KATSON IKKUNASTA UUDESSA KODISSAMME

Vihdoinkin alkaa olla edes pikkuisen järjestystä uudessa kodissamme.

Vanha koti saatiin eilen siivottua ja luovutettiin avaimet uudelle omistajalle.

Tuntuihan se hiukan haikealle jättää kivat naapurit ja asunto josta tykkäsimme. Hiukan samanlainen tunne kuin silloin kun sulkee viimeisen kerran työpaikan oven lähteäkseen uuteen työhön, tai peräti eläkkeelle.

Mutta, kun vartin matkan päässä odottaa uuden uutukainen koti, johon olemme kertakaikkisen rakastuneita, niin ei tuota haikeutta kauan kestä.

Koska sisällä uudessa kodissa vallitsee vielä hienoinen epäjärjestys ja sohvakin puuttuu vielä, niin näytän nyt vain millaisia maisemia saamme katsella ikkunoistamme.

Ensimmäisessä kuvassa on näkymä joka avautuu olohuoneestamme ja vierasmakuuhuoneestamme.

Oma makuuhuoneemme on myös samaan suuntaan.

Ikkunoiden edessä näkyy  terassimme kaidetta.

Terassilla ei ole vielä mitään, vaan se ammottaa tyhjyyttään.

Talveksi sinne ei hankitakaan mitään, vaan keväällä sitten mietitään mitä sinne hankitaan.

Tilasta ei ainakaan ole puutetta ja vaikka naapuritalot ovat aika lähellä, niin meidän talo on sen verran korkeammalla, ettei ihan suoraan terassillemme tai ikkunoista sisälle näe.

 

Keittiön ikkunasta puolestaan näkyy rivitaloja joita tällä mäellä on aika monta. Mitään korkeita rakennuksia ei lähistöllä olekaan, vaan ainoastaan rivi-ja omakotitaloja. 

Uusi asuinpaikkamme on tosi rauhallinen. Ympäristö on meille entuudestaan tuttua, asuimmehan täällä melkein viisitoista vuotta ennen kuin tiemme vei takaisin Turkuun.

Nyt ollaan viihdytty Ahvenanmaalla runsaat seitsemän vuotta ja hyvältä tuntuu.

Tänään kävimme pitkästä aikaa haistelemassa ulkoilmaa ja teimme kävelylenkin kylällä.

Pikku hiljaa alkaa sisälläkin joka tavara löytää paikkansa, joten kyllä näytän sisätilojakin ennen pitkää.

OIKEIN MUKAVAA PÄIVÄN JATKOA SINULLE!

MUUTTOA JA ONGELMIA KUVANKÄSITTELYSSÄ

Huomasin ettei Picasaan enää pysty kuvia lataamaan ja pitää etsiä uusi kuvien muokkauspaikka.

Ehdotuksia mistä löytyisi helppokäyttöinen, suomenkielinen kuvien muokkauspaikka.

Olen nyt aivan hukassa tämän asian kanssa, kun kuusi vuotta olen käyttänyt Picasaa ja tottunut siihen. Tuleekohan blogin pitämisestä enää mitään?

Tämän postauksen kuvat ovat nyt aivan muokkaamattomia ja sen näkee. Tämä ylläolevakin on ihan vinossa, mutta tällä mennään nyt.

Eipä tuossa muutenkaan kovin järjestelmällistä ole. Uuteen kotiin on päivittäin viety tavaraa useampia lasteja omalla autolla. 

Ruokapöydän tuolit mahtuivat omaan autoon ja tuossa ne nyt ovat rivissä. Pöytä on vielä vanhassa paikassa.

Halutaan viedä etukäteen mahdollisimman paljon tavaraa, niin että keskiviikkona kun on varsinainen muuttopäivä, ei olisi niin paljon pientä "sälää".

 

Hankittiin kannellisia, isoja muovilaatikoita muuttoa varten. Niissä on kätevä kuljettaa ja ne tulevat muuton jälkeen käyttöön säilytykseen komeroissa ja varastossa. 

Astioista ja muista keittiötavaroista alkaa olla jo suurin osa uudessa kodissa.Onpa keittiöön mattokin jo laitettu paikoilleen.

Kaikkien huoneiden verhot ollaan jo myös ripustettu ikkunoihin.

 

Täyttyvät ne kaapit ja laatikot tässäkin keittiössä, vaikka tuntui että kaappeja on vaikka kuinka paljon.

Tiskipöytä on ikkunan edessä ja näin ollen kuivauskaappia ei ole ollenkaan. Mutta Ikeasta ostettu pieni kuivausteline riittää mainiosti kuivatukseen, kun melkein kaikki kuitenkin pestään koneella.

Tuosta ikkunasta olen huomannut miten moni autoilija katsoo pitkään tänne päin todetakseen että tänne ollaan muuttamassa. Kolme huoneistoa tästä talosta on vielä myymättä. Saa nähdä minkälaisia asukkaita saamme naapureiksemme. Talon toisen päädyn asukkaat olemmekin jo tavanneet.

 

Hiukan leluja  tuotiin tänne uuteen paikkaankin. Legot ja piirustusvälineet ovat ne tärkeimmät.

Hyvällä mallilla on muuttomme tällä hetkellä. Enää kaksi yötä vanhassa paikassa.

Uudessa kodissa on sauna jo lämmitetty kaksi kertaa ja hyvät löylyt siellä saakin.

Viime päivinä on saatu nauttia kauniista päivistä, mutta me emme ole ehtineet ulkona olla ja kaikki valokuvaaminenkin on jäänyt. Kunhan muuttoruljanssi on ohi, niin ehdin nauttia luonnosta ja laittaa kuvia tännekin.

Mutta sitä ennen pitäisi se uusi kuvankäsittelyohjelma löytyä!

 

EILEN TUOKSUIN OLUELTA

Terveiset oluentuoksuiselta ostoskäynniltä Ruotsista!

Ja siitä oluesta oli sitten villatakin selkämys märkänä, ravintolan tuolin selkänojassa jonkin verran ja lapsenlapsen päällekin roiskui.

Sattui nimittäin niin, että aikomuksenamme oli mennä kotimatkalla laivan buffettiin, mutta siellä olikin ihan täyttä, emmekä olleet varanneet paikkoja etukäteen. Keskiviikkoiltapäivä ei tavallisesti ole kovinkaan suosittu risteilyajankohta ja joka paikassa on tilaa, mutta nyt ei niin totisesti ollut.

Pääsimme onneksi a la carte-ravintolaan ja saimme mukavan pöydän.

Huokasimme helpotuksesta kun istahdimme pöytään ja rupesimme tutkailemaan ruokalistaa.

Löysimme mieleisemme annokset ja tilasimme juomat ja ruoat.

J tilasi olutta ruokajuomaksi, lapsenlapsemme colaa ja minä tyydyin veteen, koska olin kuski. Muuten olisin kyllä valinnut viiniä.

Tarjoilija tuli juomatarjottimen kanssa ja kaatoi minulle lasiini kivennäisvettä. Kun hän oli saanut sen kaadettua, lipesi tarjotin jotenkin hänen käsistään ja juomat valuivat mikä minnekin.

Maltaan tuoksu täytti ilman ja tunsin että jotain kosteaa valui pitkin selkääni. Siinä meni J:n olut ns. parempiin suihin.

Enpä olisi halunnut olla tarjoilijan asemassa tuossa tilanteessa. Hän tietysti pahoitteli kovasti tilannetta, pyysi anteeksi useamman kerran ja tarjosi meille toista pöytää, mutta jäimme kuitenkin samaan paikkaan istumaan, koska tilanne ei tuntunut sitä vaativan.

Tarjoilijaraukka rupesi pyyhkimään seiniä ja kokolattiamattoa parhaan kykynsä mukaan. Pahoittelin maton kastumista, mutta hän sanoi että ne on käsitelty jollain sellaisella aineella etteivät ime kovin paljon nestettä.

Tuli siinä kuitenkin itsellä hiukan syyllinen olo, kuin minä olisin ollut jotenkin syyllinen siihen että häneltä juomat putosivat lattialle.

Kun villatakkini selkämystä taputeltiin hiukan servetillä, niin se tuntui ihan siedettävältä, mutta oluen lemu seurasi kyllä mukanani.

Kaiken tämän jälkeen tuotiin ruoat pöytään ja voi miten herkulliselta kaikki maistuikaan.

Olemme ennenkin todenneet  ECKERÖ LINE:n  ruoat mitä parhaimmiksi, eikä pettymystä tullut nytkään.

Nuori miestarjoilija joka toi meille ruoat, sai sekä mummin että tyttärentyttären huokailemaan ihastuksesta!

Pahoittelun lisäksi varustamo tarjosi meille hyvitykseksi olutkylvystä jälkiruoat. Miten ihanalta tuo omenajuustokakku maistuikaan.

Se oli varsinainen kirsikka kakun päällä!


(kuvat TÄÄLTÄ)

KYLLÄ TÄÄ SE SAMA BLOGI ON!

HEI!

Uusi viikko ja uusi on nimikin blogilla. Mietinnässä on ollut muutaman päivän ja nyt sen päätin tehdä.

Vanha nimi, Meidän mökki ja kaupunkikoti ei ihan enää ollut sopiva, koska mitään kaupunkikotia ei kohta enää ole kun muutamme pois kaupungista.

VALO-blogin Taru antoi niin hyviä ehdotuksia uudeksi bloginimeksi, että päätin uskaltautua nimen vaihtoon.
Edellisestä postauksestani näet kaikki hänen ehdotuksensa.

Näistä valitsin blogini uudeksi nimeksi MÖKKI JA KOTI AHVENANMAALLA. Moni muukin oli sitä mieltä että Ahvenanmaan olisi hyvä näkyä jotenkin blogin nimessä, koska aika paljon Ahvenanmaan tapahtumista kerron täällä.

Parilta blogiystävältä vielä varmistin että nimen vaihto onnistuu ja vanhat lukijat pystyvät seuraamaan blogiani entiseen tapaan, joten uskaltauduin tähän vaihtoon. Toivottavasti mitään kommervenkkejä ei nyt ilmaannu matkan varrella.

Jos sinulla on oma blogi, niin voisit tietysti vaihtaa blogini nimen seuraamiesi blogien luettelossa niin että se on oikein, mutta vaikka et vaihtaisikaan, niin vanhastakin nimestä pääsee linkkaamalla tähän "uuteen".

Blogissa jatkan ihan entiseen tapaan, joten ainoa uusi asia on tuo nimen pieni muutos.

Miltäs uusi nimi kuulostaa?

MUKAVAA SYYSPÄIVÄÄ SINULLE! 

PITÄISIKÖ VAIHTAA BLOGIN NIMEÄ?

Oikein ihanaa syysviikonloppua kaikille!

Vähän kiirettä pukkaa, niin ettei ehdi paljon blogeja lukemaan eikä kommentoimaan, saati postaamaan omaan blogiin.

Olemme päivittäin kuljettaneet tavaraa uuteen asuntoon ja paljon olemmekin jo saaneet aikaiseksi. Tuntuu hyvältä ajatella että varsinaisena muuttopäivänä on enää huonekalut muutettavina.

Kaksi muuttomiestä saamme avuksemme, pakettiauto on jo varattu ja kaiken muunkin pitäisi olla järjestyksessä.

Emmaukseen on myös viety tavaraa. Miten sitä aina kertyykin, vaikka seitsemän vuotta sitten kun tänne muutimme, karsimme tavaraa aika rajusti!

Puolitoista viikkoa enää tässä vanhassa asunnossa ja sitten muutetaan.

Olen miettinyt tuota blogin nimeäkin. Voiko se enää ollakaan "Meidän mökki ja kaupunkikoti", kun ei enää kaupungissa asuta?

Mitä mieltä olet, pitäisikö vaihtaa nimeä?

MUKAVAA PÄIVÄNJATKOA!

MUUTTOSTRESSIÄ, VAIKO VAIHDEVUODET?

UNIVELKAA, sitä on kertynyt, ja paljon.

Mutta sen kertyminen ei johdu siitä, etteikö mulla olisi aikaa nukkua, tai ettenkö saisi nukkua ja siinä se ongelma juuri onkin.

Nukkuminen tulee vaikeaksi, kun päässä pyörii karuselli, joka antaa aina uusia ajattelemisen aiheita.

Ymmärrän toki että tuleva muutto ja kaikki siihen liittyvä vaikeuttaa nukkumista ja varsinkin kun univaikeuksia on jo muutenkin, niin  helppoa ei nukahtaminen ole.

Tai oikeastaan itse nukahtaminen illalla ei ole koskaan tuottanut mainittavampia vaikeuksia, mutta kun aamuyöllä herää pirteänä kuin peipponen ja katsoo kelloa, joka on vasta noin kolme, niin ei voi kuin huokaista, kun ei vielä moneen tuntiin "saa" nousta ylös.

Ennätys yöllisissä heräämisissä oli se kun yhtenä iltana olin niin väsynyt, että menin nukkumaan jo yhdeksän maissa. Heräsin sitten tuttuun tapaan ja katsoin kelloa. Kello oli YKSITOISTA!! ja minusta tuntui että olin nukkunut jo pitkät unet.

Silloin tulee mieleen pikkulapsiajat jolloin nuorena äitinä olisi antanut mitä vaan, jos olisi saanut nukkua niin paljon kuin halusi. Nyt kun siihen olisi kaikki mahdollisuudet, niin ei pysty.

Aamuyön tunteina tulee sitten pohdittua sekä omat että läheisten asiat, vaikka kaikki onkin ihan hyvin.

Viime aikoina olen öisin suunnitellut huonekalujen sijoittamista uuteen kotiin, mitkä sopivat sinne ja mitä ei tilanpuutteen tai muun syyn vuoksi voida ottaa mukaan.

Mitä istutan tulevan kotimme etupihalle ja mitä hankitaan suurelle terassille talon toiselle puolelle? Ja tuliko valittua oikeanlainen ja -värinen sohva ja sänky uuteen paikkaan?

Olisiko muuttopäivä parempi valita viikonlopuksi vai keskellä viikkoa?

Miten paljon sitä ehtiikään pohtia yöllä kun ei uni tule.

Vaan ehkäpä nämä univaikeudet edes hieman hellittävät muutaman viikon päästä. 

Nyt on nimittäin vanha asunto myyty, vain kauppakirja on vielä allekirjoittamatta. 

Myynti kävi tosi vaivattomasti, kun samassa talossa asuva mies tarvitsi isomman kodin ja ostaa nyt tämän meidän asunnon. Hänelle tulee helppo muutto kun pitää vaan kantaa tavarat kerrosta alemmas.

Säästettiin monta tuhatlappusta kun ei tarvinnut käyttää välittäjää kaupan teossa.

Ollaan joka päivä ajettu tavaraa omalla autolla uuteen kotiin, jotta muuttopäivänä kaikki sujuisi helpommin. Rutiinia muuttamisessa meille onkin kertynyt, joten eiköhän tästäkin selvitä.

Muuttaminen on yksi ihmisen suurimpia stressitilanteita. Hyviä neuvoja muuton helpottamiseen löytyy mm. TÄÄLTÄ ja TÄÄLTÄ.

Ehkäpä univaikeudet edes hiukan vähenevät kunhan ollaan asetuttu uuteen kotiin. Sitten lämmitetään sauna ja ehkä sytytetään takkaan tulet. Ihanaa!

Oletko kokenut samanlaisia stressin tunteita omissa muutoissasi? Onko jokin asia mennyt pahastikin pieleen?

MUKAVAA JA STRESSITÖNTÄ PÄIVÄÄ KAIKILLE!

2200 KILOMETRIÄ TAKANA JA NYT KOTONA.

Terve, pitkästä aikaa!

Tämä taisi olla bloggaajaurani pisin tauko, yli viikko.

Tauko johtui matkasta jonka teimme Lappiin, auttamaan tyttären muutossa.  

Muutto meni hyvin ja tyttären uusi koti on tosi kiva ja tilava.

Lapissa ruska oli jo melkeinpä ohi, mutta matkalla pohjoiseen saimme ihailla ruskamaisemia. Syksy on kyllä kaunista aikaa.

Viime yönä tulimme kotiin ja tänään olemme jo ehtineet viedä hiukan tavaraa omaan uuteen kotiimme. Tuntuu mukavalta kun ei kaikkea  tarvitse viedä samana päivänä, vaan nyt meillä on hyvää aikaa kuljettaa omalla autolla pienempää tavaraa uuteen paikkaan.

Pohjoisen matkan aikana kertyi auton mittariin pelkästään edestakaisesta matkasta  yli 2.200 km, mutta uskollisesti auto jaksoi kuljettaa meidät tuon pitkän matkan. Olimme viisaasti jakaneet sekä meno-että paluumatkan kahdelle päivälle, joten päivää kohti tuli ajoa n.400-600 km, mikä sekin on kyllä ihan riittävän paljon.

Nyt ollaan siis kotona ja asuntoa ollaan laittamassa myyntiin. Eipä ole tekemisen puutetta lähiaikoina.

MUKAVAA PÄIVÄN JATKOA SINULLE!