄ JA MUUTA

Taas on työviikon viimeinen päivä useimmilla menossa ja edessä on viikonloppu.

Eikä tämä olekaan ihan mikä tahansa tavallinen viikonloppu, vaan monissa kodeissa juhlitaan, onhan kouluvuosi päättymässä ja saadaan juhlia ammattiin valmistuneita, ylioppilaita ja muita koulunsa päättäneitä.

Meillä ei tällaisia juhlia ihan vähään aikaan ole odotettavissa, kun omat lapset ovat jo aikoja sitten koulunsa päättäneet ja lastenlapset ovat vielä sen verran nuoria, ettei kenelläkään  päättäjäisiä vielä ole pitkään aikaan.

Juuri tänä viikonloppuna olisi hienoa, jos sää suosisi. Tänään täällä meilläpäin ei ilma ole paras mahdollinen ulkoilmajuhliin. Eilisen ihanan aurinkoisen päivän jälkeen tämän päivän kolea, harmaa päivä tuntuu kuin oltaisiin syksyssä.

Nämä kuvat eivät ole tältä päivältä, vaan eilisen tyynen
 aamupäivän otoksia.

Kun ei juhlia ole tiedossa, eikä hellepäivääkään ole tulossa, niin nyt sopisi mainiosti jatkaa viikko sitten aloittamaani kivetysprojektia talon seinustalla. Kiviä riittää rannassa vaikka koko pihan päällystämiseen. Tarvitaan vain kottikärryt, lapio, intoa ja voimia niiden kärräämiseen, niin ja se kumivasara, jolla ne yritetään naputella mahdollisimman tukevasti paikoilleen.

Oletko muuten käynyt katsomassa Instagram-sivujani?

 Sinne laitan monia sellaisia kuvia, joita ei täältä blogista löydy. Sinne on niin helppo tehdä pikainen päivitys, että uusia kuvia ilmestyy vähän väliä.

Jos kiinnostuit, niin  kuviani löydät profiilistani @mokkijakoti tai klikkaamalla blogin sivupalkista.


NYT OIKEIN IHANAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE!

OLEMATON SATO

Nämä kannut pääsivät tänään takaisin vakiopaikalleen, eli tuvan ikkunalaudalle, josta ne on näppärä ottaa tarvittaessa käyttöön. Jonkin aikaa tällä paikalla ovat olleet yrttien idätyspurkit, joita on kasteltu ja käännelty ahkerasti.

Mutta kehuttavia tuloksia ei ole tullut. Parhaiten ovat itäneet basilikat, mutta persiljasta tuli ainoastaa yksi vaivainen varsi, jonka säälistä jätin vielä kasvamaan.
Kaikki muut kylvämäni siemenet itivät tosi kituliaasti, enkä tiedä tuleeko niistä koskaan mitään valmista.

Ajattelematon olin kun ostin mansikan siemeniä vasta muutama viikko sitten. Niidenhän pitäisi tässä vaiheessa olla jo vaikka kuinka suuria taimia, mutta niistäkin puski mullan läpi vain yksi pienen pieni vihreä taimen alku. Sen heitinkin suosiolla kompostiin. Jäipähän kivan näköinen peltiastia kuitenkin tulevaa käyttöä varten.

Toiveikkaana sijoitin kaikki hiukankin itäneet pikku taimen alut minikasvihuoneeseen terassille. Tulee mitä tulee, jos tulee.
Ensi vuonna meille ostetaan kyllä taimet valmiina terhakoina tupsukoina, enkä edes meinaa yrittää kasvattaa mitään siemenistä.
Ja niinhän noissa puutarhaohjelmissakin tehdään, miksei siis meillä.

Siellä niitä pieniä, tosi pieniä vihreitä varsia nyt pilkottaa, enkä aio edes ottaa niitä sisälle yöksi.

Onneksi nurmikko kasvaa ja vihertää ja on jo leikattu kolme kertaa. Ja tuomen kukat tuoksuvat ikkunalla ihanasti.

Eiköhän tästäkin kesä vielä tule, yrteillä taikka ilman!

OLEMATON SATO

Nämä kannut pääsivät tänään takaisin vakiopaikalleen, eli tuvan ikkunalaudalle, josta ne on näppärä ottaa tarvittaessa käyttöön. Jonkin aikaa tällä paikalla ovat olleet yrttien idätyspurkit, joita on kasteltu ja käännelty ahkerasti.

Mutta kehuttavia tuloksia ei ole tullut. Parhaiten ovat itäneet basilikat, mutta persiljasta tuli ainoastaa yksi vaivainen varsi, jonka säälistä jätin vielä kasvamaan.
Kaikki muut kylvämäni siemenet itivät tosi kituliaasti, enkä tiedä tuleeko niistä koskaan mitään valmista.

Ajattelematon olin kun ostin mansikan siemeniä vasta muutama viikko sitten. Niidenhän pitäisi tässä vaiheessa olla jo vaikka kuinka suuria taimia, mutta niistäkin puski mullan läpi vain yksi pienen pieni vihreä taimen alku. Sen heitinkin suosiolla kompostiin. Jäipähän kivan näköinen peltiastia kuitenkin tulevaa käyttöä varten.

Toiveikkaana sijoitin kaikki hiukankin itäneet pikku taimen alut minikasvihuoneeseen terassille. Tulee mitä tulee, jos tulee.
Ensi vuonna meille ostetaan kyllä taimet valmiina terhakoina tupsukoina, enkä edes meinaa yrittää kasvattaa mitään siemenistä.
Ja niinhän noissa puutarhaohjelmissakin tehdään, miksei siis meillä.

Siellä niitä pieniä, tosi pieniä vihreitä varsia nyt pilkottaa, enkä aio edes ottaa niitä sisälle yöksi.

Onneksi nurmikko kasvaa ja vihertää ja on jo leikattu kolme kertaa. Ja tuomen kukat tuoksuvat ikkunalla ihanasti.

Eiköhän tästäkin kesä vielä tule, yrteillä taikka ilman!

VALKOISTA

Pihallamme on tuomi melkein täydessä kukassaan ja tuoksu on huumaava.

Koskaan se ei ole vielä kukkinut näin runsaasti. Viime vuonna oli ensimmäistä kertaa sen verran kukkia, että tunnistin sen tuomeksi.
Sitä ennen olin pitänyt sitä melkeinpä rumana pensaana, joka olisi pitänyt kaataa.

Onneksi sitä ei tullut tehtyä, niin kaunis se nyt kukkiessaan on.

Valkoisen ja vihreän yhdistelmä on kaunis.
Luonto on nyt melkeinpä kauneimmillaan kun vihreys on vauhdilla ryöpsähtänyt joka puolelle, eivätkä lehdet ihan vielä ole saavuttaneet täyttä kokoaan.

Suurin osa kesäkukkasistammekin on valkoisia ja voi olla että nekin, jotka vielä ostamme ovat samaa väriä. Meillä on paljon tummaa, melkein mustaa ulkokalusteissa ja mökin ja saunarakennuksen seinät ovat harmaata, joten valkoinen sopii mielestäni hyvin tummaa puuta vasten. 

Amppelipetunia eli riippapetunia on tullut viime vuosina yhdeksi suosikkikukakseni. Se kasvaa reheväksi, kun muistaa lannoittaa säännöllisesti ja nyppiä kuihtuneet kukat pois. Loppukesästä se on niin suuri, että se peittää laatikon johon se on istutettu. Näin se on ainakin aikaisempina vuosina tehnyt, joten kop.kop. toivottavasti tekee samalla tavalla tänäkin kesänä.

Pihapiiristä löytyi vielä tämäkin valkokukkainen kaunotar, nimittäin ketunleipä, jolla on hauskat, hiukan apilanlehtiä muistuttavat lehdet.

Vielä kukkivat valkovuokotkin ja tänä vuonna erityisen suurikukkaisena ja pitkävartisena, johtuneeko runsaista sateista.

Valkovuokot yhdistän mielessäni aina, paitsi äitienpäivään, niin myöskin koulujen päättäjäisjuhliin.
Kun lapsemme vielä olivat alakoululaisia, niin kevätjuhliin oli luokkahuoneet koristeltu valkovuokoilla ja kevätesikoilla ja näky oli niin kaunis, että sitä ei varmaan koskaan unohda.

Viikonloppuna vietetään taas monissa kouluissa kevätjuhlaa, täällä meillä hiukan myöhemmin. Ilma vaan on vielä kovin koleaa, eikä oikein kesälomatunnelmia vielä ainakaan sään puolesta ole.
Ehkä olisikin hyvä siirtää koululaisten kesälomia hiukan myöhemmäksi. Elokuussahan on usein ne kesän kuumimmat päivät ja silloin käy sääliksi koululaisia, jotka joutuvat jo palaamaan koulutielle.

Nyt kuitenkin nautitaan ihanasta keväästä, ollaan sitten lomalla tai ei!

VALKOISTA

Pihallamme on tuomi melkein täydessä kukassaan ja tuoksu on huumaava.

Koskaan se ei ole vielä kukkinut näin runsaasti. Viime vuonna oli ensimmäistä kertaa sen verran kukkia, että tunnistin sen tuomeksi.
Sitä ennen olin pitänyt sitä melkeinpä rumana pensaana, joka olisi pitänyt kaataa.

Onneksi sitä ei tullut tehtyä, niin kaunis se nyt kukkiessaan on.

Valkoisen ja vihreän yhdistelmä on kaunis.
Luonto on nyt melkeinpä kauneimmillaan kun vihreys on vauhdilla ryöpsähtänyt joka puolelle, eivätkä lehdet ihan vielä ole saavuttaneet täyttä kokoaan.

Suurin osa kesäkukkasistammekin on valkoisia ja voi olla että nekin, jotka vielä ostamme ovat samaa väriä. Meillä on paljon tummaa, melkein mustaa ulkokalusteissa ja mökin ja saunarakennuksen seinät ovat harmaata, joten valkoinen sopii mielestäni hyvin tummaa puuta vasten. 

Amppelipetunia eli riippapetunia on tullut viime vuosina yhdeksi suosikkikukakseni. Se kasvaa reheväksi, kun muistaa lannoittaa säännöllisesti ja nyppiä kuihtuneet kukat pois. Loppukesästä se on niin suuri, että se peittää laatikon johon se on istutettu. Näin se on ainakin aikaisempina vuosina tehnyt, joten kop.kop. toivottavasti tekee samalla tavalla tänäkin kesänä.

Pihapiiristä löytyi vielä tämäkin valkokukkainen kaunotar, nimittäin ketunleipä, jolla on hauskat, hiukan apilanlehtiä muistuttavat lehdet.

Vielä kukkivat valkovuokotkin ja tänä vuonna erityisen suurikukkaisena ja pitkävartisena, johtuneeko runsaista sateista.

Valkovuokot yhdistän mielessäni aina, paitsi äitienpäivään, niin myöskin koulujen päättäjäisjuhliin.
Kun lapsemme vielä olivat alakoululaisia, niin kevätjuhliin oli luokkahuoneet koristeltu valkovuokoilla ja kevätesikoilla ja näky oli niin kaunis, että sitä ei varmaan koskaan unohda.

Viikonloppuna vietetään taas monissa kouluissa kevätjuhlaa, täällä meillä hiukan myöhemmin. Ilma vaan on vielä kovin koleaa, eikä oikein kesälomatunnelmia vielä ainakaan sään puolesta ole.
Ehkä olisikin hyvä siirtää koululaisten kesälomia hiukan myöhemmäksi. Elokuussahan on usein ne kesän kuumimmat päivät ja silloin käy sääliksi koululaisia, jotka joutuvat jo palaamaan koulutielle.

Nyt kuitenkin nautitaan ihanasta keväästä, ollaan sitten lomalla tai ei!