lauantai 30. toukokuuta 2015

LAVENTELIN TUOKSUA

Ostin kolme laventelia ja istutin ne isohkoon ruukkuun terassille ja nyt niiden tuoksu leijuu ihanasti ympäristössä.

Nämä eivät ole monivuotisia, mutta myyjän mukaan ne voi saada talvehtimaan jos ottaa ne sisälle talveksi.
En taida ottaa, mutta voinhan kokeilla, jos ne talvehtisivat terassilla, kuten muratitkin menneenä talvena.



Aikaisemmin illalla taivas näytti siltä, kuin tulossa olisi ukkoskuuro, mutta sitä ei tullut.


perjantai 29. toukokuuta 2015

PÄÄTTÄJÄISIÄ JA MUUTA

Taas on työviikon viimeinen päivä useimmilla menossa ja edessä on viikonloppu.

Eikä tämä olekaan ihan mikä tahansa tavallinen viikonloppu, vaan monissa kodeissa juhlitaan, onhan kouluvuosi päättymässä ja saadaan juhlia ammattiin valmistuneita, ylioppilaita ja muita koulunsa päättäneitä.

Meillä ei tällaisia juhlia ihan vähään aikaan ole odotettavissa, kun omat lapset ovat jo aikoja sitten koulunsa päättäneet ja lastenlapset ovat vielä sen verran nuoria, ettei kenelläkään  päättäjäisiä vielä ole pitkään aikaan.

Juuri tänä viikonloppuna olisi hienoa, jos sää suosisi. Tänään täällä meilläpäin ei ilma ole paras mahdollinen ulkoilmajuhliin. Eilisen ihanan aurinkoisen päivän jälkeen tämän päivän kolea, harmaa päivä tuntuu kuin oltaisiin syksyssä.

Nämä kuvat eivät ole tältä päivältä, vaan eilisen tyynen
 aamupäivän otoksia.


Kun ei juhlia ole tiedossa, eikä hellepäivääkään ole tulossa, niin nyt sopisi mainiosti jatkaa viikko sitten aloittamaani kivetysprojektia talon seinustalla. Kiviä riittää rannassa vaikka koko pihan päällystämiseen. Tarvitaan vain kottikärryt, lapio, intoa ja voimia niiden kärräämiseen, niin ja se kumivasara, jolla ne yritetään naputella mahdollisimman tukevasti paikoilleen.


Oletko muuten käynyt katsomassa Instagram-sivujani?

 Sinne laitan monia sellaisia kuvia, joita ei täältä blogista löydy. Sinne on niin helppo tehdä pikainen päivitys, että uusia kuvia ilmestyy vähän väliä.

Jos kiinnostuit, niin  kuviani löydät profiilistani @mokkijakoti tai klikkaamalla blogin sivupalkista.


NYT OIKEIN IHANAA VIIKONLOPPUA KAIKILLE!

keskiviikko 27. toukokuuta 2015

OLEMATON SATO

Nämä kannut pääsivät tänään takaisin vakiopaikalleen, eli tuvan ikkunalaudalle, josta ne on näppärä ottaa tarvittaessa käyttöön. Jonkin aikaa tällä paikalla ovat olleet yrttien idätyspurkit, joita on kasteltu ja käännelty ahkerasti.

Mutta kehuttavia tuloksia ei ole tullut. Parhaiten ovat itäneet basilikat, mutta persiljasta tuli ainoastaa yksi vaivainen varsi, jonka säälistä jätin vielä kasvamaan.
Kaikki muut kylvämäni siemenet itivät tosi kituliaasti, enkä tiedä tuleeko niistä koskaan mitään valmista.

Ajattelematon olin kun ostin mansikan siemeniä vasta muutama viikko sitten. Niidenhän pitäisi tässä vaiheessa olla jo vaikka kuinka suuria taimia, mutta niistäkin puski mullan läpi vain yksi pienen pieni vihreä taimen alku. Sen heitinkin suosiolla kompostiin. Jäipähän kivan näköinen peltiastia kuitenkin tulevaa käyttöä varten.

Toiveikkaana sijoitin kaikki hiukankin itäneet pikku taimen alut minikasvihuoneeseen terassille. Tulee mitä tulee, jos tulee.
Ensi vuonna meille ostetaan kyllä taimet valmiina terhakoina tupsukoina, enkä edes meinaa yrittää kasvattaa mitään siemenistä.
Ja niinhän noissa puutarhaohjelmissakin tehdään, miksei siis meillä.

Siellä niitä pieniä, tosi pieniä vihreitä varsia nyt pilkottaa, enkä aio edes ottaa niitä sisälle yöksi.

Onneksi nurmikko kasvaa ja vihertää ja on jo leikattu kolme kertaa. Ja tuomen kukat tuoksuvat ikkunalla ihanasti.

Eiköhän tästäkin kesä vielä tule, yrteillä taikka ilman!

tiistai 26. toukokuuta 2015

VALKOISTA

Pihallamme on tuomi melkein täydessä kukassaan ja tuoksu on huumaava.

Koskaan se ei ole vielä kukkinut näin runsaasti. Viime vuonna oli ensimmäistä kertaa sen verran kukkia, että tunnistin sen tuomeksi.
Sitä ennen olin pitänyt sitä melkeinpä rumana pensaana, joka olisi pitänyt kaataa.

Onneksi sitä ei tullut tehtyä, niin kaunis se nyt kukkiessaan on.

Valkoisen ja vihreän yhdistelmä on kaunis.
Luonto on nyt melkeinpä kauneimmillaan kun vihreys on vauhdilla ryöpsähtänyt joka puolelle, eivätkä lehdet ihan vielä ole saavuttaneet täyttä kokoaan.

Suurin osa kesäkukkasistammekin on valkoisia ja voi olla että nekin, jotka vielä ostamme ovat samaa väriä. Meillä on paljon tummaa, melkein mustaa ulkokalusteissa ja mökin ja saunarakennuksen seinät ovat harmaata, joten valkoinen sopii mielestäni hyvin tummaa puuta vasten. 

Amppelipetunia eli riippapetunia on tullut viime vuosina yhdeksi suosikkikukakseni. Se kasvaa reheväksi, kun muistaa lannoittaa säännöllisesti ja nyppiä kuihtuneet kukat pois. Loppukesästä se on niin suuri, että se peittää laatikon johon se on istutettu. Näin se on ainakin aikaisempina vuosina tehnyt, joten kop.kop. toivottavasti tekee samalla tavalla tänäkin kesänä.

Pihapiiristä löytyi vielä tämäkin valkokukkainen kaunotar, nimittäin ketunleipä, jolla on hauskat, hiukan apilanlehtiä muistuttavat lehdet.

Vielä kukkivat valkovuokotkin ja tänä vuonna erityisen suurikukkaisena ja pitkävartisena, johtuneeko runsaista sateista.

Valkovuokot yhdistän mielessäni aina, paitsi äitienpäivään, niin myöskin koulujen päättäjäisjuhliin.
Kun lapsemme vielä olivat alakoululaisia, niin kevätjuhliin oli luokkahuoneet koristeltu valkovuokoilla ja kevätesikoilla ja näky oli niin kaunis, että sitä ei varmaan koskaan unohda.

Viikonloppuna vietetään taas monissa kouluissa kevätjuhlaa, täällä meillä hiukan myöhemmin. Ilma vaan on vielä kovin koleaa, eikä oikein kesälomatunnelmia vielä ainakaan sään puolesta ole.
Ehkä olisikin hyvä siirtää koululaisten kesälomia hiukan myöhemmäksi. Elokuussahan on usein ne kesän kuumimmat päivät ja silloin käy sääliksi koululaisia, jotka joutuvat jo palaamaan koulutielle.

Nyt kuitenkin nautitaan ihanasta keväästä, ollaan sitten lomalla tai ei!

sunnuntai 24. toukokuuta 2015

HELLUNTAI

Heleää helluntaita, vai miten sitä sanotaan!
Tänä viikonloppuna on vietetty helluntaita, vaikka ei sitä kyllä mistään ole huomannut, jollei ole sattunut vilkaisemaan allakkaa. Ennen vanhaan helluntai oli melkeinpä juhannuksen veroinen juhlapäivä, mutta silloin se saattoikin olla keskellä viikkoa ja se taas tiesi ylimääräistä vapaapäivää työstä.

En malttanut enää lykätä kesäkukkien ostamista, vaan tänään ajoimme puutarhamyymälään katsastamaan tarjontaa. Hiukan oli vielä pienet valikoimat meidän paikkakunnalla, mutta löysin kuitenkin niitä kukkia, joita olinkin aikonut ostaa.
Amppelipetuniat tai riippapetuniat ovat olleet suosikkejani jo useamman vuoden ajan. Ne kukkivat tosi runsaasti ja keskikesällä tapaan leikata niitä reilusti ja sen jälkeen ne kukkivat, jos mahdollista, vieläkin runsaammin.
Saunan edustan kukkalaatikon narsissit vein talvehtimaan kompostiin ja istutin laatikkoon petunioiden lisäksi orvokkeja, jotka vielä ovat kauniita. Kesän mittaanhan ne lakkaavat kukkimasta ja silloin otankin ne pois laatikosta ja niin saan lisää tilaa petunioille, jotka yleensä ovat siihen mennessä rehevöityneet kovasti ja tarvitsevat lisää tilaa.

Muratit ovat viime vuotisia ja ovat talvehtineet hienosti isommassa laatikossa avoterassilla. Nyt jaoin ne ja istutin seinälle kiinnitettyihin ruukkuihin. Viime kesänä samaiset muratit viihtyivät mainiosti terassin seinällä, joten samaa toivon tänäkin kesänä.

Villiviini kiipeää terassin seinää ja kattorakenteita pitkin, mutta näin aikaisin keväällä näkyvissä on vasta lehden alkuja, mutta lisää vihreyttä se tuo terassille kunhan päästään kesään ja lehdet kasvavat.

Punaisten petunioiden lisäksi ostin iki-ihania valkoisia. Ne ovat myös kiitollisia kukkijoita, kunhan muistaa nyppiä kuihtuneet kukat pois. Altakastelulaatikon olen todennut hyväksi kasvupaikaksi kesäkukkamullalla täytettynä. Annan myös lannoitetta silloin tällöin kesän mittaan.

Muutama kaunis kukka ja pöytäliina riittävät tekemään ulkoterassista kesähuoneen, jossa ruokaillaan mahdollisimman usein, eli melkein päivittäin. Terassillamme on myös katto, joten siellä voisi istua vaikka sateella, mutta harvemmin silloin tulee ulkona istuttua, sen verran kolealta ilma silloin tuntuu.
Tänään oli kuitenkin kaunis, tuuleton päivä, joten ruokailimme ulkona.



Nyt ollaan jo sisätiloissa ja katsellaan TV:tä, jos sieltä jotain kivaa tulee.
Aina välillä tulee kuitenkin vilkaistua ulos ja ihailtua ihanaa keväistä luontoa.



Tuliko hankittua se helluntaiheila, jos ei sellaista jo ennestään ollut? :)

lauantai 23. toukokuuta 2015

KUPLIA

Kaksi pienintä lapsenlasta oli yökylässä. Oltiin kaupunkikodissa vaihteeksi, vaikka ollaankin jo muutettu kesäksi mökille.

Aika kului joutuisasti ja aamupäivällä oltiin pihalla saippuakuplia puhaltamassa. Melkoisen kauan lapset viihtyivätkin kuplia puhaltaen, mutta myös niitä kiinni ottaen. Ei siinä aina niin merkillisiä välineitä tarvita että on hauskaa.

Omia lelujakin oli otettu mukaan ja eipä aikaakaan kun mummin ja vaarin huusholli oli vähän niinkuin vinksin vonksin.

Tulin myös huomaamaan, miten paljon kätevämpää on, ettei pöydällä ole pöytäliinaa ruokailun aikana. Näin on paljon helpompi pyyhkäistä pöytä ruokailun jälkeen. Ruoka maistui kuitenkin molemmille hyvin ja kun tänään oli vielä lauantai, tarkoittaa se karkkipäivää, joten jälkkäriksi lapset saivat namuja.

Peilikuvaansa on mukava katsella sen jälkeen kun on ensin syöty mustia karkkeja. Mummi ei oikein osannut pojan kampausta laittaa oikealla tavalla; tuon tupsun kuuluisi olla ikäänkuin solmussa, tai ei ainakaan noin suorana, mutta se ei tahtia haitannut.

Ja oli hiustupsu sidottu miten tahansa, niin Batman-pyjama päällä ei voi muuta kuin todeta, että söpö mikä söpö!


Isosisko keskittyi saippuakuplien puhaltamiseen huolella ja hienoja isoja kuplia hän saikin aikaiseksi. Tuuli vain teki hommasta hiukan vaikean, kun kuplat tahtoivat hajota ennen aikojaan.
Vielä leikittiin pihaleikkiä, jonka juonesta ei oikein meinannut päästä selville, ainakaan aikuiset, mutta ei se tahtia haitannut.

Nyt lapset ovat jo kotonaan ja me takaisin mökillä.

Kaunista ja aurinkoista, joskin tuulista on ollut tämän päivän sää.

Jospa huomenna olisi myös kaunista, niin voisi harkita kesäkukkien ostosreissua.

OIKEIN MUKAVAA VIIKONLOPUN JATKOA!

keskiviikko 20. toukokuuta 2015

OUTO LINTU

Tänään en ole paljoa ehtinyt pihalla puuhailla, kun olen ollut oikeissa töissä. Jotain kuitenkin sain aikaiseksi, kun rupesin "raivaamaan" makuuhuoneen ikkunan alla olevaa räystään alusnurmikkoa. Tai siinä mitään nurmikkoa ole, vaan koska siinä ei nurmikko kasva, niin olen joskus vuosia sitten levittänyt siihen soraa. Nyt se kuitenkin oli jo sekoittunut mullan ja muutamien ruohotupsujen kanssa ja jotain piti asialle tehdä.

Kaivoin pois ruohotupsut ja tasoitin soran. Sitten menin rantaan keräämään sopivan litteitä kiviä, joilla on tarkoitus päällystää koko alue. Pienen osan olenkin jo saanut tehtyä ja kumivasara oli taas tarpeen, jotta saan kivet asettumaan paikoilleen.
Puuhaa riittää moneksi päiväksi. Jos ja kun siitä tulee valmista, niin otan kuvan vasta sitten.

Mökkitiellämme istuskelee nykyisin outo lintu. Kyseessä on fasaani ja oudon siitä tekee se, että tuntuu kuin se olisi sekä kuuro, että sokea. Tänään aamulla ajaessani töihin havaitsin fasaanin taas ihan keskellä tietä.

 Hiljensin vauhtia, koska tiesin sen tavat, "ei väistytä" ja tööttäsinpä torveakin pari kertaa napakasti, mutta lintu ei ollut tietääkseenkään.
En uskaltanut ajaa lähemmäksi siinä toivossa että se olisi väistänyt autoa, vaan hyppäsin ulos autosta ja hätistin sen pois tieltä. Vasta kun olin ihan lähellä sitä se lähti juoksemaan ojaan.
Tämä lintu on koiras ja naaraslintu on varmaankin lähistöllä pesässä, koska olen senkin aiemmin nähnyt. Kohta varmaan lintuperhe muodostaa oikein rivistön tielle, jos niille poikasia on tulossa.

Sään on luvattu lämpenevän, mutta kovin lämmintä ei vielä ole, enkä ole vielä kesäkukkia uskaltanut ostaa. Onneksi nämä kaksi kukkivat vielä.

Vielä saadaan vähän aikaa odottaa lämpimiä kesäpäiviä jolloin voi laskea kuinka monta valkoista purjetta merellä näkyy tai ihania, lämpimiä kesäiltoja, jolloin voi kaikessa rauhassa ihailla auringonlaskua rannalla.
Pääskyset ovat kuitenkin tänne jo tulleet, joten eiköhän se kesäkin kohta koita.


maanantai 18. toukokuuta 2015

MINUA ONNISTI TAAS!

Taas minulla kävi tuuri, nimittäin blogiarvonnassa. Voitin ison kasan meikkejä ihanaisen MINÄKÖ KESKI-IKÄINEN?-blogin Tiian järjestämässä arvonnassa.

Näissä blogiarvonnoissa minua onnisti jo kolmannen kerran, joten osallistuminen kannattaa. Voittomahdollisuuskin on moninkertaisesti se mikä on lottoarvonnassa:)

Palkintoon kuului 10 kpl KUBISS-tuotesarjan meikkejä ja sain valita mitkä tuotteet haluan. Valitsin kaksi ripsiväriä, kaksi kynsilakkaa, kaksi huulipunaa, poskipunan, luomivärin, peitepuikon sekä meikkivoiteen.

 Tänään posti toi paketin, joten kokemusta näistä ihanalta vaikuttavista tuotteista minulla ei vielä ole, paitsi huulipunasta, jota oli ihan pakko kokeilla heti. Ihanan värinen huulipuna levittyi tasaisesti ja oli sopivan rasvainen ja värikin oli niin minua, vaikka sen olinkin valinnut pelkän kuvan perusteella. Plussaa tuli tästä ensimmäisenä kokeilemastani tuotteesta.

Hinnaltaan tuotteet ovat edullisia ja jos muutkin tuotteet ovat yhtä laadukkaita kuin tuo huulipuna , niin niistähän tulee minulle vakiomeikkituotteita.

Suuret kiitokset Tiialle ihanasta arvonnasta ja onnettarena toimineelle Tiian tyttärelle!

Huomenna sitten kokeilen miltä näyttää "uusi minä" näillä meikeillä.

sunnuntai 17. toukokuuta 2015

KIERRÄTYSTÄ JA KEKSELIÄISYYTTÄ.

Eilisessä postauksessa arvuuttelin, mitä metsästä talteen ottamistamme tiilistä tulee. Niistä tuli reunuskivet saunan edustan oleskelunurkkaukselle.

Alunperin tässä oli pohjana kitukasvuinen nurmikko, mutta kaipasin siihen jotain muuta ja niinpä kärräsimme rannasta soraa, jonka levitimme koko oleskelualueelle.
Se ei kuitenkaan vielä oikein istunut paikoilleen ja arvelinkin sen kulkeutuvan pikku hiljaa nurmialueelle, joten jonkinlainen reunus soralle oli keksittävä.

Onneksi löytämistämme tiilistä tuli hyvä reunus soran ja nurmikon väliin. En kaivanut uraa tiiliä varten, koska yhdessä kohtaa soran alla on suuri kivi, joka olisi pitänyt kangeta pois paikoiltaan, jos olisin halunnut tiilet syvemmälle, vaan asettelin ne vaan yksinkertaisesti soran ja nurmikon yhtymäkohtaan ja naputin kumilekalla ne tiiviisti paikoilleen. Väleihin laitoin hienompaa soraa ja tiilet pysyvät nyt keikkumatta paikoillaan vaikka niiden päälle astuu.

Jo vuosikymmenet rannassa palvellut penkki sopii hyvin tähän tilaan pöydän ja kahden pikku tuolin kaveriksi.
Klapiseinämä on tuettu vahvasti rimoilla ja klapien välissä on pari rautalankaa pitämässä niitä paikoillaan, joten hyvin pysyy paikoillaan. Huomasin pienimmän lapsenlapsen kokeilevan josko klapin voisi työntää pois pinosta, mutta tiukassa oli, eikä liikunut mihinkään :)

Iltapäivällä aurinko paistaa saunan edustalle ja siinä oli eilenkin mukava jäähdytellä löylyjen lomassa.

Parin viikon kuluttua istutan kesäkukat laatikkoon narsissien tilalle.

J kaivoi pari isoa kiveä ylös polun varrelta ja nyt ne odottavat tulevaa sijoituspaikkaansa.
Pihallamme tahtoo aina tulla kivi vastaan kun lapion iskee maahan ja aikoo jotain istuttaa.

Näin on tämän kesän ensimmäinen projekti saatettu päätökseen ja mikä parasta, se ei tuottanut ylimääräisiä kustannuksia, kun kaikki tarvittavat ainekset olivat jo olemassa.

Tämä oli jo postaus n:o 720 blogissani, eikä loppua, saati kyllästymistä näy.