torstai 23. helmikuuta 2017

15 MERKKIÄ, JOTKA KERTOVAT ETTÄ OLET TULLUT VANHAKSI

 Netissä uutisia lukiessani törmäsin juttuun, jossa kerrottiin viisitoista merkkiä siitä että on tullut vanhaksi.

Mitään kovin hämmästyttävän uusia merkkejä nämä eivät minulle olleet, koska minulla on melkeinpä kaikki nuo ominaisuudet.



kuva: pexels.com


Tässäpä tulevat nämä vanhaksi tulemisen merkit:
Huomaat tulleesi vanhaksi...

1. Kun villasukat ovat paras lahja ikinä. Niin totta. Reilut villasukat ovat monin verroin mieluisammat kuin jokin kiireessä kaupasta napattu kalliskin lahja.

2. Kun lauantai-ilta kotona viltin alla   kuulostaa parhaalta vaihtoehdolta. Tämän allekirjoitan koska vaan.

3. Kun joudut googlaamaan sinulle outoja sanoja. Tätäkin harrastan. On kätevää pitää puhelin käden ulottuvilla esim. TV:tä katsellessa, niin voi näppärästi heti katsoa mitä jokin itselle vieras ilmaisu tarkoittaa. Itse kyllä taidan googlailla eniten sanoja, joiden tietämättömyys ei kylläkään välttämättä liity vanhuuteen. Viimeksi googlasin sanan "motoneuronitauti" ja sitä ennen "osmo ikonen".

4. Kun yksinäisyys onkin nautinnollista. Yksinäisyys tai oikeammin mielestäni yksinolo on välillä tosi ihanaa. Kokonaan toinen asia on sitten se, jos tuntee itsensä jatkuvasti yksinäiseksi.



    
kuva: pexels.com


5. Kun tajuat että et enää ymmärrä nuorisoa. Tätä en ihan tunnista omalla kohdallani, ainakaan häiritsevässä määrin. No, ehkä tuo tennarien käyttö talvipakkasella, lumisessa säässä, nilkat paljaana, menee yli ymmärrykseni, tai se kun farkkujen polvet ovat niin riekaleina, että hyvä kun eivät lahkeet putoa maahan. Niin ja sitten se housujen yläpuolella vilkkuva persvako!

6. Kun pipon pitäminen ei ole enää noloa. Se ei ole mielestäni koskaan ollut noloa, mutta aikaisempi pipon pitämättömyys kohdallani johtui siitä, että mikään pipo ei sopinut minulle. Onneksi vuosia sitten ostin Tallinnasta pipon, joka oli mielestäni niin minulle sopiva, että ostin niitä heti kaksi kappaletta. Mikään muu pipo ei sen jälkeen ole päähäni päässyt ja voi olla että nuo kaksi pipoa seuraavat minua hautaan saakka, jos ei mitään yhtä kivaa osu vastaan.

7. Kun käytännöllisyys menee tyylikkyyden edelle. Selvä juttu. Kun esimerkiksi ostan kenkiä, niin niiden tärkein ominaisuus on, että ne ovat mukavat jalassa ja että niillä pystyy kävelemään. Mitä virkaa on hyvännäköisillä kengillä, jos ne eivät ole sopivat jalkaan? Muissa vaateostoksissa vaikeinta on löytää edes sellaisia, jotka jollain tavalla sopivat päälle, että tykkään niistä ja että hinta on kohdillaan. Toki useinkin, melkein aina, kun etsin jotain vaatetta, käy niin, että sovitettuani kymmeniä, löytämättä sopivaa, olen valmis maksamaan melkeinpä mitä vaan jos  se oikea vaate löytyisi. 

8. Et enää edes muista minkä ikäinen oikeasti olet. Tuttua tämäkin. Joskus pitää melkeinpä laskea miten vanha on. No siinäkin voi tulla ongelmia, kun aina ei meinaa muistaa sitäkään mikä vuosi on menossa, kun vuodet menevät niin hurjaa vauhtia.

kuva:pexels.com


9. Kun jo kadut juhlimista ennenkuin olet edes aloittanut. Tähänkin syyllistyn aika usein. Ajattelen, että miksi tulikaan luvattua lähteä johonkin, kun tuo vaihtoehto n:o 2 olisi ollut paljon miellyttävämpi. Useimmiten sitten kuitenkin on ihan kivaa kun saa lähdettyä. Mutta sellainen on aika tavallista, että toivon ajan kuluvan nopeasti ja kellon tulevan niin paljon, että kehtaa lähteä kotiin.

10. Kun kukaan ei kysy ajokorttia kun ostat alkoholia tai tupakkaa.  Tällaista ei tässä iässä enää ajattelekaan, mutta se kyllä hiukan sapettaa kun ruvetaan teitittelemään. Teititteleminen on, tottakai kohteliasta, mutta samalla sitä kyllä tuntee vanhenevansa kymmeniä vuosia.

11. Kun et enää ymmärrä nykymusiikkia. Tässä ei ole minulle mitään uutta. En ole koskaan oikein ollut nykymusiikin ystävä, en edes nuorena.

12. Kun venyttelemättä jättäminen johtaa yleensä heti revähdykseen. Revähdyksestä en tiedä, mutta vaistomaisesti sitä tässä iässä ottaa ensimmäiset askeleet hiukan varoen, kuin tunnustellakseen että miten tässä käy.


kuva:pexels.com

13. Kun et enää juo alkoholia päihtymyksen vuoksi. Tämän piirteen tunnistan itsessäni. Alkoholin käyttöni yleensäkin rajoittuu ruokailun yhteydessä nautittuun viiniin ja useinkin olen ajatellut, että olisi ainakin toisinaan kiva vaihtaa se alkoholittomaan vaihtoehtoon, mutta ne pari kertaa kun olen alkoholitonta maistanut, niin se on ollut niin pahaa etten ole pystynyt sitä juomaan.

14. Kun haluat matkoillasi hotellin jossa ei ole bilettävää nuorisoa. Kyllä haluan sellaisen hotellin, jossa on rauhallista ja tyylikästäkin siellä mielellään saa olla. Mielelläni maksan hiukan enemmän että saan hyvän hotellihuoneen. En todellakaan kuulu niihin,jotka sanovat että "ei sinne matkalle mennä hotellihuoneessa olemaan", vaan viihtyisä ja mukava hotellihuone on yksi tärkeimpiä asioita matkalla.

15. Kun kiloja tuntuu kertyvän jo pelkästä ajatuksesta. Niin tuttua, huoh. 



Kyllähän sen jo ennen näiden merkkien lukemistakin tiesin, ettei tässä enää mitään tytönhupakoita olla.


MUKAVAA PÄIVÄÄ SINULLE!

tiistai 21. helmikuuta 2017

NYT TUNNEN ITSENI PETETYKSI




Muistatko kun kerroin jokin aika sitten, että olin eronnut blogiportaalista, johon olin muutaman vuoden ajan kuulunut? 


Kaikki tuntui silloin sujuvan hyvin, eikä minulla vieläkään olisi mitään huomautettavaa kyseisen portaalin toiminnasta, jos en olisi yhtenä päivänä muistanut, että minulle jäi sinne hiukan mainostuloja saamatta.

 Kyseessä ei ole suuri summa, koska blogissani ei kauhean paljon mainoksia ole ollutkaan, mutta päätin kuitenkin kysyä asiasta ja toivoin tietysti, että saisin ansaitsemani rahat itselleni.




Otin sähköpostilla yhteyttä kyseiseen portaaliin ja sainkin sieltä ystävällisen vastauksen meiliini. Asiaa luvattiin selvittää.

Jonkin ajan päästä sain vastauksen (huom. punaiset tekstit ovat heidän vastauksistaan) josta osa kuului näin:

"Selvitin asiaa ja kun mainostulo jää alle 100€, siltä peritään käsittelykulu 40€"


Ihmetykseni oli melkoinen, kun noin pienestä summasta menisi käsittelykuluja 40€. Kun siitä sitten vielä vähennetään verot, niin eipä taida olla vaivan arvoista verokorttia lähetellä. Tämä on kuulemma yleinen käytäntö. Verojen vähennyksen tietysti ymmärrän, mutta tuon käsittelykulun suuruus tuntuu käsittämättömältä.


Vastasin meiliin, että tarkoittaako hän todella, että tuosta summasta menisi noin suuri käsittelymaksu ja sanoin olevani erittäin pettynyt jos näin asia on.

Vastauksena oli pahoittelut siitä että koin tulleeni petetyksi.


"Palkkiot menevät maksuun verokortin ja tilinumeron ollessa meillä, mutta vastuu niiden toimittamisesta on bloggaajalla itsellään. Käsittelykulut kuitenkin menevät aina palkkion jäädessä alle 100€, mutta joskus niitä on saatu sovittua, jos palkkiota on pyydetty heti irtisanoutumisen yhteydessä, eikä tilitoimisto ole ehtinyt vielä poistamaan tietoja"






Eli jos olisin huomannut pyytää tuota kertynyttä rahasummaa heti irtisanoutumisen yhteydessä, olisin  välttynyt tuolta käsittelymaksulta. 

Silloin se ei tullut mieleeni, vaan vasta nyt muistin asian. Mielestäni hyvin tapoihin kuuluisi heidän puoleltaan se, että kun joku sanoo yhteistyön irti, niin siinä yhteydessä he kertovat kertyneen mainostulon suuruuden ja pyytävät vero-ja pankkitietoja.

Ilmoitin, että palkkiosumman kutistuessa noin pieneksi, en rupea verokorttia lähettämään vaan jätän asian sikseen.

Sen verran harmitti kuitenkin, että en voinut olla kirjoittamatta asiasta tänne blogiin. Ehkä joku toinen saa tästä apua jos ja kun aikoo erota kyseisestä yhteisöstä.


Onko jollain muulla vastaavia kokemuksia?

perjantai 10. helmikuuta 2017

JOKO SE KELLO SOI vai IHANAA, UUSI PÄIVÄ EDESSÄ

OLETKO AAMU- VAI ILTAIHMINEN?



Minä kuulun aamuihmisiin. Millaisia aamuni ovat, siitä postaan tänään. Kysymykset olen kopioinut eräästä seuraamastani blogista.




MIHIN AIKAAN NOUSET YLÖS?

Useimpina aamuina nousen kuuden tai seitsemän maissa, mutta joskus kun nukun pitkään saattaa kello olla jo puoli yhdeksän kun herään. Tätä ei tapahdu useinkaan.


MITÄ TEET ENSIMMÄISEKSI HERÄTTYÄSI?


Pakko tunnustaa, että otan puhelimen yöpöydältä ja silmäilen pikaisesti onko jotain "tärkeää" tapahtunut yön aikana. Eli käyn läpi Instagramiin viimeksi tulleet kuvat ja kommentit omiin kuviini, kurkkaan Facebookiin ja myös omaan blogiin, jos vaikka olisi tullut uusia kommentteja.


ONKO AAMUPALA SINULLE TÄRKEÄ?

On se tärkeä, enkä jätäkään sitä koskaan väliin. En voisi kuvitellakaan että hörppäisin kupin kahvia samalla kun jo olen matkalla jonnekin. Ei, vaan nousen aina niin hyvissä ajoin, että saan käyttää aamupalan nauttimiseen vähintään puoli tuntia.

Meille ei enää tule aamuisin paperilehteä, vaan luen sitä nettiversiona, joten läppärin kannan joka aamu ruokapöydälle.
Vielä olen onnistunut välttymään kahvin kaatumiselta näppäimistölle!


MITÄ SYÖT AAMUPALAKSI?


Olen kaavoihin kangistunut ja aamupalani on aina samanlainen. Eli siihen kuuluu kaksi ruisleipäviipaletta, joissa päällä juustoa ja kinkkua, sekä jotain tuoretta, esim. tomaattia, kurkkua tai omenan viipaleita. Mukillinen kahvia maidolla ja vitamiinit, sekä pari pilleriä jotta verenpaine pysyy normaalina. Lasillisen raikasta vettä juon yleensä ihan ensimmäiseksi.




OLETKO AAMU-UNINEN?

No en ole, muuten en nousisi noin aikaisin nyt kun ei enää töihin tarvitse herätä.


MIKÄ SINUT HERÄTTÄÄ?

En onneksi tarvitse herättäjää, vaan minulla on onni saada herätä siihen aikaan kuin parhaalta tuntuu. Mutta jos on jokin aikainen meno, niin herätyskello herättää minut ja voipa olla että varmuuden vuoksi laitan  kännykänkin piippaamaan määrättyyn aikaan.
Vaikka ihan turhia nuo herättäjät ovat, koska jos minulla on menoa aikaisin ja kello on laitettu soimaan, niin nukun huonosti  ja heräilen monta kertaa yössä kelloa katsomaan ja sitten viimeistään tuntia ennen kuin kellon pitäisi soittaa, herään itsestään.


KUINKA PITKÄN AJAN VIETÄT AAMULLA KYLPYHUONEESSA?


Aika lyhyt aika siellä menee. Aamupesu ei kauhean kauan kestä ja lyhyen tukankin kuivaa hetkessä. Päivittäisen meikin tekoon menee ehkä viisi minuuttia.
Ja onneksi meitä on vain kaksi jakamassa tätä huushollia ja molemmilla oma vessa. Se on parasta ja välttyy jonotukselta!



MIKÄ ON PARASTA AAMUSSA JA MILTÄ TÄYDELLINEN AAMUSI NÄYTTÄÄ?

Nykyisin parasta aamuissani on se, kun saan herätä omassa tahdissa silloin kun haluan. Hyvin nukutun yön jälkeen on aina yhtä ihanaa herätä uuteen päivään.
Kesällä aamuun kuuluu vielä se, että varsinaisen aamupalan jälkeen otamme vielä toiset mukilliset kahvia ja kävelemme kasteisen nurmikon poikki kasvihuoneeseen hetkeksi istumaan ja katsomaan "viljelyksiämme". Vaikka mereltä tuulisi navakastikin, niin siellä tarkenee.



MITEN OLET PUKEUTUNUT AAMUISIN?

Hiippailen yöpaidassa joskus puoleenkiin päivään. Yöpaidan päällä minulla on yleensä villatakki, koska aamutakissa tulee aina liian kuuma. Hiukset sojottavat joka suuntaan. Mutta olo on rento ja hyvä, kun mikään ei kiristä.



MITEN SINULLA, AAMU VAI ILTA?

Tämä haaste on vapaasti käytettävissä. Olisi kiva kuulla teidän muidenkin aamutoimista.


(ps. kuva jossa on sänky, on otettu hotelliyöpymisen yhteydessä Vaasassa ja siitä voit lukea enemmän TÄÄLLÄ)



OIKEIN HIENOA PÄIVÄÄ SINULLE. TOIVOTTAVASTI AAMUSI MENI HYVIN!

sunnuntai 5. helmikuuta 2017

POHDINTOJA JOIHIN EN KOSKAAN SAA VASTAUSTA




Onko sinulla joskus se tunne, että haluaisit hypätä junaan tai autoon ja matkustaa vaan jonnekin kauas ilman että mikään estää sinua?

Minulle tulee tällainen tunne aina silloin tällöin, tai oikeastaan aika useinkin. Ja kun oikein muistelen, niin useimmiten se iskee kevättalvella. Miksi se tulee juuri tähän aikaan, sitä en oikein tiedä. Ehkä se johtuu siitä, että tuntuu kuin kesään olisi vielä ikuisuus, eikä oikein tiedä onko nyt talvi vai jotain muuta.

Ehkä se johtuu siitä, että saarella asuessa tuntee itsensä aina jollain lailla kahlituksi, kun ei pääse vapaasti ilman aikatauluja täältä lähtemään.

Tai ehkä se johtuu siitä, että jonkinlainen juurettomuus saa aina kaipaamaan sinne missä ei ole. Yhteensä yli kaksikymmentä vuotta täällä asuneena en vieläkään miellä tätä paikkaa kotipaikakseni, vaan aina tunnen jollain lailla olevani vaan "kylässä". 

Ehkä vika on vaan omassa suhtautumisessani. Osaan kyllä antaa arvoa kauniille luonnolle ja rauhalliselle ympäristölle, mutta samaan aikaan kaipaan hiukan vilkkaampaa kaupunkielämää ja sitä että jotain tapahtuu. Eri asia on sitten se, menisikö noihin tapahtumiin useinkaan mukaan, mutta vain se tieto siitä, että mahdollisuuksia on, tuntuisi niin hyvältä.

Ehkä tämänhetkinen tunnetila johtuu ainakin osaltaan siitä, että minulle jää liian paljon aikaa pohdiskella tällaista. Mietin usein sitäkin, miten elämä olisi mennyt jos emme koskaan olisi muuttaneet kotipaikkakunnaltamme. Ja toisaalta sitten tunnustan, että tämä muutto on avartanut ajatuksiani melkoisesti ja on ollut kuitenkin hyväksi. Mutta miinuksena on sitten tämä tunne "välitilassa" elämisestä.




Tällaisissa mietteissä tänään. Hiukan samanlaista pohdintaa helmikuisista tunnelmista Tiialla omassa blogissaan TÄÄLLÄ.


(kuva: StockSnap.io)