torstai 31. joulukuuta 2015

UUSI VUOSI





HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2016 haluan toivottaa kaikille lukijoilleni.

Ihanaa, että käytte lukemassa blogiani ja jätätte kommentteja.

Jatketaan samoissa merkeissä.


maanantai 28. joulukuuta 2015

VÄLIPÄIVÄNÄ




Kävimme eilen pikakäynnillä mökillä.

Tytär lapsineen oli myös mukanamme. Aurinko paistoi ja ilma oli tyyni, mutta kylmähkö.

Nuorempi pojista oli ottanut toiveikkaana uikkaritkin mukaan, kovia uimareita kun ovat kaikki lapsenlapset.
Uiminen jäi kuitenkin tältä kertaa, mutta rannalla oli kiva heittää kiviä.

Rantakivet olivat jäisiä ja liukkaita ja jännäsimmekin, josko uikkaripoika liukastuu veteen, mutta kuivana pysyi.

Kahvit ja voileivät oli mukana ja ne nautimme mökissä.


Kotiin tultua päätin vihdoinkin  laittaa myynti-ilmoituksen vanhasta kännykästäni paikalliseen nettikirppikseen.
Minulla on jo muutaman kuukauden ollut käytössä uusi puhelin, joten tämä jouti myyntiin.

Tutkin hintapyyntöjä vastaavista puhelimista ja kohta minulla olikin selvillä minkälaista hintaa puhelimestani voisin pyytää.

Tuumasta toimeen.



Kohta oli ilmoitukseni netissä ja vajaan tunnin päästä puhelimeni oli myyty. Se oli ripeää meininkiä.
Huomenna tulee ostaja noutamaan puhelimen.

Huomenna vietämme keskimmäisen lapsenlapsen 10-vuotispäivää ja se tietää herkkuja ja hälinää.

sunnuntai 27. joulukuuta 2015

NUKKUMISEN VAIKEUS

Kello on varttia yli neljä aamuyöllä, kun herään. Tämä ei ole mitenkään tavatonta minulle.

Nukahtaminen illalla ei juurikaan tuota minulle vaikeuksia, mutta aamuöiset heräämiset ovat hyvin tavallisia.

Käännän kylkeä kerran jos toisenkin. Potkin peiton syrjään jalkopäästä niin, että tunnen miten huoneen viileähkö lämpötila tuntuu ihanasti jaloissa. Miten joku voi nukkua villasukat jalassa????

Juuri kun tuntuu, että uni voisi vielä tulla takaisin, tuntuu jotain muutakin. Nenä menossa tukkoon. Silloin pitää vaihtaa toiselle kyljelle ja hetkeksi helpottaakin, kunnes tukkoisuus palaa ja on käännyttävä selälleen.


Selällään en kuitenkaan osaa nukahtaa, vaan palaan taas oikealle kyljelle, oikea käsi tyynyn alle ja jalat määrättyyn asentoon. Peittokin (se ohuen ohut) on sopivan löyhästi ympärillä ja talossa on tosi hiljaista.
Tässä olisi vielä monta tuntia aikaa nukkua....


Vaan nyt kuuluu kellon tikitys harmittavan kovaäänisesti. Tik, tak, tik,tak (ja viri viri tööt tööt)!!!

Ei tule uni.

Kurkottelen yöpöydän suuntaan ja laitan silmälasit silmilleni.
Ei jaksa lukea kirjaa, mutta puhelin on sopivasti käden ulottuvilla.

Selaan läpi facebookin tärkeät uutiset, ihastelen instagramin hienoja kuvia ja käyn katsastamassa blogini mahdolliset kommentit.


Pois puhelin ja silmälasit ja uusi yritys unen suuntaan.


Mietin tulevan päivän ohjelmaa, mahdollisia seuraavien viikkojen työvuoroja, uuden vuoden viettoa,  terveellisemmän elämän aloittamista taas kerran, lastenlasten kasvamista, omaa vanhenemista, matkasuunnitelmia ensi vuodelle.....

Näitähän riittää; ei tule loppua miettimisistä.


No nyt kello onkin jo kymmentä yli viisi ja annan periksi. Tämän yön nukkumiset olivat taas tässä.



HYVÄÄ PÄIVÄÄ VAAN!









lauantai 26. joulukuuta 2015

TAAS VUOSI VIERÄHTI

On taas aika tehdä kooste kuluneesta vuodesta.

Tämä vuosi on ollut eräänlainen merkkipaalu elämässäni, jäinhän virallisesti eläkkeelle.

Silloin tällöin, kun siltä tuntuu, teen vielä päivän, kaksi töitä.

TAMMIKUU alkoi lumettomana ja keväisenä.




HELMIKUUSSA muutamana päivänä oli hiukan maa valkoisena, mutta se lumi suli yhtä pian kuin oli tullutkin. Mökkirannassa hiukan jäälohkareita muistuttamassa siitä, mikä vuodenaika oikeastaan on kyseessä.

 Kevään ensimmäinen merkki, tulppaanit kaunisti kotia.




MAALISKUUN kollaasissa lumisia maisemia ja erikoisia rakennuksia pohjoisen reissulta.

Koulujen väliset hiihtokilpailut tuli myös katsastettua.




Heti kohta seuraavassa kuussa, HUHTIKUUSSA, tehtiin uusi matka pohjoiseen, jossa remontoitiin kyläkauppaa.



TOUKOKUUSSA, vappuna Maarianhaminassa oli näin aurinkoista.
Tervetuloa kevät!




KESÄKUUSSA kukkivat sini-ja valkovuokot, sekä kevätesikot kuten aina touko-kesäkuussa, mutta ilmat antoivat odottaa lämpenemistä.



HEINÄKUUSSA herkuteltiin metsämansikoilla ja käytiin mm. Oulussa ja Kokkolassa.

 Oulusta lähti mukaamme minulle auto, sininen, ihana ja pikkuinen, niinkuin autoni haluankin olevan.




ELOKUUSSA tuli kesä vihdoinkin!

Lämmintä olikin jo odoteltu pari kuukautta.

Aika meni tiiviisti mökkimaisemissa.




SYYSKUU ja koko syksykin jatkui uskomattoman lämpimänä ja kauniina.
Lämpöennätyksiäkin rikottiin.

Oltiin jo enemmän kaupunkikodissa.




LOKAKUUSSA suuntasimme jälleen pohjoiseen. Matkalla, sekä mennessä, että tullessa saatiin nauttia kauniista hotellihuoneista ja mahtavista maisemista.

Perillä tuurasimme kyläkauppiaita ja tapasimme paljon uusia ihmisiä.




MARRASKUUSSA oli edelleen lämmintä ja kahvittelimme ulkona auringosta nauttien.

Elämä keskittyi kaupunkikotiin ja loppukuusta alkoi jo hiukan jouluttaa.




JOULUKUU ei tuonut tullessaan talvea ja maa oli paljaana joulunakin.

Kovia tuulia, aurinkoa ja sadetta saatiin. Vesi oli korkealla.


Lisää vuosikatsauksia löydät TÄÄLTÄ.

Nyt lähestytään jo vuodenvaihdetta kovaa vauhtia.

MUKAVAA PÄIVÄÄ SINULLE LUKIJANI!

perjantai 25. joulukuuta 2015

SAAKO SYÖDÄ?

Saako syödä yhden vihreän kuulan ennen ruokailua?

Kyllä saa, näin jouluna, vaikkei ole edes karkkipäivä.

Löytääköhän se pukki tänne mummin ja vaarin luokse?


keskiviikko 23. joulukuuta 2015

MITEN SAAVUTTAA LÄMMIN JOULUMIELI

Lämmin joulumieli

4 rkl joulun taikaa
ripaus herttaista hymyä
hyppysellinen lumihiutaleitten tanssia valkealla nietoksella
ruokalusikallinen jouluisia säveliä
2 hyppysellistä joulukuusen tuoksua ja kynttilöiden pehmeää valoa
3 ripausta lahjakäärön rapinaa
maustemitallinen jouluherkkujen huumaavia tuoksuja
2 kauhallista touhukasta jouluvilskettä ja iloista yhdessäoloa
kauhallinen lasten riemukasta ilonpitoa
höystä vielä maun mukaan ripauksella lahjatoivomuslistaa
Valmista rakkaudella ja hartaudella, lämmöllä ja ilolla.
Sekoita ainekset varovasti oikeassa suhteessa.
Voit maun mukaan lisätä joulumieleen vaikkapa tähtien tuiketta,
joulupukin reen kilkatusta ja joulurauhaa.
Oikealla reseptillä lämmin joulumieli säilyy sydämissä pitkään.



Oikein hyvää ja rauhallista joulua kaikille!


                               toivoo KRISSE

                              


                         

tiistai 22. joulukuuta 2015

KANELITÄHDET JA HARJOITTELUA

Kaiken joulutohinan keskelläkin piti ottaa kamera esille ja kaivella jopa jalustakin avuksi kun harjoittelin hämärissä oloissa kuvaamista.

Olen ruvennut omin päin pikkuhiljaa opettelemaan kuvaamista muutenkin kuin vain automaattisäädöillä.

Ei se kyllä vielä oikein suju, mutta yritys on kova ja intoa riittää.

Koristelin pari päivää sitten leipomani Kanelitähdet. Ohjeen sain VARVIKOSSA-blogin Marrulta.

Onnistuin muuten ihan mainiosti, mutta unohdin sirotella kanelia ja sokeria pipareille ennen paistamista.

No, korjasin unohdukseni sillä, että pursotin paistamisen jälkeen jäähtyneille pipareille sokerikuorrutusta ja sirottelin sen päälle kanelia.

Tuli suussa sulavan hyviä. Kannattaa kokeilla. 

Tämä tähti ei ole syötävä, vaan muutama vuosi sitten askartelemiani koristeita.

Nyt alkaa olla leipomukset tehty ja jäljellä on vielä siivoamista, kinkun paistoa ja muuta ruoan valmistukseen liittyvää, mutta vielä on huominen päivä aikaa, joten kaikki tulee kyllä valmiiksi aikanaan.

MUKAVAA TIISTAITA SINULLE!

maanantai 21. joulukuuta 2015

ARVONNAN VOITTAJA ON........

HYVÄÄ MAANANTAITA ja jouluviikon alkua!


Eilen suorittamani arvonnan voittajaksi tuli Random.org-systeemin avulla n:o 24, joka on:
Kahdella arvalla mukana <3 annukka14@hotmail.com

Onnittelut voittajalle ja kiitos kaikille teille, jotka olitte 
mukana tässä arvonnassa!


Nyt vielä jouluvalmistelujen loppurutistus!





sunnuntai 20. joulukuuta 2015

VIIMEINEN MUISTUTUS ARVONNASTA

Ostin muutaman joulukukkasen, joulutähtiä ja hyasintteja.

Hyasintit ovat vielä nuppuisia.

 Saa nähdä aukeavatko jouluksi.

Kinkkukin on ostettu ja leipomistarvikkeita, sekä vielä viimeiset lahjat.

Tänään ei ole eilisestä auringosta rippeitäkään, mutta ei haittaa.

Nautin siitä, kun saan rauhalliseen tahtiin tehdä jouluvalmisteluja.

Illalla selviää, kuka saa omakseen blogini jouluarvonnan ihanan kalenterin.

Jos et vielä ole osallistunut, voit tehdä sen TÄÄLLÄ.






lauantai 19. joulukuuta 2015

AURINKOA JA KEVÄTFIILIKSIÄ




Eipä voi hienompaa ulkoilupäivää toivoa kuin mitä tänään oli.

Aurinko paistaa täydeltä terältä ja lämpöasteita viisi.

Tein lenkin rantaa pitkin ja ihailin tyyntä merta ja punaisia

venevajoja.

Mieleen tuli jo hienoinen kaipaus kevääseen ja mökille.



Aurinkoa lauantaipäivääsi

toivoo

 



perjantai 18. joulukuuta 2015

PIMEÄ PERJANTAI

Melko lailla samanlainen, kuin tässä pari vuotta vanhassa kuvassa, on sää tänään.

Katu kiiltää mustana vielä pimeässä aamussa, joka kohta valkenee hämärään, sateiseen päivään.

Niin kaunis kuin luminen maisema onkin, niin lunta ja liukkautta en kuitenkaan kaipaa ollenkaan.

Nautin siitä, kun kävelylenkillä saa astella reipasta vauhtia ilman että joka askeleella pitää varoa liukastumista.

En myöskään kärsi pimeydestä ja lyhyistä päivistä.
Sytytän kynttilän ja nautin sen tuomasta pehmeästä valosta.

Tänään aloittelen joululeipomisia. Tarkoitus on tehdä pikkuleipiä.

Myös lahjojen paketointia on päivän ohjelmassa.

Ja illalla on blogissa arvonta, jossa selviää kuka saa ensi vuodeksi hienon kalenterin.


Eipäs olekaan vielä tänä iltana, vaan vasta sunnuntaina tuo arvonta!!!!




OIKEIN HYVÄÄ PERJANTAITA KAIKILLE!

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

JOULUN VÄRI JA ARVONTAMUISTUTUS

Joulun punaista.

Onkohan sitä enää olemassakaan?

Muut värit tuntuvat saavan yhä enemmän valtaa joulun koristeluissa.

Punaista, valkoista ja harmaata löytyy meillä tänä vuonna kuusen palloissa.

Punaposkiset, isot omenat ja joulukortin tonttulakki tuovat
entisajan tunnelmaa muuten aika harmaa-valkoiseen kotiimme.



Vielä muistutus blogini jouluarvonnasta. Siihen voit osallistua TÄÄLLÄ tai tykkäämällä facebook-sivustamme, joka löytyy sivupalkista. Aikaa osallistumiselle on sunnuntaihin 20.12. klo 21.00 asti.


Mikä on sinun jouluvärisi?

maanantai 14. joulukuuta 2015

JOULUARVONTA

Hei taas!

Koska minulla on ylimääräinen ELLIKSEN kalenteri, niin päätin antaa sen joululahjaksi jollekin ihanista blogini lukijoista.

Kalenteri on mustavalkoinen, mutta jos tykkää enemmän värillisistä sivuista, niin kuvat voi värittää mieleisikseen.

Kalenterin sivuja ei ole kiinnitetty toisiinsa, joten niihin voi tehdä reiät ja mukana seuraavan silkinauhan avulla ripustaa kalenterin seinälle.

Itse olen kiinnittänyt kalenterin nipistinmagneetilla jääkaapin oveen, jossa se on aina näkyvillä ja tärkeät menot ja muistettavat eivät unohdu.

Mukaan arvontaan pääsevät yhdellä arvalla kaikki, jotka jättävät kommentin tähän, tai blogini facebook-sivulle.


Toisen arvan saat, jos olet kirjautunut lukijaksi, tai kirjaudut nyt.


Kerrothan kommentissasi, miten monella arvalla olet mukana ja anonyymit, laittakaa mukaan yhteystiedot.

Aikaa osallistumiseen on sunnuntaihin 20.12 klo 21.00 saakka.


ONNEA ARVONTAAN JA IHANAA PÄIVÄÄ!

lauantai 12. joulukuuta 2015

OMA TAHTO

Minulla oli asiaa apteekkiin ja koska olin epävarma sen lauantai-aukiolosta, menin nettiin asian tarkistaakseni.

Asia selvisikin, mutta apteekin sivuilta sai kaikenlaista muutakin tietoa.
Huomioni kiinnittyi kuitenkin ennen kaikkea HOITOTAHTO-otsikkoon.

Itse olen kirjoittanut hoitotahtoni jo vuonna 2007.
Tämä hoitotahto on kirjoitettu paperille ja varustettu allekirjoituksellani kahden todistajan läsnäollessa.

Mutta paperin säilytyspaikka ei ole ehkä ollut niitä parhaita, koska se on eräässä mapissa kotini hyllyssä.
Kuka muistaisi, että minulla tuollainen hoitotahtopaperi on ja mistä se löytyisi, jos olisi kiire päättää elvytyksestäni.
Toki olen lähiomaisille asiasta maininnut, mutta kuitenkin.

Nyt apteekin sivulta löysin linkin KANTA-sivustolle. Sieltä saa monenlaista tietoa terveyden-ja sairaanhoitoon liittyvissä asioissa.
Kirjauduin sivuille pankkitunnuksillani.

Minua kiinnosti lähinna tuo hoitotahto-osio ja klikkasinkin itseni sinne.
Siellä kerrottiin, ettei ko. toiminto vielä ole käytössä kaikkialla, ja kehoitettiin vielä viemään tiedot omalle terveysasemalle/sairaalaan, jotta niiden perillemeno varmistuu.

Hoitotahdon saa kirjoittaa vaikka ihan omin sanoin, mutta koska minulla oli jo olemassa tuo aikaisempi netistä tulostamani paperiversio, niin naputtelin saman tekstin tähän sähköiseen versioon.

Hoitotahdossani ilmaisen, miten haluan että minua hoidetaan, jos olen vammautunut tai sairastunut vaikeasti ja parantumattomasti.

Olen työssäni kohdannut tilanteita, joissa sairastunut ei itse pysty tahtoaan ilmaisemaan ja omaisilla on ollut eriävät mielipiteet siitä, miten pitäisi toimia.
Silloin on tullut mieleen, että olisipa nyt hoitotahto käytettävissä, että osattaisiin toimia sairastuneen oman tahdon mukaisesti.

Olen monen kanssa jutellut tästä mielestäni tärkeästä hoitotahto-asiasta ja melkein yhtä moni on ollut sitä mieltä, että hyvä olisi tuollainen tahdonilmaus tehdä, mutta aina se vaan on jäänyt.

Nyt se ainakin on helposti toteutettavissa netissä.

Vaikka et kiinnostuisi hoitotahdon ilmaisemisesta, niin noilla KANTA-sivuilla kannattaa pistäytyä katsomassa mitä tietoa itsestään voi sitä kautta saada. Palvelua saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Tästä vähän synkästä aiheesta huolimatta,

OIKEIN IHANAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE!


torstai 10. joulukuuta 2015

NO EI SE AINAKAAN KAUNIS OLE

No päätin sitten minäkin tehdä hienon piparkakkutalon keittiön koristeeksi, kun niitä näkyy yksi jos toinenkin väsäävän tuosta vaan.

Niin kunnianhimoinen en kuitenkaan ollut, että olisin tehnyt omat talopiirustukset, vaan ostin valmiit talon osat.

Niistähän talo olisi helppo koota ja sitten käyttää luovuuttaan koko rakennelman koristeluun.

Työkaveri teki vastaavanlaisen töissä ja helpoltahan tuo näytti, kunhan varoo polttamasta näppejään sulassa sokerissa.

No nyt kun sitä osasin varoa, niin homma sujuisi kuin tanssi.

Koristeluun olin varannut pussillisen ranskanpastilleja ja kaksi tuubia valkoista sokerikuorrutetta.

Paistinpannu hellalle ja siihen reilu annos sokeria, joka alkoikin hetken päästä sulaa. Sekoittelin, kunnes se oli ihan tasaista.

Sen jälkeen kastelin seinien kulmaosat sulaan sokeriliemeen varoen visusti polttamasta sormiani.

Ensimmäiset kaksi palaa paikoilleen ja kulmakin onnistui hienosti. Pidin varmuuden vuoksi seiniä paikoillaan hetken, ennenkuin liimasin loput kaksi seinää paikoilleen.

Aika hyvältä näytti vielä, mutta hiukan irvisti yhdestä kohtaa ja varovasti vääntelin kyhäelmää suoremmaksi ja melko hyväksi sen sainkin.

Sitten katon kimppuun.

Olin tietysti unohtanut kastaa päätyseinien yläosan sokeriliemeen ja nyt ei tietenkään kattoa saanut liimattua paikoilleen. Ei hätää, sivelin sokerilientä pensselillä paikoilleen. Se oli jo vähän kovettunut, mutta töhnän sain kuitenkin joten kuten levitettyä.

Varovasti puolet katosta paikoilleen ja sama homma toisen puoliskon kanssa.

Harjalla katto irvisti pahasti, mutta siirrettyä sitä ei enää saanut, niin oli kiinni liimautunut.

Uskoin kuitenkin että irvistelyt jäisivät  "lumen" peittoon sitten kun soma talo olisi koristeltu.

Vielä täytyi kiinnittää savupiippu paikoilleen.

Mikään nuohooja maailmassa ei olisi lupaa moisen savupiipun käyttämiseen antanut, niin pahasti paistoi päivä piipun saumoista.
"Lumi" saisi täälläkin tehdä ihmeitä.

Tässä valmismallissa ei ollut ollenkaan aukkoja ikkunoille, joten ne piti tehdä koristekuorrutteen avulla.

Vaan se pahuksen kuorrute vaati kehonrakentajan voimia, että se tuli ulos tuubistaan.

Ranskanpastillit sain kiinnitettyä hyvin samaisella tökötillä, jolla koristin koko mökin, sekä peitin arkkitehtooniset mokani.

Mutta vaikka kuinka pursotin valkoista "lunta" joka puolelle, oli lopputulos surkea.
Tätä en kyllä halua keittiössäni pitää näytillä viikkokausia.

Istuskelin muutaman tovin tekelettäni puolelta jos toiseltakin katsellen.

Ei tästä kyllä tulisi joulun somistetta kotiimme.

Eikä näyttänyt paremmalta vaikka sirottelin karkeaa suolaa mökin ympärille, että olisi jouluisempaa.

Ensin irroitin savupiipun ja maistoin kokeeksi kelpaisiko syötäväksi.

Oli tämä ainakin hyvän makuista.

Vielä rouhaisin palan katosta.

Nyt sitä ei ainakaan enää voi pitää näytillä.


Taidanpa keittää kahvit, kun on sopivasti kahvileipääkin tarjolla!