maanantai 8. helmikuuta 2016

JÄNNITTÄÄ

Maanantai. Uusi viikko, jo kuudes tänä vuonna.


Yöllä valvottu taas kolmen ja viiden välillä, mikä on aika tavallista nykyisin. Tai nykyisin,höh, tätähän on jo jatkunut vuosikausia.

Liekö valvomisen syy, ainakin osittain, pienoinen jännittäminen lapsenlapsen tänään aloittaman työharjoittelun alkamisesta.

Kyseessä on ns. TET (tuliskohan lyhennys sanoista työelämään tutustuminen?) joka kestää tämän viikon.

Hän oli halunnut päästä ahvenanmaalaiseen päiväkotiin täksi viikoksi ja se onnistui.
Matka tänne oli  14-vuotiaalle pitkä ja junalla kesti koko päivän.
Vielä oli junaa vaihdettava Tampereella, mutta hienosti tyttö kaikesta selvisi.

Ja voi olla, että mummi, tapansa mukaan, hermoili matkasta enemmän kuin tyttö itse.

Nyt mummi saa jännittää sitä, miten ensimmäinen päivä harjoittelussa menee. Onko tarpeeksi vaatteita mukana ulkona olemista varten, saako ruokaa päiväkodissa jne.

Iltapäivällä saa sitten kuulla miten päivä on mennyt.


Miten tuo kuvassa oleva peitto sitten liittyy tähän kaikkeen?

Ei mitenkään, otinpahan vaan kuvan eilen valmistuneesta peitosta, joka vietiin tyttärelle eilisen syntymäpäivän johdosta.




HYVÄÄ MAANANTAITA KAIKILLE!


16 kommenttia:

  1. Mummi nyt rauhoittuu... ja tytölle oikein mukavia harjoittelupäiviä :D

    VastaaPoista
  2. Mahtavaa, että tyttö halusi tulla Ahvenanmaalle Tettiin, ääh voiko noin kirjoittaa. Tänään mummi voi jo huokaista, koska näet että hyvin meni. <3

    Isoäidinneliöpeitto olenko jo sanonut, että rakastan niitä, eritoten noin kauniissa väreissä kuin tuo. Onnekas tytär.

    Mukavaa tätä viikkoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tuntuu kivalta ja myös se, että voidaan auttaa tällä tavalla. Minun luonteellani kyllä noita uusia huolehtimisen aiheita tulee uusia sitä mukaa kun vanhoista pääsee :)

      Sinulle myös kivaa viikkoa!

      Poista
  3. Sinullahan on mukava viikko tiedossa♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, vähän vaihtelua tavanomaiseen!

      Mukavaa viikkoa sinullekin!

      Poista
  4. Kumma juttu, lapsenlapsien uusia haasteita jännittää enemmän kuin omien lapsien, kokemuksien mukaan. Mahtava tilaisuus tytölle kuitenkin.
    Kaunis peitto!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina tuntuu että ne on niin pieniä vielä, vaikka ovat jo minua pidempiä ja järkeviä.

      Poista
  5. Niin tuttua molemmat. Sekä se lasten puolesta jännittäminen kuin tuo valvominen siihen aikaan, kun nimenomaan pitäis nukkua. Eikä näistä mahda kummastakaan opettelemalla eroon päästä :).

    Hyvin se menee se TETti ja tuo mukavaa vaihtelua koulunkäyntiin. (Mun vanhempi poika oli kanssa päiväkodissa TETissä ja lapset oli pyytäneet, että voisko jäädä ihan vakituiseksi tarhantädiksi :D)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En usko minäkään että opettelulla saisi itsensä vähemmän huolehtivaiseksi.
      Uskon myös, että hyvin menee TET ja hän on tottunut lasten kanssa touhuamaan kun on kahden pikkuveljen isosisko.

      Monta kertaa nuo pojat/nuoret miehet pärjäävät hienosti hoitoalalla ja ovat kovin pidettyjä, sekä lasten että vanhusten parissa.

      Poista
  6. Varmasti upea kokemus nuorelle :)

    VastaaPoista
  7. Hieno juttu, että tyttösellä oli rohkeutta lähteä kotikonnuilta kauemmas tet-harjoitteluun. Varmasti on hieno seikkailu ja kiva kokemus :)
    Peitto on aivan ihana <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, "matkailu avartaa". Tyytyväinen oli ensimmäisen päivän jälkeen.

      Poista
  8. Nykyajan nuoret ovat niin erilaisia, kuin mitä itse aikoinaan oli, kun ensimmäinen koulumatka linja-autolla Saloon oli lähes ylivomainen juttu. Mutta kyllä mummit varmasti aina murehtivat lapsenlapsiaan. Tiedän kokemuksesta.
    Tuo nukkuminen tai nukkumattomuus... niin tuttu juttu. Nyt oikein pelottaa, kun on nukttava paketissa olevan olkapään kanssa selällään, nukahdanko ikinä. Aloitan laskemaan 300:sta alaspäin... Ehkä juju onkin siinä, ettei voi pyöriä sängyssä, vaan asettuu selälleen ja siinä on. Yllättävän hyvin olen kuitenkin nyt nukkunut. Särkylääkkeilläkin voi olla osuutta asiaan.
    Aivan suloinen peitto. Haaveilen jo hiukan virkkaamisesta. Niin kovin tekee mieli tehdä käsitöitä ja sairaslomaa vielä ainakin viisi viikkoa. Ehkä pystyn pitämään tuosta palasta vasemmalla kädellä kiinni, kun vain oikean täytyy liikkua, eikä tuo pala paljoa paina. Sinun innoittamana olen muistanut nuo isoäidinneliöt.
    Ihanaa viikkoa mummille ja lapsenlapselle!t.Myrskyluodon Maija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ovat ja heillä on valmiuksia ja rohkeutta ja ennen kaikkea mahdollisuuksia tehdä ja kokeilla kaikkea uutta.
      Hankalalta kuulostaa tuo nukkuminen käsi paketissa, mutta onneksi sentään saat jotenkuten nukuttua. Itsellä ainakin on niin vakiintunut tuo missä asennossa nukahtaa, että tosi vaikealta tuntuisi jos ei voisivalita millä kyljellä nukahtaa.
      Toivottavasti pian saat kätesi kuntoon ja pääset virkkaamaankin!

      Oikein hyvää viikkoa sinulle sinne Myrskyluodolle <3

      Poista