TOUKOKUUN VIIMEINEN

Koulujen päättäjäispäivä, ainakin manner-Suomessa. Täällä peruskoululaiset jatkavat opintiellään vielä viikon verran. .
Vanhin viidestä lapsenlapsestamme sai peruskoulun ala-asteen päätökseen ja syksyllä odottaa yläaste, joka ei olekaan ihan kodin vieressä, niin kuin ala-aste, tuo parinkymmenen oppilaan ihana kyläkoulu, johon kodin ikkunasta melkein näkyi. Yläaste onkin sitten kolmenkymmenen kilometrin päässä, joten sinne ei kävellen mennäkään.  Vuodet vierivät vauhdilla. Vasta eilenhän Bella oli vastasyntynyt ja saimme hänet tänne mökille ensi vierailulle muutaman päivän ikäisenä. Meille hän oli ensimmäinen lapsenlapsi ja vanhemmilleen esikoinen.  Keskikesä kun oli, niin hän sai nukkua ensimmäiset päiväunensa mökin terassilla. Toinen isoäiti, jota lapset kutsuvat nonnaksi, tuli Itävallasta äitinsä ja nuoremman poikansa kanssa tuota ihmettä katsomaan. Tilanne oli meille kaikille uusi ja ihmeellinen ja tuota pientä  ei väsytty ihmettelemään.
Puolen vuoden ikäisenä Bella vanhempineen muutti tuhannen kilometrin päähän lappiin ja sinne he kotiutuivat niin hyvin, että taitavat sinne jäädäkin. Välimatka on pitkä, liian pitkä. Muutaman kerran vuodessa tavataan. Parin viikon päästä saamme Bellan veljineen luoksemme lomailemaan pariksi viikoksi ja syksyllä me vuorostamme matkaamme pohjoiseen heitä tapaamaan.
Nyt edessä on ihana kesä ja syksy koulun alkamisineen on vielä kaukana edessä.

Oikein ihanaa kesälomaa kaikille koululaisille!

TOUKOKUUN VIIMEINEN

Koulujen päättäjäispäivä, ainakin manner-Suomessa. Täällä peruskoululaiset jatkavat opintiellään vielä viikon verran. .
Vanhin viidestä lapsenlapsestamme sai peruskoulun ala-asteen päätökseen ja syksyllä odottaa yläaste, joka ei olekaan ihan kodin vieressä, niin kuin ala-aste, tuo parinkymmenen oppilaan ihana kyläkoulu, johon kodin ikkunasta melkein näkyi. Yläaste onkin sitten kolmenkymmenen kilometrin päässä, joten sinne ei kävellen mennäkään.  Vuodet vierivät vauhdilla. Vasta eilenhän Bella oli vastasyntynyt ja saimme hänet tänne mökille ensi vierailulle muutaman päivän ikäisenä. Meille hän oli ensimmäinen lapsenlapsi ja vanhemmilleen esikoinen.  Keskikesä kun oli, niin hän sai nukkua ensimmäiset päiväunensa mökin terassilla. Toinen isoäiti, jota lapset kutsuvat nonnaksi, tuli Itävallasta äitinsä ja nuoremman poikansa kanssa tuota ihmettä katsomaan. Tilanne oli meille kaikille uusi ja ihmeellinen ja tuota pientä  ei väsytty ihmettelemään.
Puolen vuoden ikäisenä Bella vanhempineen muutti tuhannen kilometrin päähän lappiin ja sinne he kotiutuivat niin hyvin, että taitavat sinne jäädäkin. Välimatka on pitkä, liian pitkä. Muutaman kerran vuodessa tavataan. Parin viikon päästä saamme Bellan veljineen luoksemme lomailemaan pariksi viikoksi ja syksyllä me vuorostamme matkaamme pohjoiseen heitä tapaamaan.
Nyt edessä on ihana kesä ja syksy koulun alkamisineen on vielä kaukana edessä.

Oikein ihanaa kesälomaa kaikille koululaisille!

KUKKIA TERASSILLE

Nyt saavat yöpakkaset pysyä poissa, kun kesäkukkaset on hankittu terassille. Tänä vuonna ne eivät olekaan rakastamiani pelargoneja, vaan amppelipetunioita. Viime vuonnna minulla oli myös riippuvia petunioita, jotka kasvoivat tosi reheviksi ja halusin nyt samanlaisia terassin laatikoihin. Samaa väriä en löytänyt, joten oli tyytyminen näihin pinkkeihin. Ostin näiden lisäksi valkoisia, jotta yleisvaikutelma pysyisi rauhallisena. Istutin ne kesäkukkamultaan, jonka olen todennut erittäin hyväksi jo monena vuotena. Laatikot ovat ns. altakastelulaatikkoja, joten ihan joka päivä kukkia ei tarvitse kastella.

Nämä kukat ovat terassimme valokatteella varustetulla osalla, joten nämä eivät saa koskaan sadetta, vaan niiden kastelusta on muistettava huolehtia. Valoa ne saavat sekä vanhojen ikkunoiden , että yhden avoimen seinän kautta.

Riippuvaksi kukaksi valitsin lumihiutaleen, mutta en tällä kertaa valkoista, vaan ruukussa on kahta eri väriä; pinkkiä ja vaaleaa lilaa. Sen olen aikaisempina vuosina todennut viihtyvän tällä paikalla.

Myymälässä oli hyvä valikoima erilaisia amppeleita, mm. lobelioita, jotka ovat ihania, mutta minä saan ne aina kuolemaan kuivuuteen, joten niitä en uskalla ostaa.

Terassin seinälle hankin kaksi murattia. Ne ovat lempikasvejani ja uskon että viihtyvät tässä puolivarjoisessa paikassa. Sopivat varmasti villiviinin kanssa samalle seinustalle, kunhan villiviinin lehdet kasvavat ja vihertyvät. Nyt ne ovat vielä ruskeahkoja ja aika pieniä.

Hankintalistalla oli vielä amppelimansikka ja sen löysimmekin. Toiveissa on, että saisimme maistiaisia kesän edetessä. Tämä on ensimmäinen kerta kun tällaista amppelimansikan kasvatusta kokeillaan. Saa nähdä millainen sato saadaan.

Terassin kaiteelle hankittiin vielä samaa amppelipetuniaa, kuin toisiinkin laatikoihin, mutta valkoisena. Kukkalaatikot ovat näissäkin altakastelulaatikot.

Nämä kaksi laatikkoa odottavat vielä sijoituspaikkaansa. Luultavasti toinen tulee saunarakennuksen seinälle ja toinen terassin ruokapöydän somistukseksi.
Ehkä vielä jotain kesäkukkaa tulee hankittua, mutta pääpiirteittäin tässä olivat tämän vuoden hankinnat. Nyt vaan odottamaan niiden kasvua.

KUKKIA TERASSILLE

Nyt saavat yöpakkaset pysyä poissa, kun kesäkukkaset on hankittu terassille. Tänä vuonna ne eivät olekaan rakastamiani pelargoneja, vaan amppelipetunioita. Viime vuonnna minulla oli myös riippuvia petunioita, jotka kasvoivat tosi reheviksi ja halusin nyt samanlaisia terassin laatikoihin. Samaa väriä en löytänyt, joten oli tyytyminen näihin pinkkeihin. Ostin näiden lisäksi valkoisia, jotta yleisvaikutelma pysyisi rauhallisena. Istutin ne kesäkukkamultaan, jonka olen todennut erittäin hyväksi jo monena vuotena. Laatikot ovat ns. altakastelulaatikkoja, joten ihan joka päivä kukkia ei tarvitse kastella.

Nämä kukat ovat terassimme valokatteella varustetulla osalla, joten nämä eivät saa koskaan sadetta, vaan niiden kastelusta on muistettava huolehtia. Valoa ne saavat sekä vanhojen ikkunoiden , että yhden avoimen seinän kautta.

Riippuvaksi kukaksi valitsin lumihiutaleen, mutta en tällä kertaa valkoista, vaan ruukussa on kahta eri väriä; pinkkiä ja vaaleaa lilaa. Sen olen aikaisempina vuosina todennut viihtyvän tällä paikalla.

Myymälässä oli hyvä valikoima erilaisia amppeleita, mm. lobelioita, jotka ovat ihania, mutta minä saan ne aina kuolemaan kuivuuteen, joten niitä en uskalla ostaa.

Terassin seinälle hankin kaksi murattia. Ne ovat lempikasvejani ja uskon että viihtyvät tässä puolivarjoisessa paikassa. Sopivat varmasti villiviinin kanssa samalle seinustalle, kunhan villiviinin lehdet kasvavat ja vihertyvät. Nyt ne ovat vielä ruskeahkoja ja aika pieniä.

Hankintalistalla oli vielä amppelimansikka ja sen löysimmekin. Toiveissa on, että saisimme maistiaisia kesän edetessä. Tämä on ensimmäinen kerta kun tällaista amppelimansikan kasvatusta kokeillaan. Saa nähdä millainen sato saadaan.

Terassin kaiteelle hankittiin vielä samaa amppelipetuniaa, kuin toisiinkin laatikoihin, mutta valkoisena. Kukkalaatikot ovat näissäkin altakastelulaatikot.

Nämä kaksi laatikkoa odottavat vielä sijoituspaikkaansa. Luultavasti toinen tulee saunarakennuksen seinälle ja toinen terassin ruokapöydän somistukseksi.
Ehkä vielä jotain kesäkukkaa tulee hankittua, mutta pääpiirteittäin tässä olivat tämän vuoden hankinnat. Nyt vaan odottamaan niiden kasvua.

LIPASTON UUSI ILME

Lipaston uusi ilme on valmis.
Alkujaan lipasto oli kellertävän valkoinen. En vaan huomannut ottaa kuvaa ennen tuunausta. Lipasto on vanha, luulisin että jostain 40-50-luvulta peräisin, painava kuten sen aikaiset kunnon puusta valmistetut ovat. Laatikot eivät ole mitään itsestään kiinni liukuvia, vaan tökkivät joskus pahastikin kun niitä yrittää sulkea. Mutta lipasto on kuitenkin niin sympaattinen, että mielestäni se piti kunnostaa.

Lipaston väriksi valitsimme pienen pohdinnan jälkeen mustan. Muita mahdollisia värivaihtoehtoja olivat valkoinen, tai sitten jokin tapetissa olevista väreistä. Musta tuntui kuitenkin loppujen lopuksi sopivimmalta.

Toinen pohdinnan aihe oli nupit. Heti oli ajatuksissani, että niiden pitää jotenkin erottua mustasta maalipinnasta ja vanhojen nuppien maalaaminenkin kävi mielessä. Kävin kolmessa paikassa katselemassa mitä olisi tarjolla, mutta valikoimat olivat aika suppeat. Täällä ei ole sen paremmin Indiskaa kuin Ikeaakaan ja uudehkossa sisustuskaupassa sanottiin että heille on juuri tulossa nuppeja, mutta vielä siellä ei ollut minkäänlaisia. Minä kun en malta odotella, vaan kaikki pitää saada heti, marssin sisustuskaupan naapuriin Clas Ohlsonille ja sieltä ostin nämä  pallonupit. Niitä oli myös valkoisina ja mustina, mutta ne olisivat olleet mielestäni liian tavanomaisia ja niin päädyin punaisiin.

Sävy sävyyn nupit ja "mummosukat".

Punaisten nuppien innoittamana kaivoin kaappien kätköistä joskus matkoilta ostamamme öljylampunkin, jonka väri on täsmälleen samaa punaista kuin nupeissa.

Nyt ovat lipasto ja sen yllä oleva peili samaa väriä ja sopivat hyvin yhteen.
Kivalta näyttää musta väri värikylläisen, riemunkirjavan tapetin kanssa.
Ja jos punaisiin nuppeihin sattuisi kyllästymään, niin ainahan ne voi vaihtaa toisenlaisiin, mutta juuri nyt ne näyttävät kivoilta.

Nyt kohta on edessä kesäkukkien ostomatka.
Pääskyset ovat palanneet muuttomatkaltaan ja etsivät viimevuotista pesäpaikkaansa (klikkaa tästä niin pääset postaukseen)terassiltamme. Terassin kattorakennetta on kuitenkin muutettu sen verran, että pesää ei voi rakentaa samalla tavalla kuin viimeksi. Toivomuksena on että löytäisivät toisen paikan. Terassin katon yläpuolella on vielä mökin varsinainen katto ja sinne J on laittanut "orren" johon toivomme että linnut nyt löytäisivät tiensä ja näin välttyisimme terassin pöydän ja tuolien sotkeentumiselta.

Kaunista keskiviikkoa kaikille! 

Krisse

LIPASTON UUSI ILME

Lipaston uusi ilme on valmis.
Alkujaan lipasto oli kellertävän valkoinen. En vaan huomannut ottaa kuvaa ennen tuunausta. Lipasto on vanha, luulisin että jostain 40-50-luvulta peräisin, painava kuten sen aikaiset kunnon puusta valmistetut ovat. Laatikot eivät ole mitään itsestään kiinni liukuvia, vaan tökkivät joskus pahastikin kun niitä yrittää sulkea. Mutta lipasto on kuitenkin niin sympaattinen, että mielestäni se piti kunnostaa.

Lipaston väriksi valitsimme pienen pohdinnan jälkeen mustan. Muita mahdollisia värivaihtoehtoja olivat valkoinen, tai sitten jokin tapetissa olevista väreistä. Musta tuntui kuitenkin loppujen lopuksi sopivimmalta.

Toinen pohdinnan aihe oli nupit. Heti oli ajatuksissani, että niiden pitää jotenkin erottua mustasta maalipinnasta ja vanhojen nuppien maalaaminenkin kävi mielessä. Kävin kolmessa paikassa katselemassa mitä olisi tarjolla, mutta valikoimat olivat aika suppeat. Täällä ei ole sen paremmin Indiskaa kuin Ikeaakaan ja uudehkossa sisustuskaupassa sanottiin että heille on juuri tulossa nuppeja, mutta vielä siellä ei ollut minkäänlaisia. Minä kun en malta odotella, vaan kaikki pitää saada heti, marssin sisustuskaupan naapuriin Clas Ohlsonille ja sieltä ostin nämä  pallonupit. Niitä oli myös valkoisina ja mustina, mutta ne olisivat olleet mielestäni liian tavanomaisia ja niin päädyin punaisiin.

Sävy sävyyn nupit ja "mummosukat".

Punaisten nuppien innoittamana kaivoin kaappien kätköistä joskus matkoilta ostamamme öljylampunkin, jonka väri on täsmälleen samaa punaista kuin nupeissa.

Nyt ovat lipasto ja sen yllä oleva peili samaa väriä ja sopivat hyvin yhteen.
Kivalta näyttää musta väri värikylläisen, riemunkirjavan tapetin kanssa.
Ja jos punaisiin nuppeihin sattuisi kyllästymään, niin ainahan ne voi vaihtaa toisenlaisiin, mutta juuri nyt ne näyttävät kivoilta.

Nyt kohta on edessä kesäkukkien ostomatka.
Pääskyset ovat palanneet muuttomatkaltaan ja etsivät viimevuotista pesäpaikkaansa (klikkaa tästä niin pääset postaukseen)terassiltamme. Terassin kattorakennetta on kuitenkin muutettu sen verran, että pesää ei voi rakentaa samalla tavalla kuin viimeksi. Toivomuksena on että löytäisivät toisen paikan. Terassin katon yläpuolella on vielä mökin varsinainen katto ja sinne J on laittanut "orren" johon toivomme että linnut nyt löytäisivät tiensä ja näin välttyisimme terassin pöydän ja tuolien sotkeentumiselta.

Kaunista keskiviikkoa kaikille! 

Krisse