perjantai 31. heinäkuuta 2015

MINUN HEINÄKUUNI

HEINÄKUU on loppumaisillaan ja on aika tehdä pieni kooste menneestä kuukaudesta.

Tämä heinäkuu, kuten koko kesäkin on ollut vaihtelevan koleaa sään puolesta ja on saatu sekä sadetta, että hiukan aurinkoakin.

Paljon on kuitenkin tapahtunut kuukaudessa. Sen huomasin, kun selailin blogini postauksia tältä kuukaudelta.

Alkukuussa lainasin pinon kirjoja kirjastosta, mutta kaikkia en ole vieläkään lukenut. Mansikoita on noukittu pihalta ja  ostettukin muutaman kerran.
Venesatamassa on käyty ihailemassa veneitä ja saariretkellä käyty.
Keskellä kaupunkia on seurattu norsujen kylpemistä.
Mökillä on juhlittu synttäreitä ja saatu mieluisia vieraita.
Peittoakin on virkattu ja saatu valmiiksikin ja uutta aloitettu.
Auton mittariin kertyi runsaat 2000km kun ajettiin lappiin kauppiaan hommia harjoittelemaan.
Kesäflunssaltakaan ei ole säästytty, mutta sekä Ouluun, että Kokkolaan  on ehditty tutustua.
Ehdinpä vielä kuukauden viimeisenä päivänä tekemään töitäkin.

Lisää bloggaajien heinäkuu-aiheisia koosteita löydät TÄÄLTÄ.


Matkalla töihin aamulla bongasin tämä ihanuuden kadun varresta.
Noita näkyi nuoruudessani runsaasti liikenteessä, mutta tänä päivänä ei kovinkaan usein. On se oikea namupala!

OIKEIN IHANAA PERJANTAITA JA VIIKONLOPPUA KAIKILLE!

keskiviikko 29. heinäkuuta 2015

MINÄ MIEHENI SILMIN

Nyt tulee sitten tietoa minusta mieheni kertomana.
Vastaavanlaiset tietopaketit ovat koonneet blogeissaan ainakin TIIA ja ANNU. Käykääpä katsastamassa mitä heidän miehensä ovat heistä sanoneet Husband tag-haasteessa.

Tässä kysymykset ja miehen vastaukset:


1. JOS KRISSE KATSOO TELKKARIA,SIELLÄ TODENNÄKÖISESTI PYÖRII....
Emmerdale.Tietysti.


(Tämä on niin totta. Katson telkkaria aika vähän ja ainoat sarjat joita seuraan ovat juuri Emmerdale ja Uusi päivä. Remontti-ja puutarhaohjelmat kiinnostavat myös))



2. MINKÄ KASTIKKEEN KRISSE VALITSEE SALAATTIINSA?
Hunaja-tai valkosipulikastikkeen.


(Hyviä vaihtoehtoja molemmat.)

3. MIKÄ ON HÄNEN INHOKKIRUOKANSA?
Ei sellaista olekaan.Olen saanut hänet oppimaan syömään kaikkea ruokaa.

(On inhokkiruokaakin, ainakin lipeäkala. Nirso en ole koskaan ruoan suhteen ollutkaan, mutta J:n herkulliset kokkailut ovat kyllä avanneet ihan uuden ruokamaailman minulle. Kiitos siitä!)


4. MENETTE ULOS ILLALLISELLE JA DRINKEILLE. KRISSE TILAA....
Pihvin ja punaviiniä.

(Näin on, tai yhtä hyvin voin tilata kalaa ja valkoviiniä. Aina kuitenkin pitää olla paljon salaattia. Drinkkejä en harrasta ollenkaan, mutta jos on kylmä ilma, niin saatan ottaa jälkkäriksi Irish coffeen.)

5. MIKÄ ON KRISSE KENGÄNKOKO?
36.

(Oikein, mutta voi olla tietyissä malleissa 37.)




6. JOS KRISSE KERÄILISI JOTAIN, SE LUULTAVASTI OLISI...
Esim. Iittalan laseja.

(Iittalan Verna-laseja olen keräillyt kirppareilta. Niitä onkin jo kertynyt tusinan verran, eri värisiä)



 7. MITÄ KRISSE VOISI SYÖDÄ PÄIVITTÄIN KYLLÄSTYMÄTTÄ?
Broileriruokia.

(Broileri ja riisi ovat kyllä mieliruokaani, mutta tuskin sentään joka päivä niitäkään söisin. Sushia voisin  syödä melkeinpä aina.)

8. MINKÄLAISTA MUSIIKKIA KRISSE KUUNTELEE?
Sitä mitä Radio Suomi/Turun Radiosta tulee.

(Näin on. En koskaan varsinaisesti kuuntele musiikkia ja inhoan kaikkia niitä radiokanavia joista ei tule muuta kuin musiikkia ja mainoksia. Radio Suomesta tulee sopivassa määrin puhetta ja musiikkia; siitä minä pidän.)


9. MINKÄLAISISTA ELOKUVISTA HÄN PITÄÄ?
Sellaisista, joissa kerrotaan tavallisten ihmisten tavallisesta elämästä.

(Katson tosi vähän elokuvia ja yleensä ne joista pidän eniten ovat pohjoismaisia tai englantilaisia. Kaikenlaiset scifi-ja kauhuelokuvat eivät kiinnosta pätkääkään.)


10. MINKÄ VÄRISET SILMÄT HÄNELLÄ ON?
Vihreät?

(Voi apua! Eipä olla paljon neljänkymmenenkuuden vuoden aikana silmiin tuijoteltu, kun hänen piti toi kysymysmerkki laittaa!)

11. KUKA ON HÄNEN PARAS YSTÄVÄNSÄ?
Toivottavasti minä.

(Sydän, sydän, .......)


12. ASIA JOTA USEIN TEET, JOSTA HÄN EI PIDÄ?
Aivastan liian kovalla äänellä, juon liikaa olutta, saatanpa kaivella nenäänikin ym.ym.

(Nämä olivat siis sellaisia asioita, joita mies tekee ja minua ärsyttää. Hyviä puolia sitten onkin paljon enemmän)

13. MISSÄ HÄN ON SYNTYNYT?
Heidekenillä tietenkin. Siellähän kaikki oikeat turkulaiset ovat syntyneet.

(Ihana vanha, joskin jo tästä käytöstä poistunut sairaala, joten varsinaisia "oikeita" turkulaisia ei kai enää synnykään.)



14. JOS LEIPOISIT HÄNELLE SYNTYMÄPÄIVÄKAKUN, MILLAINEN SE OLISI?
Voisin yrittää tehdä Tiramisua (vaikkei se oikein synttärikakku olekaan.)

(Oi, ihanaa. Rakastan Tiramisua. Italiassa lomaillessamme ahmin sitä niin, että paino nousi muutaman kilon lomamme aikana. Juustokakkku olisi toinen suosikkikakkuni.)

15. MINKÄ PARISSA HÄN MIELELLÄÄN VIETTÄÄ USEITA TUNTEJA?
Kuka voisi arvata, että.... BLOGIEN!ja facebookin ja instagramin.

(Blogimaailmassa vierähtää kyllä useampikin tunti päivässä. Omien kirjoittelujen lisäksi seuraan kymmeniä muita blogeja. Onhan eläkeläisellä aikaa ja rahaa säästyy, kun sen sijaan, että ostelisi kalliita sisustuslehtiä, voi kaiken katsoa blogeista)


16. MITÄ HÄN OSAA ERITYISEN HYVIN?
Sommitella valokuvat.

(Aloittelija olen valokuvaamisessa, mutta hyvä kamera ja kauniit kohteet saavat huonommankin kuvaajan otokset paremmiksi. Valokuvauksessa, kuten bloggaamisessa yleensäkin on avautunut minulle aivan uusi maailma.)

17. MIKÄ ON OUDOINTA RUOKAA MISTÄ HÄN PITÄÄ?
Makaronivelli. Ei ole sitä tosin saanut lapsuutensa jälkeen.

(Tykkään siitä, tai ainakin lapsena tykkäsin. Makaronivelli, johon ripoteltiin paksu kerros sokeria päälle, hyvää. Pitäisikin joskus kokeilla itse keittää.)

18. MITÄ KOLMEA ASIAA HÄN KANTAA AINA MUKANAAN?
Huulirasva, kännykkäkamera, lastenlasten kuvat.

(Jos huulirasva/huulipuna unohtuu kotiin, niin varmaa on, että huulet kuivuvat korpuiksi siinä silmänräpäyksessä. Kännykällä saa näpsittyä kuvia vaivattomasti; koskaanhan ei voi tietää minkä kulman takaa hieno kuvauskohde putkahtaa ja siinä samaisessa kännykässä säilyvät myös läheisten kuvat,joita tietysti kaikkien isoäitien tapaan haluan näytellä muillekin. Vielä voisin lisätä listaan paperinenäliinat; ilman niitä olen todella hukassa.)

19. MIKÄ SAA HÄNET ÄRSYYNTYMÄÄN?
Kiire.

(Kiire on minulle tosi stressaavaa, enkä koskaan voi lähteä mihinkään viime minuutilla ja yleensä olen joka paikassa viisi minuuttia etuajassa. Toisaalta, jos minulla on jokin tekemätön juttu ja olen lykännyt sitä päivästä toiseen, niin sitten kun jo on kiire saada se tehtyä, onnistuu se minulta yleensä parhaiten.)


20. ENTÄS PIRISTYMÄÄN?
Leppoisa ilta hyvän ruuan ja viinin kera.

(
Olenkin oikea kotikissa ja hyvä ruoka on yksi elämän suurimmista nautinnoista.)

Tätä oli kiva tehdä. Tee sinäkin oma postauksesi tästä aiheesta, tule varmasti "kylään".

Nyt on vuorossa kaupunkikodin ikkunoiden pesu, kun on sopivasti pilvinen päiväkin.

maanantai 27. heinäkuuta 2015

KOTONA

Kotona ollaan ja takana on ihana kesäreissu.
Yhtä ja toista ennen kokematonta on nähty. Menomatkalla tutustuttiin hiukkasen Ouluun. Siitä voit lukea vanhemmasta blogipostauksestani TÄÄLLÄ (klick).

Paluumatkalla puolestaan kiertelimme Kokkolan vanhaa kaupunkia, eli Neristania joka tarjosikin viehättäviä näkymiä. Ihania pihoja, kauniita taloja ja rauhallista tunnelmaa saimme kokea lauantain alkuiltana.

Kukkaihminen kun olen, niin ihastelin kaikkia kauniita istutuksia...

... sekä villinä, mitä pienimmistä kivenkoloista kasvavia unikkoja ja luonnonkukkia.

Toinen toistaan kauniimmat amppelit koristivat vanhojen talojen portinpieliä. Ja katulyhdytkin olivat vanhan ajan mukaisia.


Rakennuksissa oli mitä kauniimpia värisävyjä; valkoista, punaista, keltaista, harmaata. Hienoa, että nämä vanhat rakennukset on säilytetty ja niitä kunnostetaan tarpeen vaatiessa vanhan tyylin mukaisesti.

Katujen nimikyltitkin noudattivat vanhanaikaista kaavaa, vaikka uusvanhoja olivatkin.

Iloista, lämmintä keltaista.

Ja tietysti punamultaa. Ja pieni vinous kuuluu asiaan vanhoissa taloissa.

Tässä ihan eri tyylisessä, mutta hienosti kunnostetussa rakennuksessa pitivät hammaslääkärit vastaanottoaan.
Tämän rakennuksen pihapiirissä oli ihana aurinkoinen terassi, jossa kävimme syömässä suussa sulavat härkäruukut, jotka olivat parasta pitkään aikaan syömäämme ravintolaruokaa.

Paitsi puutaloja, löytyy Kokkolasta myös komeita kivitaloja. Tämä oli yksi upeimpia.

Yhden illan aikana emme valitettavasti ehtineet tämän enempää kaupunkia kierrellä.


Yövyimme Sokos Hotelli KAARLEssa, joka tarjosi rauhallisen nukkumapaikan pitkän ajomatkan jälkeen.

Aamulla matka jatkui kohti etelää, vaihtelevassa säässä. Luonto oli vihreänä paljosta sateesta.

Viikko oltiin matkalla ja kilometrejä kertyi auton mittariin yli 2000. Perillä ei paljoa ajeltu, vaan tutustuttiin kauppiaan työhön. Enemmän siitä voit lukea edellisessä postauksessani TÄÄLLÄ.

Ajon päätteeksi vielä neljä tuntia puuduttavaa istumista laivassa ennenkuin oltiin kotisatamassa.

Nyt aurinko paistaa ja pyykkikone pyörii. Onkohan tämä sitä pyykkirumbaa?


OIKEIN KIVAA PÄIVÄÄ KAIKILLE!

perjantai 24. heinäkuuta 2015

NIIN RETROA

Nyt olemme olleet kaksi päivää kauppiaina, tai ainakin apulaisina. Tyttären perhe pitää pikkuisen VAATTOJÄRVEN kylän kyläkauppaa. He aloittivat kauppiaina huhtikuussa, joten ensimmäinen vuosi on vasta menossa.
Vaattojärven kylä on lappilainen, Kolarin kunnassa sijaitseva n. 200 asukkaan kylä ja  kyläkauppa, joka palvelee pääosin kyläläisiä, ei ole kovin suuri.

Kauppa on tyyliltään tosi retro ja kodikas. 

Vaattojärven Kyläkaupan facebooksivulle pääset TÄSTÄ.  

Kauppa oli ollut jo jonkin aikaa suljettuna entisen kauppiaan jäätyä eläkkeelle ja kyläläiset olivat varmaan jo kaipailleet uutta kaupanpitäjää omalle kylälle. Näin ainakin voi päätellä niistä tervetulotoivotuksista joita kaupalle avajaisissa tuli.
Mm. tämän taulun oli eräs naapurikylän asukas kirjaillut ja se somistaa nyt kaupan seinää.

Perhepäivähoitaja oli tuonut hoitolapsensa avajaisiin ja hieno korttikin oli mukana.

Asiakkaille on aina tarjolla kupponen kuumaa pienessä kahvihuoneessa ja vakioasiakkaille on omat "tuohikupit". Huomioi myös aito vanhan Popedan takapenkki sohvana!


Kuten yleensäkin tällaisissa maalaiskaupoissa, on tavaravalikoima täälläkin laidasta laitaan: elintarvikkeet kuuluvat tietysti pääartikkeleihin, mutta kaikenlaista muutakin on tarjolla.
Voisi sanoa melkein, että "puukkoja, puntareita, ynnä muita virvokkeita" niinkuin jossain vanhassa laulussa sanotaan.

Lähiruokaakin on tarjolla. Herkulliset puikulaperunat, rieskat ja pullapitkot ovat kaikki oman kylän tuotantoa. Pitkolle oln täällä aika outo nimi, leeta. Se taitaa tulla ruotsinkielen fläta-sanasta, ollaanhan muutaman kymmenen kilometrin päässä Ruotsin rajalta.

Vanhat opastekyltit ovat paikoillaan edelleen.
 Äsken mainittujen leivonnaisten lisäksi hienoja puusta valmistettuja kippoja ja tarjoiluvatejakin löytyy, lähivalmistetta nekin.

Tähän hyllyyn on sensijaan kerätty tuotteita vähän kauempaa, sekä kauppiaan kotimaasta Itävallasta, että vaimonsa kotipaikkakunnalta Ahvenanmaalta.



Tuurasimme isäntäparia pari päivää ja hyvin se meni, varsinkin kun kassaa hoiti taidolla tyttären tytär....

...ja veljensä järjesteli tavaroita hyllyille.

Hiukan vaatteita ja jalkineitakin täältä löytyy.

Työkaluja on vaikka kuinka ja hyttysmyrkkyä, tottakai, sääskialueella kun ollaan. Eräskin asiakas löysikin täältä tarvitsemansa hyttystentorjunta-aineen ja sanoi, että: "Arvasinkin että täältä löytyy, kun ei Kolarin keskustasta löytynyt".
Pelikoneellekin on paikkansa ovensuussa.

Pieni kirjojenvaihtopaikka löytyy myös. Tänne voi asiakas tulla vaihtamaan lukemansa kirjan uuteen.

Bensiiniä saa asiakas tankata itse pihalla olevista säiliöistä ja tulla sitten kassalle maksamaan. Toki apua annetaan, jos joku ei rohkene itse tankata.

Parin päivän työkokemuksella tykästyin pikkukauppamiljööseen, jossa ei kenelläkään tunnu olevan kiire, vaan asiat hoituvat siihen tahtiin kuin ehditään. Jos kauppias on yksin liikkeessä, voi hänelle kuitenkin välillä tulla kiire, jos sattuu useampikin apua tarvitseva asiakas yhtäaikaa, mutta muuten tempo on aika maltillista.

Ja mikä hienointa, asiakkaat ymmärtävät, että näin pienen kaupan tavaravalikoima väkisinkin on suppeahko, eikä joka tuotemerkkiä millään valikoimista löydy.

Toivotaan, että niin tämä, kuin muutkin vastaavanlaiset pikkukaupat saisivat pitää asiakkaansa, jotta voivat elää ja palvella erityisesti niiden lähialueilla asuvia, mutta myös satunnaisesti kauppaan poikkeavia.

tiistai 21. heinäkuuta 2015

OOKKONÄÄ OULUSTA

Matkalla pohjoiseen yövyimme Oulussa, joka on minulle varsin tuntematon kaupunki.

Oulun keskusta on kuin minkä tahansa kaupungin keskusta ja autolla liikkuvana tuntui, kuin kaikki kadut olisivat yksisuuntaisia, ja koskaan ei saanut kääntyä sinne minne navigaattori neuvoi. Niinpä hotellin löytäminen kesti pienen tovin, vaikka hotelli näkyikin jo korkeana muutaman korttelin päässä. Mutta ne yksisuuntaiset ja katujen rakennustyöt....

Hotellimme sijaitsi oivalla paikalla torin kupeessa ja hotellilta oli vain muutaman sadan metrin matka PIKISAAREEN, joka on keskustan välittömässä läheisyydessä sijaitseva, pääasiassa taiteilijoiden ja käsityöläisten asuttama kaupunginosa.

Pikisaari osoittautui idylliseksi paikaksi, jossa oli sekä uusia, että vanhoja rakennuksia. Rauhallisessa ja kauniissa paikassa oli mukavaa kierrellä katselemassa ympäristöä.


Osa rakennuksista oli aivan rannassa ja hienompaa asuinympäristöä tuskin voi ollakaan. Rannassa kulki myös kävely-ja pyöräilytie, jota kuntoilijat ja muut tuntuivatkin ahkerasti käyttävän.




Pikisaaresta kuljimme sillan yli takaisin kaupungin keskustaan jossa torielämä oli jo hiljentynyt tältä päivältä.


Vielä mennessämme Pikisaareen olisi tämän ravintolan terassilla tilaa, mutta kun palasimme kierrokseltamme ja olisimme poikenneet sinne syömään, olikin paikka melkoisen täynnä, emmekä jääneet jonottamaan paikkoja, vaan kävelimme toiselle puolelle siltaa.

Torilta löysimme mukavan ruokapaikan ja ilta oli ihanan lämmin ja aurinkoinen, joten siellä kelpasi nauttia iltapalaa.

Lyhyt kävely hotellille ja koko päivän kestäneestä autossa istumisesta väsyneinä ei muuta ohjelmaa illalle kaivattu.

Vielä vilkaisu ikkunasta, josta avautui näin hurmaava näkymä.


Vielä jäi Oulu vieraaksi, eikä paljoa siitä ehditty nähdä. Ensi kerralla sitten toivottavasti saadaan nähdä enemmän tämän pohjolan kaupungin nähtävyyksiä.