maanantai 10. lokakuuta 2016

SE OLI NYT TÄSSÄ



Olen kuin tämä vanha vene.


Vielä kulkee joten kuten, mutta uudet, uljaat ja nuoremmat menevät kirkkaasti ohi.

Hiukan sellaisissa tunnelmissa olen viime aikoina kokenut oloni työpaikallani.

Tai paremminkin sanottuna entisellä työpaikallani, olenhan ollut virallisesti eläkkeellä jo puolitoista vuotta, mutta aina silloin tällöin tehnyt keikkaa entiselle osastolleni.

Olen jo pidemmän aikaa ajatellut lopettaa työt kokonaan, mutta aina olen sitten kuitenkin lupautunut menemään, kun ovat töihin kyselleet. On tuntunut kivalta, kun tulee vähän enemmän sisältöä päiviin ja työkavereitakin on kiva tavata.

Mieltä kaiversi kuitenkin tunne siitä, että tämä ei voi olla ihan oikein. Ollakseni hyvä hoitaja, minun tulisi tehdä hoitotyötä siksi, että se tuntuu omalta ja minulla on halua auttaa. Että siitä työstä vielä maksetaan palkkaakin, on tietysti myös tärkeää.

Nyt oli yhä enemmän ruvennut tuntumaan siltä, että mielenkiinto työhön oli täysin kadonnut, eikä motiivia uuden oppimiseen ja kehittymiseen ollut ollenkaan.

Joka kerta hiukankin pidemmän työpaikalta poissaolon jälkeen tuntui vaikealta astua hoitajan rooliin. Ihan tavalliset rutiinitkin olivat hakusessa ja tunsin itseni melkeinpä oppilaaksi, joka ei itse osaa tarttua mihinkään, vaan tarvitsee ohjausta ja apua joka asiaan. Totta kai tajuan, että se tunne johtui siitä, että työvuorojeni välillä saattoi olla pari kuukauttakin ja siinä ajassa jo tapahtuu yhtä ja toista muutosta työpaikalla, mutta silti tuntui vaikealta kun ei enää ollut sellainen jolta joku kollega toisinaan kysyi neuvoa, vaan oli itse aina se, joka apua pyysi.

Eilinen työvuoroni jäi viimeisekseni. Kaikki meni ihan mukavasti, niin ettei mikään eilen tapahtunut saanut minua tätä päätöstä tekemään, vaan päätös oli pitkän miettimisen jälkeen syntynyt.

Kun olin työvuoroni jälkeen pukuhuoneessa vaihtanut omat vaatteet päälleni, irroittanut hoitajamerkin ja nimilaatan työpuvusta, laitoin ne visusti laukkuuni, mutta työkenkäni heitin roskikseen, kuin varmemmaksi vakuudeksi siitä että 

SE OLI NYT TÄSSÄ!



30 kommenttia:

  1. Kristiina onnea ansaittuihin eläkepäiviin <3 Sulla on niin koukuttavan jännittävät otsikot, että aina syöksyn tänne. :)

    Muiskuja päivään <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiia. Blogikurssilla painotettiin otsikon tärkeyttä lukijoiden houkuttamiseksi, mutta varoitettiin, ettei huijata silti saa, koska lukija saattaa sitten pettyä, kun postaus ei ollutkaan sitä mitä otsikolta odotti. Veitsen terällä tässä liikutaan!

      <3<3<3

      Poista
  2. Nyt iloa, valoa ja onnellisuutta hyvin ansaittuihin eläkepäiviin <3 Voisin kuvitella, että hoitotyö on kaikkinensa aika hektistä tänä päivänä. Nauti olostasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Teija. Aika vaativaa on tuo hoitotyö, sekä fyysisesti että psyykkisesti. Kylla nautin.

      Poista
  3. Aika aikaansa kutakin ja musta kuulostaa kyllä siltä, että just nyt oli oikea hetki luopua. Ei yhtään aiemmin, eikä yhtään myöhemmin.
    Olet oman osuutesi ja enemmänkin vuosikymmenten varrella tehnyt ja nyt on vuoro nauttia täydellisestä vapaudesta ja kaikesta siitä, mikä milloinkin sattuu huvittamaan. Kuulostaa hyvältä! Toivottelen Onnellisia päiviä nyt ja vastakin <3.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä lopettaminen vaati tällaisen kypsyttelyvaiheen. Eniten nautin rauhallisista aamuista ja aikatauluttomuudesta.

      Poista
  4. Pitää tehdä niin, miten sydän sanoo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos joka kerta harmittaa lähteä töihin, niin miksi lähteä, kun ei pakko ole.

      Poista
  5. Hoitajan työ on raskasta ja koko ajan muuttuvaa. Varmasti ei ole helppo aina pitemmän tauon jälkeen hypätä tuohon rooliin.
    Nautinnollisia eläkepäiviä! T.Maija myrskyluodolle.blogspot.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eihän se niitä kevyimpiä hommia ole ja nuo tauot tosiaan tekivät kaiken vielä hankalammaksi.
      Kiitos Maija. Nautin nyt näistä vapaista päivistä.

      Poista
  6. Hyvä päätös. Ehkä kohdallasi oli kuitenkin hyvä tuo pehmeä lasku, jolloin saatoit silloin tällöin käydä muutama vuoro tekemässä. Itse jäin pois töistä vuorotteluvapaan > sairausloman jälkeen. Minulle pois jäänti ei ollut paha ja aikaa oli kulunut niin, että ensihoidossa tapahtuneet muutokset olivat kulkeneet ohitseni (niin ainakin ajattelin). Nautin elämästäni, kunhan terveyttä riittäisi, sitä toivon Sinullekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pehmeä lasku oli ehdottomasti minun juttuni ja harjoittelinkin sitä jo vuoden ennen eläkeikään tuloa, kun olin osa-aikaeläkkeellä.
      Terveyden ja toimintakyvyn säilyminen onkin niitä tärkeimpiä asioita elämässä ihan kaiken ikäisille.

      Poista
  7. Mukavia eläkepäiviä! Päätös kuulostaa hyvältä ja olethan jo pitkän työuran jälkeen ansainnut nauttia elämästä vapaammin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Belladonna. En tosiaan kaipaa sitä, että vapaita viikonloppuja on vain joka kolmas viikko ja suurin osa juhlapäivistä meni töissä.

      Poista
  8. Oi, onnea hyvän päätöksen johdosta ja vapauttavia oloneuvoksettaren kokopäivähommia <3
    Hyvin osaan kuvitella tuon tunteen, että pitkän tauon jälkeen menee vähän aikaa ihmetellessä ja päivittäessä asioita työmaalla. Vähän sama fiilis, kun palaa sorvin ääreen pitkän sairasloman jälkeen. Kauniita lokakuun päiviä! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ellis. Olen hidas oppimaan ja pidemmän tauon jälkeen oli hankala päästä kiinni työasioihin, eikä kiinnostuskaan työtä kohtaan ollut enää kovin korkealla tasolla.
      Oikein kivaa syyssäätä teidänkin lenkeillenne!

      Poista
  9. Oikean päätöksen teit! Sydän tietää koska on oikea aika luovuttaa. Nyt nauttimaan eläkepäivistä täysin rinnoin <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon, että aika oli kypsä tämän päätöksen tekemiseen. Kyllä nautin ja yritän saada jonkinlaista rutiinia päiviin, ettei ihan laiskotteluksi menisi.

      Poista
  10. Hyvä päätös! Ihania eläkepäiviä sinulle!♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin uskon. Kiitos Susanne ja oikein mukavaa syksyä sinullekin!

      Poista
  11. Oikein ihania eläkepäiviä jatkossa(kin) :)

    VastaaPoista
  12. Kuulostaa oikealta päätökseltä. Oloneuvoksettaren päiväsi ovat ansaitut ♥ Minullakin on vaikeuksia pysyä menossa mukana kun keikkailen, sillä aina ehtivät asiakkaat ja moni muukin asia osastoilla muuttua edellisestä kerrasta. Raskasta on ajoittain (tietyissä paikoissa) myös fyysisesti.
    Lempeitä ja leppoisia eläkepäiviä sinulle Krisse ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy nauttia tästä vapaudesta niin kauan kuin on siinä kunnossa että pystyy vielä tekemään kaikenlaista mitä haluaa.

      Poista
  13. Hyvä päätös...nyt vain nauttimaan eläkepäivistä!

    VastaaPoista