torstai 28. huhtikuuta 2016

TAPAHTUMIA, ENNÄTYKSIÄ, SELLAINEN OLI HUHTIKUU!



Taas yksi kuukausi melkein takana.

HUHTIKUU - kevään tuoja, tai tänä vuonna monessa paikassa takatalven, on sisältänyt monenlaista toimintaa.

On vietetty myöhästyneitä synttäreitä, kaadettu puita, ostettu vaatteita, käyty kirppareilla, joissa tehty mieluisa hankinta.

Mökille on jo osittain muutettu,nurmikko leikattu ensimmäistä kertaa ja nautittu kevätkukista. Ahvenia ja muitakin kaloja on tarttunut verkkoon.

Ennätyksiäkin on tehty, nimittäin blogin kävijämäärissä. Yksi nelivuotisen bloggaajaurani eniten katsojia saavuttanut postaus oli kuvaus omenalaatikoista, joista tehtiin hyllykkö mökille. Tämä juttu sai tuhansia lukijoita, ihanaa!

Myös juttu, jossa kerron vinkkejä Ahvenanmaalle matkustaville on herättänyt mukavasti kiinnostusta. Voipa olla että lisääkin vinkkejä on tulossa kevään mittaan.

Nyt on edessä matka pohjoiseen ja seuraavat blogipostaukset tulevatkin vähän talvisemmista maisemista.


KIVAA TORSTAITA SINULLE LUKIJANI!








tiistai 26. huhtikuuta 2016

NÄTTI

MAKROTEX-haasteen aiheena tällä viikolla on NÄTTI. En halunnut valita kuvan aiheeksi mitään nättiä esinettä, vaan mielestäni tämän toissapäivänä ottamani kuvan sää ansaitsee arvosanan NÄTTI. Kuvasta ei pystyisi päättelemään mikä vuodenaika on kyseessä.

Itse veikkaisin kesää, jos en tietäisi että kuva on otettu huhtikuun 24. päivänä, jolloin saimme nauttia ihanasta auringosta ja tuulettomasta säästä.

Jos haluat käydä katsomassa mitä kaikkea nättiä muut bloggaajat ovat tästä aiheesta löytäneet, niin käy katsomassa PIENI LINTU-blogissa.


Tänään sää ei ole ihan yhtä nätti, mutta nautitaan kuitenkin tästä tiistai-päivästä!

maanantai 25. huhtikuuta 2016

OIKUTTELEVA JULMURI

"Huhtikuu on kuukausista julmin,
se työntää sireenejä kuolleesta maasta,
sekoittaa muiston ja pyyteen,
kiihoittaa uneliaita juuria kevätsateella.
Talvi piti meidät lämpiminä,
kietomalla maan lumeen ja unohdukseen,
kätkemällä elämän hivenen kuiviin juurikyhmyihin"


T.S.Eliot

Huhtikuun sää voi olla hyvinkin oikullinen. Juuri kun olimme keskellä ihaninta kevättä ja vihreyttä rupesi näkymään siellä täällä, tuli takapakkia. Lunta ja räntää on tullut monin paikoin eilisen ja yön aikana.


Meillä päin ei sentään ole maassa valkoista, vaan nurmikko loistaa vihreänä sateessa. Lämmintä ei kuitenkaan ole ja merituuli puhaltelee navakasti, joten ulos ei tee mieli.

Kesärenkailla ei tänään ole mukava ajella, jos maa on lumen tai loskan peitossa. Toivotaan, että ilman kylmeneminen on vain väliaikaista ja huhtikuu näyttää taas kauniimmat kasvonsa.

                        AJAKAAHAN VAROVASTI!

lauantai 23. huhtikuuta 2016

VOIKO NÄIN TODELLA TOIMIA? EI MENNYT NIINKUIN STRÖMSÖSSÄ.

Hyvää lauantaita!
Ilma on kuin morsian, eli aurinko paistaa ja tyyntäkin on. Takana pakkasyö, mutta orvokit eivät siitä piittaa vaan loistavat kilpaa auringon kanssa.


Eilen saapui kaksi isoa pakettia. Noissa paketeissa on tuleva kasvihuoneemme. On se kätevää kun nykyisin voi tilata tuotteita, isojakin, suoraan kotiovelle. Ei tarvitse itse raahata painavia tavaroita, vaan maksamalla pikkuisen ylimääräistä, ne tuodaan perille asti.


Siinä se on, iso unelma parissa paketissa.
Mutta, että se on tässä nyt, se ei ollutkaan niin yksinkertaista.

Olin puhelimessa antanut postille tarkat tiedot mihin paketti tuotaisiin. Olemme mökillä, joten kuvailin tarkoin miten tänne ajetaan: kylästä juhannussalon luota jatketaan tietä, jonka nimi lukee tienviitassa. Kuvailin näkymiä tien varressa että kuski voisi varmistua olevansa oikealla tiellä.

Vielä sanoin talomme numeron, joka näkyy hyvin tielle ja että talo on harmaa, toiseksi viimeinen talo tuolla tiellä.

Varmistin vielä, että heillä on navigaattori autossaan, johon kuski vastasi "että on kai siellä semmonen". Sovittiin, että lähetys tuodaan seuraavana päivänä yhdentoista ja puoli yhden välillä.

No, se seuraava päivä koitti ja heti herättyä muistui mieleen, että tänään SE paketti tulee. Toki ajattelin mielessäni, että voi olla, ettei aikataulu josta oli sovittu, ihan pidä paikkaansa.

Kello tuli yksitoista, kello tuli kaksitoista, kello tuli yksi...... kun kello oli neljä olin saanut tarpeekseni odottelusta ja soitin postiin.

Puhelimeen vastasi ystävällinen mies, jolle selitin ongelman, eli ettei kasvihuone ole vieläkään tullut, vaikka se luvattiin toimittaa viimeistään yhden maissa.

Hän lupasi soittaa kuljettajalle viivytyksen syytä ja niin hän tekikin.

Hän oli kysellyt kuskilta mikä paketin toimittamisessa kesti näin kauan. Kuski oli sanonut jättäneensä paketin vihreän talon pihalle. No miksi vihreän kun nimenomaan olin sanonut talomme olevan harmaa?

Mökkinaapurimme talo on vihreä, joten marssimme sinne, sadatellen postin toimintaa. Katselimme ympärillemme ja etsimme sopivan näköistä pakettia, mutta ei siellä sellaista näkynyt.

Sitten tuli mieleen, että mökkitiemme varrella on toinenkin vihreä mökki. Se mökki on noin puolen kilometrin päässä omastamme ja sinne nyt ajoimme autollamme. Saavuttuamme tuolle mökille, ei mitään pakettia näkynyt tielle. Nousin kuitenkin autosta ja kävelin ihan mökin viereen, ja siellä SE, tai paremminkin NE paketit olivat, lojuivat nurmikolla.

Mitään vastaanottajan nimeä niissä ei lukenut, mutta kasvihuoneen kuva oli pakettien päällä, joten uskoimme niiden olevan meidän paketit.

Lastasimme ne autoon,eikä niiden nosteleminen ollut ihan kevyttä hommaa. Onneksi automme on farmariauto ja saimme ne tungettua tavaratilaan ja luukku auki ajoimme takaisin omalle mökille.

Täällä ne nyt ovat. Kasvihuoneunelma on edistynyt pikkuisen.


Mutta toimituksesta jäi harmitus ja muutama kysymys:


- Jättääkö posti paketteja ihan minne vaan ilman että
  vastaanottajan kuittausta vaaditaan?

- Mitä olisi tapahtunut, jos joku epärehellinen olisi ottanut
  paketit? Me olisimme kuitenkin varmaan joutuneet
  maksamaan tilaamamme tuotteen, vaikka se ei
  olisi koskaan meille saapunutkaan.

- Eikö postia kuljettavissa autoissa ole navigaattoria, vai
  eikö kuljettaja vaan osannut/viitsinyt käyttää sitä? Ehkä
  hänellä oli vaan kiire viikonlopun viettoon ja siksi jätti
  paketit ensimmäiselle näkemälleen mökille?


Tästä tuli taas tällainen valituspostaus, mutta en voinut olla tekemättä tätä, kun ottaa niin päähän se, kun tarkoista ohjeista ja sopimuksista huolimatta tällaista sattuu.

Hobby Hall hoiti lähetyksen nopeasti ja sujuvasti, mutta täällä päässä Posten Åland ei tosiaankaan onnistunut yhtä hyvin.


KAIKESTA HUOLIMATTA, HYVÄÄ PÄIVÄÄ!


torstai 21. huhtikuuta 2016

LOMA AHVENANMAALLA? PARHAAT VINKIT TULEVAT TÄSSÄ.

Suunnitelmissa kesälomamatka?


 Jos et ole vielä lyönyt lukkoon matkasi kohdetta, niin ehkä nämä vinkit Ahvenanmaalta voisivat auttaa sinua kohteen valinnassa.
Ahvenanmaahan sijaitsee Suomen ja Ruotsin välillä ja matka Turusta kestää laivalla runsaat viisi tuntia. Ruotsista tänne pääsee parissa tunnissa.

Kieli jota täällä puhutaan on ruotsi, mutta useimmissa turistipaikoissa saa palvelua myös suomeksi.

MITEN TÄÄLLÄ SAA AIKANSA KULUMAAN?

No kyllä saa hyvinkin, sillä kesätapahtumia löytyy joka makuun ja ikään. Tässä osa niistä:



 Rockoff Festival  22.7-30.7 Maarianhaminassa

Ahvenanmaan Meripäivät 20.7-24.7 Maarianhaminassa

Baltic Shanty Festival 2016 1.7-3.7 Ålands Sjöfartsmuseum

Postisoutukilpailu Eckerö-Grisslehamn 18.6

Viikinkimarkkinat 28.7-30.7 Vikingabyn, Saltvik

Degerby Jazz & Blues 2016 5.8-7.8 Föglö

Sadonkorjuujuhla 16.9-18.9 parikymmentä maatilaa ja

                              ravintolaa eri puolilla maakuntaa

Åland Pride 2016 17.8 Maarianhaminan keskustassa



Tässä oli vain pieni osa kesän tapahtumista. Lisää löydät Visit Ålandin sivuilta




KAHVILOITA JA RAVINTOLOITA


Maarianhaminassa:



Svarta Katten Norragatanilla

Bagarstugan kaupungin keskustassa

Cafe Julius Torggatanilla

Kvarter 5 Pommern-hotellissa Norragatanilla

Indigo Lilla torgetilla kaupungin keskustassa

 Dinosvastapäätä Indigoa ja Kotipizzaa

Ångbåtsbryggan Äventyrsgolfin yhteydessä itäsatamassa

Club Marin itä-satamassa

ÅSS Paviljong länsisatamassa Pommernin vieressä

von Knorring laivaravintola itäsatamassa

Pub Niska itäsatamassa

Park Restaurang & Bar Norra Esplanadsgatanilla
Hesburger Sittkoff's-galleriassa Torggatanilla
Kotipizza Nygatanilla

 Blogissani olen aikaisemmin kertonut mm. Panimoravintola Stallhagenista, joka sijaitsee Godbyssä, n. 15km:n ajomatkan päässä Maarianhaminasta, sekä Smakbyn-ravintolasta, jossa kannattaa käydä jos vierailet Kastelholman linnan maisemissa.

Kesäaikaan avataan myös lukuisia kesäkahviloita joissa kannattaa poiketa.




NÄHTÄVYYKSIÄ:


 Bomarsundin linnoituksen rauniot Sundissa on Ahvenanmaan vierailun pakollinen käyntikohde. Siellä on lapsillekin jännittäviä tutkimuskohteita ja kaunis näkymä torneilta salpaa hengityksen.

Kastelholman linna ja Jan Karlsgårdenin ulkoilmamuseo opastettuine kierroksineen antaa paljon tietoa elämästä entisaikaan. Tarkempia tietoja linnan aukioloajoista saat täältä.

Eckerön posti-ja tullitalo hämmästyttää saaristomaisemaan ehkä vähän huonosti sopivalla ulkonäöllään. Siellä järjestetään erilaisia näyttelyitä ja siellä on myös kahvila.

Merikortteli ja vierasvenesatamat kaupungin keskustassa ovat mukavia käyntikohteita kauniina kesäpäivänä.

Sjöfartsmuseum-Merenkulkumuseo tarjoaa nähtävää ja koettavaa sekä aikuisille että lapsille. Merenkulkumuseo on museolaiva Pommernin vieressä länsisatamassa.





UIMARANTOJA

Saaristossa kun ollaan, niin uimarantojakin löytyy vähän joka puolelta, mutta Maarianhaminasta löytyvät nämä:

- Lilla Holmen aivan itäsataman vieressä oleva saari, jonne kävellään siltaa pitkin. Myös lastenvaunuilla ja pyörätuolilla tänne voi tulla. Hiekkaranta on suosittu uimapaikka ja saaressa voi myös ihastella vapaana kulkevia riikinkukkoja ja kanoja. Kaneja sekä kanarialintujakin löytyy omista häkeistään.



- Gröna Udden Uimaranta ja leirintäalue lähellä kaupungin keskustaa.



- Mariebad kylpylä-uimahalli, jonka alueella myös hiekkaranta uimiseen ja auringonottoon, Merikorttelin vieressä.



- Nabben hiekkaranta Lemlandiin vievän tien varrella, hiukan kaupungin ulkopuolella, jonne voi keskustasta vaikka kävellä idyllistä hiekkatietä pitkin.

LAPSIPERHEILLE:


- Bomarsundin linnoituksen rauniot

- Kastelholman linna

- Museolaiva Pommern ja Merenkulkumuseo

- Smartpark elämyspuisto Eckerössä.

- Äventyrsgolf hiukan erilainen minigolf koko perheelle

                          kaupungin itäsatamassa

- Mariebad uimahalli vesiliukumäkineen

- Lilla Holmen uimista, eläimiä, mukava kohde picnikille

- Leklandet Eckerössä palloiluhallissa. Mukava sadepäivän 

                     kohde jossa pomppulinnoja ym. kivaa

-Viikinkimarkkinat heinäkuun lopulla Saltvikissa

MUUTA MUKAVAA:


- Strandpromenad kiva kävelyreitti, joka alkaa länsisatamasta laivaterminaalin vierestä. Reitti seuraa rantaviivaa ja sen varrella on muutama pöytä penkkeineen jossa voi nauttia omia eväitä ja katselle ohi lipuvia Ruotsinlaivoja.



- Luontopolut, joita löytyy useita klikkaa tästä.



- Golfin harrastajille kentät Kastelholmassa ja Eckerössä.



- Laivalla pääsee Maarianhaminasta Ruotsiin kahdessa tunnissa. Myös Eckeröstä pääsee Grisslehamniin, Ruotsiin parissa tunnissa.



- Kirpputorit löytyvät täällä loppis-kyltin viitoittamina. Pihakirppiksiä putkahtelee näkyviin tuon tuostakin maaseudulla ajellessa.



- Polkupyörä on täällä hyvä kulkupeli, sillä välimatkat ovat useimmiten lyhyitä ja pyöräteitäkin on kiitettävän paljon.

- Kävelykadulla Torggatanilla on kiva istuskella jätskiä nauttien ja katsella kesän ihmisvilinää.

- Shoppailua voi harrastaa keskustassa monissa pikku putiikeissa. Aukioloajat vaan tahtovat olla vähän huonot; usein illemmalla paikat on jo suljettu. Maxinge-ostoskeskus, hiukan kaupungin ulkopuolella on tullut suosituksi käyntikohteeksi useimmille turisteille.



MISTÄ LÖYTYY YÖPYMISPAIKKA?

Niitä löytyy paljon ja monen tasoisia. Tosin omakohtaista kokemusta minulla ei noista yöpymispaikoista ole, kun täällä asun: "Home sweet home".

Tässä aika iso liuta niitä, joista voi majapaikkaa kysellä:




Vielä kannattaa mainita, että Maarianhaminasta löytyy myös leirintäalue Gröna Udden.





Juhannus, tuo kesän kohokohta monille, on merkittävä juhlapäivä myös täällä Ahvenanmaalla. Silloin pystytetään sadat juhannussalot ja melkein joka kylässä on oma salkonsa.





Toivottavasti sait sopivia vinkkejä kesälomasuunnitelmiisi. Jos sinulle heräsi kysymyksiä, niin vastaan mielelläni, mikäli osaan, tai ainakin voin yrittää kertoa mistä voit tietoa kysellä lisää.



MUKAVIA KESÄSUUNNITELMIA!









tiistai 19. huhtikuuta 2016

TÄTÄ EN USKONUT NÄYTTÄVÄNI


Yleensä postausta tehdessä tulee rajattua pois kuvasta kaikki omasta mielestä epäesteettinen tai juttuun kuulumaton aines, mutta nyt ei niin tehty ja tulos on mitä on.


  Innostuin Minäkö keski-ikäinen - blogin Tiian tekemästä postauksesta niin, että päätin minäkin näyttää kotimme, tai oikeammin mökkimme ehkäpä rumimman nurkkauksen.

Mökillä meillä ei ole varsinaista eteistä ollenkaan, vaan tuvan nurkkaan ahdetaan ulkovaatteet ja jalkineet. Kenkäteline on jo täynnä, vaikka siinä on vain kahden henkilön kengät. Kesällä, kun mökkeilijöiden määrä välillä moninkertaistuu, on vaikeata pujotella mökkiin sisälle, kun ensin pitää huiskia nuo tosirumat (mutta ah niin välttämättömät) ötökkäverhot syrjään ja sitten pitää varoa kompastumasta lattialla lojuviin kenkiin.

Noilla ötökkäverhoilla on toinenkin funktio; lastenlapset eivät pysty ohittamaan niitä vetäisemättä niistä ja nuo nauhat on kiva kerätä yhteen niin että tyhjäksi jääneestä oviaukosta ehtii muutama kärpänen livahtamaan sisään.

Jonkinlaista kivan näköistä tunnelmaa olen hakenut nostamalla pärekorin hattuhyllylle. Siihen kuvittelin olevan helppoa kätkeä pipot ym. No jaa.

Samassa nurkkauksessa vaatteiden seassa on sulakekaappi, ilmalämpöpumpun kaukosäädin, taskulamppu ja kenkälusikka, tarpeellisia kapistuksia nekin kaikki.

Tavallisesti makuuhuoneen ovi on auki, mutta nyt suljin sen kuvan oton ajaksi. Nytpä näkyykin sitten lehtikori, joka on hienosti vahvistettu jeesusteipillä ja kaunis lattiaharja, jolle ei oikein ole parempaakaan paikkaa vielä kahdenkymmenenyhden vuoden aikana löytynyt.

Tässä tuli taas esiteltyä yksi haaveilujen kohde,nimittäin jonkinlainen siistimpi ratkaisu tuohon vaatenurkkaan.

Näen mielessäni helmiponttipaneelista tehdyn komeron , jonne kaikki tämä kätketään. Koska sulakekaappiin ja lämpöpumpun säätimeen on oltava helppo pääsy ripustetaan kaapin etuseinämälle ovien sijaan pellavaverho, joka on helppo vetää syrjään, mutta joka peittäisi nuo monenkirjavat vaatteet ym.


Ei lopu projektit vähään aikaan.

Projekteista puheenollen, eilen kaadettiin muutama koivu , joita olisi ollut mahdotonta kaataa tulevaa kasvihuonetta särkemättä. Nyt sai vain saunan ränni hiukan siipeensä.


KIVAA TIISTAITA KAIKILLE!

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

UNELMANA KASVIHUONE TUULISELLE RANTATONTILLE

Kanelia ja kardemummaa: kasvihuone:

Jotain tämän suuntaista näen silmissäni, kun haaveilen kasvihuoneesta mökkipihalla: vihreyttä, kukkivia kukkia, yrttejä, terrakottaruukkuja hyllyillä, pikku pöytä ja pari tuolia.
Lattialla olisi pari suurta istutuslaatikkoa jossa kasvaisi kaikenlaista hyvää ja terveellistä.

Kasvihuone saisi olla mahdollisimman lähellä rantaa, niin että tuulisellakin ilmalla siellä voisi istua, melkein kuin olisi ulkona, mutta sisällä olisi kuitenkin lämmintä, ja mukavaa olisi, jos sinne paistaisi aurinko jo aamulla.

Nyt tämän unelman saavuttaminen on askeleen verran lähempänä kun tilasin meille kasvihuoneen.  Olemme jo jonkin aikaa pitäneet silmämme auki sen mahdollisuuden varalta, että saisimme/voisimme ostaa halvalla vanhoja ikkunoita, mutta niitä oikeanlaisia ei ole sattunut kohdalle.

Niinpä päädyimme toisenlaiseen ratkaisuun , joka ei ole yhtä kaunis kuin tuollainen vanhoista ikkunoista rakennettu kasvihuone, mutta toisaalta siinä ei sitten ole yhtä paljon huoltamista kuin tuollaisten vanhojen ikkunoiden kunnossapitämisessä.

Tuon kasvihuoneen toimitusaika on viikon verran, joten kauaa ei enää tarvitse sen saapumista odotella. Sitä ennen on valittava paikka kasvihuoneelle ja tehtävä maanpinnan tasoitus-ym. työt. Nyt eletään jännittäviä aikoja!

Kuvan kasvihuonekuva on Kanelia ja kardemummaa - blogin Marian ihana kasvihuone ja sain luvan lainata kuvaa tänne. Käypä katsomassa Marian blogin ihania puutarhakuvia.

Minä etsin netistä inspiraatioita kasvihuoneen sisustamiseen.

Ai niin, tänään täyttää blogini kokonaiset neljä vuotta. Innostus bloggaamiseen ei osoita vähenemisen merkkejä ja lukijakäyntien lisääntyminen ilahduttaa kovasti. Kiitos teille siitä, ihanat lukijani!


NYT MUKAVAA SUNNUNTAI-ILTAA JA VIELÄ MUKAVAMPAA KOHTA ALKAVAA UUTTA VIIKKOA!

                                  nähdään
       
                                   t. Krisse

lauantai 16. huhtikuuta 2016

VANHAN PYÖRÄN UUSI ELÄMÄ


 Usein näkee aikuisten vanhoja polkupyöriä puutarhojen koristeena, mutta lasten polkupyöriä en ole sattunut näkemään tässä käytössä juuri ollenkaan.

Löysin tämän punaisen kolmipyöräisen paikallisesta kierrätyskeskuksesta. Se on ihan toimiva, paitsi että toinen poljin puuttuu. Enemmän tästä löydöstä voit katsoa täältä.

Näin heti pyörän puutarhan koristeena ja nappasin sen mukaani. Mitään se ei maksanut, vaan oli nostettu näytille siinä toivossa että se jollekin vielä kelpaisi.

Tänään sitten toteutin suunnitelmani ja laitoin muutamia istutuksia siihen. Takalavalle laitoin ensin multaa, johon istutin kukkamaasta noukkimani mehitähdet. Mehitähtien ympärille laitoin sammalta, joka kivasti peitti mustan mullan. J oli ennen istutuksien laittamista porannut muutamia reikiä lavalle, niin että liika vesi pääsee valumaan pois.

Ohjaustankoon ripustin korin, jonka vuorasi sammaleella ja sammaleen keskelle istutin osan terassilaatikossa talvehtineesta muratista.

Ohjaustangon toiseen sarveen laitoin vanhan lyhdyn, mutta jotain tuntui kuitenkin vielä puuttuvan.

Aikaisemmin ostamani orvokit laitoin mustaan kastelukannuun ja ripustin ne ohjaustankoon lyhdyn tilalle.

Pyörän lopullinen sijoituspaikka on vielä hakusessa, mutta nyt se saa toistaiseksi olla kukkapenkissä, kun siellä ei vielä paljon muuta ole, paitsi pieniä vihreitä alkuja.

Ehkä pyörä päätyy kuitenkin jonkin ajan kuluttua tonttimme reunalle, siihen paikkaan josta tontillemme ajetaan sisään.

Tämän kuvan oikeassa reunassa näkyy muuten viime kesänä pystytetty klapiseinä, joka on vielä pystyssä kauniisti harmaantuneena.


IHANAA VIIKONLOPUN JATKOA KAIKILLE!

perjantai 15. huhtikuuta 2016

PAISTAA SE AURINKO RISUKASAANKIN, VAI PAISTAAKO?

Idyllinen metsätie, joka johtaa mökillemme ja useammalle muullekin mökille, on tänä päivänä astetta vähemmän idyllinen, johtuen siitä, että suuret metsäkoneet ovat noutaneet viime vuoden keväällä kaadetut tukit tien reunamilta.

Se on tietysti hyvä asia, että puukasat ovat poissa, mutta tilalle tulleet syvät pyöränjäljet eivät maisemaa kaunista. Ja nuo jäljet ovat parissa sellaisessa paikassa, joissa pystyy sivuuttamaan vastaantulevan auton. Mökkitie  on niin kapea, ettei siinä pysty kaksi autoa kohtaamaan toisiaan kuin muutamissa kohdissa ja nyt on pari niistä  poissa pelistä.

 Minun kaltaiseni kuski saa sydän syrjällään pelätä että kohtaa vastaantulijoita ja joutuu sitten peruuttamaan pitkän matkan ennenkuin tulee sellainen kohta että kummatkin mahtuvat jatkamaan matkaa.


Vielä pahempi asia on se, että kaikki kaadettujen puiden oksat ja myöskin kaikki tukkipuuksi kelpaamattomat puiden rungot on jätetty metsään sikin sokin makaamaan.

Viime kesänä odottelimme toiveikkaana, että metsänomistaja rupeaisi niitä korjaamaan pois, mutta ainakaan tähän päivään mennessä mitään sen suuntaista ei ole tapahtunut.

Metsässä ei nyt voi kulkea ja marjastajat ja sienestäjät saavat poimia metsän antimia ihan jostain muualta. Näky ei ole mieltä ylentävä, kun harmaiksi kuivuneita puita ja risukasoja näkyy ihan joka puolella.


En tunne lakia, enkä tiedä onko metsän omistajalla velvollisuus siivota metsä puun kaadon jälkeen risuista, mutta toivon totisesti että niin on.

Metsä on harvennuksen jälkeen valoisa ja mökkitiekään ei enää ole niin varjoisa kuin ennen, mutta tien molemmilla puolilla oleva metsä on kaamean näköinen ja koska metsä rajoittuu mökkitontteihin, niin ei se ainakaan kaunista näkymää mökillä.

Mitäs tykkäät näkymästä?

keskiviikko 13. huhtikuuta 2016

SIIRTONURMI, HORTONOMI VAI MINÄ ITSE?




HUHTIKUUSSA:


Jäät ovat lähteneet ja verkossa on jo ollut muutama ahven. Nurmikko kaipaa rapsutusta ja siihen talven aikana tulleille kuopille pitäisi tehdä jotain. Ikkunat kaipaavat pesua ja matot tuuletusta. Saunarakennustakin pitäisi maalata.

Mielessä pyörii tuhat ja yksi tehtävää ja suunnitelmaa kesän varalle. Haluaisi tehdä kaiken yhtä aikaa ja sitten iskee pakokauhu, eikä osaa päättää mistä aloittaisi. Tiedän toki että olisi järkevää tehdä ensin se, mikä ei tunnu niin houkuttelevalta, mutta minä kuulun niihin jotka tekevät ensin ne mieluisimmat hommat ja sitten pitkin hampain muut pakolliset.

Nytkin mietin kesäkukkia, luonnonkivistä tehtyjä mutkittelevia polkuja mökkipihalle, rannalle ajautuneen soran tasoittamista, puiden karsimista ja vaikka mitä.

Mutta:

 Miten voin selvitä tuosta kaikesta työstä? Eihän minulla ole kaivinkonetta soran siirtoon, siirtonurmea nurmikon kuoppien tilalle, isoa kuorma-autolastillista ihania nupukiviä, jotka joku ammattitaitoinen kivimies naputtelisi tukevasti paikoilleen. 
Vielä puuttuu multakuorma, jonka auto kippaisi suoraan pihalle oikeaan paikkaan ja arboristi, joka kaataisi kaikki liian suuret puut pihalta ilman että ne kaatuvat rakennusten tai istutusten tai sähkölankojen päälle. Eikä minulla ole edes varaa palkata siivousfirmaa tekemään puhdasta jälkeä mökin sisällä eikä hortonomia joka laittaisi pihan istutukset kauniiseen järjestykseen.

Kuulostaa ehkä pikkuisen katkeralta, mutta tällaiset ajatukset valtaavat pääni aina noita puutarha-ohjelmia katsoessani. Miksi kaiken pitää olla aina niin valtavaa?

Vaikka toisaalta,kuka sitten viitsisi katsoa ohjelmaa, jossa lapiota yritetään saada kovaan savimaahan, josta joka toisella lapion iskulla kuuluu iloinen kilahdus lapion osuessa kiveen, eikä hommasta tule koskaan valmista?


NIIN TAI NÄIN, HYVÄÄ KESKIVIIKKOA!


(Ehkä tänään ostan pari orvokkia piristämään omaa mieltä ja sitä istuinryhmää, jonka eilen kaivoin varastosta, pesin ja asettelin saunan ikkunan alle. Hyvä minä!)




sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

VANHAN OMENALAATIKON NELJÄ ELÄMÄÄ


Jos kissalla on yhdeksän elämää, niin puisilla vanhoilla omenalaatikoilla on ainakin neljä, jos ei enemmänkin. Meillä ne ovat seikkailleet jo vaikka missä.


Niiden ensimmäinen elämä oli omenalaatikkona jossain Ahvenanmaan omenatiloilla ja ostimme ne jokasyksyisestä sadonkorjuujuhlasta. Näin heti silmissäni ne jonkinlaisena hyllynä mökillä.


Kun olimme saaneet sopivasti mökin saunakamarin remontin valmiiksi niin saunakamarin seinällehän ne sitten päätyivät. Laatikoiden toisessa elämässä ne saivat kantaa laude-ja pyyheliinoja.

Kului noin vuosi ja taas tarvittiin hyllykkö kaupunkikotiin. Niinpä muistui mieleen nuo hyllyt ja ei muuta kuin haettiin ne mökiltä kaupunkiin.

Nyt ne pinottiin päällekkäin ja alle ruuvattiin pyörät. Siitä alkoi noiden puulaatikoiden kolmas elämä. Miltä ne olohuoneessa näyttivät sitä voit katsoa tästä.


Nyt on menossa laatikoiden neljäs elämä. Ne ovat palanneet takaisin mökille ja saunakamarin sijasta ovatkin nyt keittiönurkkauksessa. Kyseessä on tosiaan nurkkaus ja mahdollisimman hankala sellainen, koska tästä vievät raput parvelle ja tästä samaisesta nurkasta kuljetaan vierasmakuuhuoneeseen.

Hyvin ne sopivat tuonne portaiden alle, eivätkä tuki kulkua makkariin. Näyttävät aika liikuttavan pieniltä tästä kuvakulmasta , mutta paljon tavaraa hyllyille mahtuu ja laatikoiden materiaali tuntuu sulautuvan hyvin ympäristöön.

Oliskohan tämä nyt näiden laatikoiden lopullinen sijoituspaikka?

Sitä ei voi vielä tietää.
Tällaisia pikku muutoksia on aina kiva tehdä ja sitä parempi jos muutoksen voi toteuttaa jo olemassa olevilla, tai ainakin käytettynä ostetuilla tuotteilla.

Onko sinulle tuttua touhua tämä esineiden/huonekalujen siirtely paikasta toiseen?

Jos sinulla on blogi, jossa olet näyttänyt jonkun vastaavanlaisen muutoksen, tai tuunauksen, niin laitapa linkki  kommenttilaatikkoon, niin tulen katsomaan.
Voi olla että jossain tulevassa postauksessa kerään nämä linkkaukset yhteen ja esittelen blogissani (siis jos niitä linkkauksia yhtään tulee).


NYT OIKEIN IHANAA KEVÄISTÄ PÄIVÄÄ!

perjantai 8. huhtikuuta 2016

EI TULLUT SOHVAPÖYTÄÄ, VAAN LIPASTO

Sohvapöytää lähdettiin hakemaan, mutta kotiin tultiin tällaisen senkin, vai olisiko tuo lipasto, kanssa.
Sohvapöytämme on muuten hyvä, mutta se on hiukan liian massiivinen olohuoneeseemme ja niinpä hakusessa on pienempi pöytä.

Uutena tietysti saa vaikka minkälaisen pöydän, mutta mieli teki jotain käytettyä, josta voisi tarvittaessa kunnostaa itselleen mieluisen.

Käytettyjen huonekalujen metsästykseen hyvä paikka on EMMAUKSEN BYGGRETUR ja sinne suunnistimmekin aamupäivällä.
Sohvapöytiä oli monenmoisia, mutta ei yhtäkään sellaista jonka olisin kelpuuttanut kotiimme.

Kävin kaikki osastot läpi ja toimistokalusteiden nurkkauksessa oli tämä lipasto, johon heti iskin silmäni. Se on hyväkuntoinen, siinä on metallijalat, paljon säilytystilaa ja se on juuri sopivan kokoinen siihen paikkaan olohuoneessamme johon sitä ajattelin. Lisäksi se on täyspuuta, joten sitä voi hioa ja lakata uudestaan jos siltä tuntuu.

Hintaa tällä yksilöllä oli vain vaivaiset 20€. Vieressä oli kaksi muutakin melko samanlaista, mutta niissä päälikansi oli jotain lastulevyn tapaista, jota ei voi hioa.

Vielä mietin hetken, onko tuo liian toimistomainen, mutta olin niin ihastunut väriin ja muuhun, että ostopäätös tehtiin ja lipasto kannettiin autoon.

Pyyhin lipaston kaikki pinnat ja hieno se on. Ainakaan tässä vaiheessa emme katsoneet aiheelliseksi enempää kunnostusta. Kaapin ovien takana oli toimistokalusteille tyypilliset riippukansiokiskot ja ne J irroitti tarpeettomina.

Kuvan oton jälkeen myös lukko on irrotettu, koska se oli sellainen, että siitä painamalla ovi menee lukkoon, eikä meillä ole siihen avainta. Nyt ovi näyttää vieläkin paremmalta, paremmin kotiin sopivalta. Lukon jättämälle reiälle ei tarvinnut tehdä mitään. Se toimii nyt "vetimenä".

Kaapissa on paljon säilytystilaa ja lankakoppakin mahtuu sinne sisään, jos sen sinne haluan piilottaa.



Lipasto on aivan samaa väriä kuin lattia ja myös ruokapöydän levy on samaa väriä, joten mielestäni se sopii hyvin entisten kalusteiden kanssa.

Ei hullumpi ostos kahdella kympillä, vai mitä?


Muitakin löytöjä kirpparilta olen tehnyt vuosien varrella. PARAS KIRPPUTORIOSTOKSENI on vanha astiakaappi. 


Sohvapöydän etsintä jatkuu edelleen.


MUKAVAA PERJANTAITA JA VIIKONLOPPUA KAIKILLE!