lauantai 11. helmikuuta 2017

TÄNÄÄN KOIN YLLÄTTÄVÄN TAPAAMISEN






Kävimme ajelemassa Lemlandin ja Lumparlandin suunnassa. Sinne päin ei kauhean usein tule lähdettyä ja jos lähdetäänkin, niin silloin ollaan usein menossa Långnäsin lauttasatamaan johon laivat poikkeavat  yöaikaan, joten pimeässä täällä useimmiten tulee liikuttua.


Nyt oli valoisaa ja kun ei puissa ole lehtiä, niin nähtiinkin paljon sellaista mitä ei kesällä lehtien vihreyden läpi näekään.





Maarianhaminasta Långnäsiin vievän tien varrella on tämä viehättävä punainen pikku talo, jossa on Lemland-Lumparlandin seurakunnan pastorskansli, eli kirkkoherranvirasto.




Seuraavaksi poikkesimme Lumparlandin kirkolle, joka on rakennettu v. 1728 ja se on Ahvenanmaan vanhin puukirkko. Se sijaitsee kauniilla paikalla veden äärellä. 





Hautausmaa oli kirkon edustalla ja oli mielestäni aika erikoisen näköinen , koska siellä ei ollut lainkaan nurmikkoa, vaan hautojen ympärillä oli pelkästään hiekkaa.





Poikkesimme isolta tieltä pienemmälle tielle ja tien vieressä oli muutama autotallin näköinen rakennus rivissä. Taloja ei ihan lähistöllä näkynyt, joten hiukan ihmetytti miksi tällaiset rakennukset tänne on pystytetty. 




Kaikissa oli eri värinen ovi ja näyttivät aika hauskoilta siinä tien vieressä.
 




Matkamme jatkui ja saavuimme kylään, jossa oli useampia taloja. Mäellä näkyi tämä suloinen pikku mökki joka herätti uteliaisuuden. Onko se sauna, vai mikä?

Kävellessäni lähemmäksi mökkiä, tuli vastaani mies iloisesti tervehtien. Kysyin lupaa saada kuvata tämä viehättävä mökki ja siihen sain ilman muuta luvan.

Siinä vaiheessa jo tunnistinkin tuon miehen. Hän oli ahvenanmaalainen kirjailija Leo Löthman.




Kysyin mökin käyttötarkoitusta, jolloin hän kertoi, että se on hänen työhuoneensa. Hän kysyi haluanko kurkistaa sisään ja tietysti halusin. 
Mökissä oli hiukan hämärää, mutta ihana lämpö hohkasi pienestä kamiinasta ja sinnehän olisi voinut itsekin jäädä istuskelemaan.
Seinille oli ripustettu mökin tyyliin sopivia tavaroita ja näkyi siellä vanha kirjoituskonekin riippuvan.
Nykyajasta kertoi kuitenkin kirjoituspöydällä oleva läppäri, joka oli sijoitettu ikkunan alle niin, että siitä saattoi ihailla maalaismaisemaa ja varmaan tuossa paikassa saakin paljon inspiraatiota kirjailijan työhön. 




Kerroin kirjoittavani blogia ja kysyin lupaa saada näyttää tämän mökin kuvan postauksessani ja lupa tuli myös siihen, että kerron kenen mökistä on kyse.

Hän mainitsi vielä, että parhaillaan hänellä on tekeillä kirja, jossa hän kertoo suvustaan. Nyt odotan mielenkiinnolla kirjan valmistumista.


Kiva päiväretki tuli tehtyä ja vaikka sää oli pilvinen, niin maaseudulla ajellessa oli sellainen olo, kuin olisi ollut ainakin jo huhtikuu, kun lunta ei ole yhtään.



 




13 kommenttia:

  1. Olipa kiva ja mielenkiintoinen päiväretki! Ja ahvenanmaalaisen kirjailijan tapasit. Minä rakastan saaristotarinoita, joten kirja kiinnostaa myös minua. Sitä törmää kiinnostaviin asioihin, kun kulkee silmät avoinna! Hienoa Kristiina!
    Vinkkaa sitten minulle kirjasta!
    Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä oli kiva retki ja kirjailijan tapaaminen oli mukava yllätys ja se että sain niin hyvän vastaanoton.
      Vinkkaan kyllä, sitten kun se joskus ilmestyy.
      Oikein hyvää viikonlopun jatkoa sinne päin myös!

      Poista
  2. Oi... olipas hieno päivä ja tapaaminen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin oli. Lisää tällaisia juttuja :) Mukavaa viikonloppua Raumalle päin!

      Poista
  3. OOo kuinka hieno kohtaaminen. Sulla on muuten Kristiina maailman mielenkiintoisimmat ja koukuttavimmat otsikot blogissa, aina tekee mieli heti klikkailla blogiisi. Kivaa viikonloppua <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kiva juttu. No jos otsikot onnistuvat houkuttamaan lukemaan, niin silloin ne ovat tehneet tehtävänsä, kunhan ei sitten tule pettymystä sisällön suhteen!
      Hyvää viikonloppua sinullekin <3

      Poista
  4. Söpö mökki! Ja hauska kohtaaminen.
    Ovi näyttää siltä, että pitää sisään astuessaan vähän kumartua? Pidempien ihmisten siis..

    Teillä ei näytä siellä olevan lainkaan enää/vielä lunta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana mökki! Ja oli kivaa että tämä yllättävä kohtaaminen tapahtui.
      Ei ole lunta ei ja tuntuu niin keväiseltä kun katsoo luontoa!

      Poista
    2. Niin, tosta ovesta piti vielä sanoa, että ei minun 153cm:n korkeudella oleva päälakeni ottanut karmeihin kiinni vaikka suorana kuljin :)

      Poista
  5. Mielenkiintoinen tapaaminen ja kauniita, kauniita vanhoja puurakennuksia!
    Hyvää uutta viikkoa! T.Maija myrskyluodolle.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, ja retkellämme näimme tosiaan monia kauniita vanhoja rakennuksia.
      Kaunista helmikuista viikkoa sinulle myös!

      Poista
  6. Hienoja rakennuksia...ja vieläpä kirjailijankin tapasit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vanhat rakennukset ovat useimmiten kauniita, vaikka olisivat jopa hiukan ränsistyneitäkin. Saa nähdä jos joskus saan lukea hänen tällä hetkellä kirjoittamansa kirjan. En kyllä tiedä onko sillä vielä nimeäkään.

      Poista