torstai 31. heinäkuuta 2014

RYMINÄÄ

Tuuli on puuskainen ja taivas tumma, sadetta enteilevä. Eilen jo vähän sadetta saatiin, mutta metsäpalovaroitus on vielä voimassa, joten lisää saa tulla kuivaan maahan. Terassin ikkunoiden läpi näkyy vain yksi ainoa purjevene ulapalla.  Tuntuu jopa hiukan viileältä kun yöpaidassa hipsin ulos kamera kädessä. Vilkaisen lämpömittaria; 21 astetta, joten ihan kesäisissä asteissa kuitenkin liikutaan. 


Tänään taitaa tulla täydellinen saunan maalaus-eli vahauspäivä. Nyt tulevat ensimmäiset sadepisarat!
Muuten, pari päivää sitten mainitsin, että ostettiin aurinkokennolamppu pihalle. Se on nyt hyväksi todettu; levittää ympärilleen lämmintä valoa ja liiketunnistimen ansiosta muuttuu kirkkaammaksi sitä lähestyessä.Se valaisee hienosti kukkapenkkiä. Eilen hankittiin kaksi samanlaista lisää, sekä kaksi seinään kiinnitettävää lamppua.  Yksi lamppu tuli myös ostettua ulkohuussiin. Se on sellaista mallia, että lamppu on sisällä huussissa ja tunnistin, siksi sitä kai kutsutaan, on ulkopuolella seinään kiinnitettynä.
Nyt pitää näiden uusien lamppujen latautua kaksi päivää ja huomenna illalla saadaan nähdä miten ne toimivat.

Jo jyrähtelee ukkonenkin. Ihanaa, kunhan ei salama iske lähelle!

Hyvää torstaita kaikille ja kiitos kommentoijille, niin uusille kuin vanhoille uskollisillekin.

tiistai 29. heinäkuuta 2014

LUONNON IHMEELLISYYKSIÄ

Päivän luontokuvana olkoon tämä seitti, joka aurinkoa vasten näkyi hienona. En jaksa lakata ihmettelemästä hämähäkin taitoa rakentaa tällainen hienon hieno verkko. Yleensä niihin tuskastuu, varsinkin mökillä kun niitä ilmestyy jo päivässäkin kaikkiin mahdollisiin paikkoihin varsinkin ulkona. Niitä sain myös huiskia pois saunan nurkista tänään. Vietin päivän saunan seiniä saunavahalla käsitellen. Lauteille riitti yksi kerros, mutta seinät ja katto vaativat ainakin toisen käsittelykerran. Lauteista tulee mustat ja katto ja seinät saavat valkoisen värin.  Lattia on jo ennestäänkin valkoinen, mutta valkoista lisätään yleensä vuosittain, niin tänäkin vuonna. Myös ikkunan puitteet on maalattu valkoisiksi, kun ne tähän asti ovat olleet vaaleat puunväriset, kuten seinät ja kattokin. Sauna alkaa olla kohta parikymmentä vuotta vanha, joten aika oli jo uudistusta tehdäkin. Laitan koko jutusta kuvia, kunhan kaikki on valmista.

Nyt toivotan hyvää illan jatkoa ja mahdollisimman viileää yötä!

maanantai 28. heinäkuuta 2014

MAANANTAIN SEKALAISET

Näinä päivinä ei ole ollut ongelmaa pyykkien kuivatuksen kanssa. Pari tuntia auringossa ja parhaassa tapauksessa leppeässä kesätuulessa, niin lakanat ovat kuivuneet . Täällä mökillä en silittele sänkyvaatteita, joten sain laittaa ne suoraan takaisin sänkyyn.

Tykkään valkoisista aluslakanoista, koska ne sopivat vaikka miten riemunkirjavien pussilakanoiden kanssa. Nykyisin valkoisia, hyvälaatuisia on vaan vaikeampi löytää   ja yleensäkin aluslakanat ovat paljon huonolaatuisempia kuin ennen vanhaan. Onneksi meillä on vielä jokunen vanhempia lakanoita jäljellä.

 Pussilakanoita meillä on kuitenkin aivan liikaa. Kaapit pursuavat niitä ja kuitenkin kahden hengen taloudessa pärjättäisiin ihan hyvin neljällä pussilakanalla ja aluslakanalla. Toiset käytössä ja toiset pesussa. Vieraslakanoita tietysti muutama lisäksi, yövieraita kun käy aina silloin tällöin.
Kauhealta tuntuu sanoa, mutta aina kun joku lakana tai tyynyliina on käytetty loppuun, niin tulee hyvä mieli siitä, että sen saa heittää pois.  Tai siis se hyvä mieli tulee nimenomaan siitä, että tuotetta on tosiaan käytetty niin paljon/kauan, että se on kulunut loppuun. Sama koskee tietysti vaatteitakin. Ostan aika vähän vaatteita ja yleensä käytän muutamaa lempivaatettani, kunnes ne käytännöllisesti katsoen hajoavat päälleni. Vaateostoksilla käynti on minulle painajaista ja siksi en haluakaan tehdä sitä usein.


Siinä ne roikkuvat ja muodostavat melkeinpä pihataideteoksen. 


Saunaterassin penkki ja pussilakanat sävy sävyyn :) Pussilakanat ovat noita Ikean lakanoita, joissa ei ole käden mentäviä aukkoja yläpäässä. MIKSEI? Petaus hankalaa ilman niitä. Miksi sitten ostan niitä? Hinta-laatusuhde aika kohdillaan ja kauniitakin pahukset ovat.

Törmäsin erityiseen luonnonilmiöön. Tai ainakin minulle se oli ensimmäinen kerta kun näin VALKOISIA maitohorsmia. Siinä ne kasvoivat punaisten vieressä. En tiedä onko tämä joku ihme mutaatio, vai onko valkoisia horsmia aina ollut olemassa.


Aamuyöllä täällä satoi ja ukkonen jyrisi mahtavasti. Sehän minulle ja kuivuneelle nurmikollemme sopii erinomaisesti. Nyt ovat vesitynnyrit kukkuroillaan. Aurinko on tosin taas tutulla paikallaan, mutta tuntuu kuin ilma olisi hiukan viilentynyt ja ainakin paljon raikkaampi on hengittää nyt sateen jälkeen.

OIKEIN MUKAVAA MAANANTAITA JA VIIKON ALKUA!

t. KRISSE

sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

KIRPPARILTA LÖYDETTYÄ

Kirpparikierroksella maaseudulla löydettiin muutama kiva juttu tänään. Nämä punavalkoiset astiapyyhkeet ovat tarpeeseen mökillä. Myynnissä oli sekä punavalkoisia, että sinivalkoisia. Mielelläni olisin ostanut molempia, mutta tyydyin kuitenkin näihin kolmeen punavalkoiseen. Ovat ensiluokkaisessa kunnossa ja vastapestyjä ja mankeloituja. Joku nuori morsian varmaankin on nämä aikoinaan kapioikseen valmistanut.


Toiselta kirpputorilta ostin nämä söpöt kukkatelineet. Ovat sopivasti ajan patinoimia ja ruosteisiakin ja maksoivat vain yhden euron/kpl.

Ostin nämä siinä tarkoituksessa, että sijoitan ne ulos pihalle. Toisen naulasinkin ulkohuussin seinälle.


Ja toinen löysi paikkansa terassin seinältä.  Nyt laitoin niihin kukkaruukut, mutta yhtä hyvin niihin sopivat vaikka kynttilät tai tuikut.


Vielä yksi ostos tehtiin, nimittäin vanha silitysraudan osa, eli silitysraudan pohja. Se on aika painava ja sopii hyvin vaikka ovistoppariksi tai sitten vaan muuten koristeeksi sopivalle paikalle.

Kivoja löytöjä taas tehtiin, mutta kirppariostoksissa on aina pidettävä mielessä se, että tilaa kotona ja mökillä on kuitenkin rajallisesti, joten kauhean paljon tavaraa ei parane hankkia, vaikka saisi halvallakin.
Tämän päivän ostoksille tuli hintaa yhteensä 13 euroa. Ei mielestäni paha hinta.

lauantai 26. heinäkuuta 2014

SUOJAUSTA

Silloin kun lämpömittari näyttää 34 astetta varjossa, on syytä käyttää kaikki keinot liialta auringolta suojautumisessa. Ja juuri nyt, vaikka kello on jo kuusi illalla, on täällä tuo lämpötila ulkona.

Niinpä meillä jo muutama päivä sitten otettiin esille varaston perukoilta nämä jo monta vuotta palvelleet bambu-kaihtimet ja ripustimme ne terassille aurinkosuojiksi. Yleensä meillä on kaksi pienehköä aurinkovarjoa tässä paikassa, mutta nyt ne eivät riittäneet. Nämä kaihtimet ovat siitä hyvät, että ne eivät päästä aurinkoa tupaankaan. Toki auringon paistaessa suoraan ikkunoihin vedämme rullaverhotkin alas.

Lumihiutalekin tuntui piristyneen saatuaan vähän varjoa suojakseen.


Sisällä on myös otettu "järeät aseet" käyttöön. Nimittäin kotoa tuotiin pöytätuuletin tänne ja eilen illalla kokeiltiin ensi kertaa ilmalämpöpumppua huoneiden viilentämiseen. Hyvin viilensikin, mutta voi olla että sähkölaskussa näkyy näiden laitteiden käyttö, vaikka  yöksi jätimme vain pöytätuulettimen päälle. Yöllä on myös kaikki ikkunat auki ja viime yö tuntuikin hiukan viileämmältä.


Ulkona suojaa auringolta myös iso aurinkovarjo, jota voi terassilla vaivattomasti siirrellä tarpeen mukaan; se kun on pyörillä varustetun kukkaruukun alusen päällä.

Pimenevien iltojen innoittamina hankimme tänään aurinkokennoilla toimivan valaisimen kukkapenkkiin. Olemme ennenkin jo vastaavia, mutta pienempiä lamppuja kokeilleet ja vannoimme, ettemme enää koskaan sorru moisiin, koska ne eivät toimineet halutulla tavalla. Nyt tämä ostamamme lamppu näytti kuitenkin sen verran laadukkaalta, että pakko oli se kokeeksi ostaa. Ostimme kuitenkin vain yhden ja jos se osoittautuu hyväksi, niin voimme ostaa muutaman lisää. Nyt sen pitää ensin antaa latautua kaksi vuorokautta, mutta maanantaina saadaan nähdä onko siitä mihinkään. 

Lämmöstä ollaan nyt saatu nauttia jo pidempi aika ja nurmikko on muuttunut kellanruskeaksi. Puutarhaohjelmassa radiossa sanottiin tänään, ettei nurmikkoa saisi leikata liian lyhyeksi, koska silloin se kellastuu helpommin. Ja minä kun niin tykkään ruohonleikkuusta, jote se ei meillä juuri koskaan ehdi kasvaa pidemmäksi ennenkuin leikkaan sen. Liian lyhyeksi leikkaaminen yhdistettynä kuivuuteen ja polttavaan aurinkoon antaa ei toivotun ulkonäön.



perjantai 25. heinäkuuta 2014

MIKSI MUUTIMME AHVENANMAALLE?

Miksi muutitte Ahvenanmaalle? Tämän kysymyksen on varmaan jokainen tänne muuttanut saanut kuulla monta kertaa. Monilla muuton on aiheuttanut kumppanin löytäminen täältä. Meidän kohdalla kumppani oli jo löytynyt ja lapsiakin oli kaksi, 5-ja 7-vuotiaat tyttäret.

Meillä muuton aiheutti se, että J sai työpaikan täältä. Tarkoituksena oli, että hän tulee tänne töihin ja on jonkin aikaa, kunnes mantereella työtilanne parantuu. Meni vuosi ja ruvettiin miettimään, että kauanko tätä elämää eletään kahdessa paikassa. Eipä aikaakaan kun pakattiin huusholli Turussa ja muutettiin tänne koko perhe vuonna 1983.
Alku oli vähän työlästä kun piti opetella uusi kieli. Me vanhemmat olimme toki koulussa lukeneet ruotsia, mutta siellä opittu kieli oli päässyt pahasti ruostumaan käytön puutteessa. Lapsille kielen oppiminen kävi nopeasti.

J:n työpaikka oli Kastelholmassa ja käsitti mm. Eckerön postitalon ja  Kastelholman linnan restaurointia vankityövoiman avulla. Kastelholmassa oli siihen aikaan Kastelholman työsiirtola ja siirtolan ympäristö ja vartijatkin tulivat meille muillekin perheen jäsenille tutuiksi.
Tänään ajoimme entisen työsiirtolan alueen ohi ja halusin ottaa valokuvia pihapiirin rakennuksista. Niissä ei tietääksemme ole mitään toimintaa työsiirtolan lopetettua toimintansa vuonna 1997.

Koska J:n työpaikka muutti pois täältä ja siirtyi Turkuun, niin muutimme mekin perässä molempien synnyinkaupunkiin v. 1998. Sinne oli kyllä vuosien aikana useasti kaivattukin. Tyttäret olivat tässä vaiheessa jo muuttaneet omilleen. Vanhempi opiskeli Turussa ja nuorempi halusi jäädä Ahvenanmaalle, jossa oli melkein koko ikänsä asunutkin.

Turussa oli ihanaa taas asua pitkästä aikaa. Parasta oli oma kieli ja kulttuuri, sekä se että molempien sukulaiset olivat siellä. Molemmilla meillä oli työpaikat siellä, mutta sitten J:n työpaikka muutettiin Tampereelle. Sinne sentään emme muuttaneet, vaan J kävi töissä siellä viikot ja tuli viikonlopuiksi kotiin Turkuun. Ne viikonloput jotka minä olin vapaa vietimme tiiviisti mökillä Ahvenanmaalla ja samalla saimme tavata tytärtäkin. Vanhempi oli perheineen muuttanut pohjoiseen, joten kumpikaan lapsista ei ollut meidän kanssamme samalla paikkakunnalla.

Vähitellen alkoi Ahvenanmaa taas houkutella ja niinpä muutimme tänne takaisin v. 2010. Minulle järjestyi työpaikka taas täältä ja J jatkoi Tampereella, kunnes jäi eläkkeelle n. vuosi sitten ja sai jättää joka viikkoiset laivamatkat Maarianhaminan ja Turun välillä.

Siinä lyhyesti kerrottuna syy meidän Ahvenanmaalle muuttoon. Paljon on tämä muuttaminen avartanut näkemyksiämme ja tulihan se ruotsin kielikin opittua. Kotona kuitenkin tietysti puhumme suomea, vaikka aikoinaan kun meillä oli koira, niin naapurimme ihmetteli, "että puhutteko koirallenne suomea, vaikka asutte täällä" ? Että semmoista kielipolitiikkaa. Harmitti, etten silloin hoksannut kysyä häneltä, että jos hän muuttaisi suomenkieliselle paikkakunnalle, niin rupeaisiko hän sitten puhumaan perheelleen suomea.





Tottuneesti se J vieläkin hyppäsi entisen työpaikkansa rappusille kuvan ottoa varten. Vähän haikealtakin taisi olo tuntua.

Nyt ollaan täällä oltu kohta neljä vuotta, mutta kaiken kaikkiaan yhteensä melkein kaksikymmentä vuotta on täällä viihdytty.

Mukavaa viikonloppua!


torstai 24. heinäkuuta 2014

100.000 käyntiä!

Mansikat kypsyvät amppelissa. 

Viikonloppuna oli tapahtumia jos jonkinlaisia.  Ilma oli helteinen, liiankin kanssa, ja niinpä oli mukava lähteä kiertelemään erilaisissa tapahtumissa. Ensin oli Oldtime Cruisers - tapahtuma josta kerroinkin jo TÄÄLLÄ (klikkaa) ja sitten oli vuorossa Kanal-kalas Lemströmin kanavalla.

Tässä kanava on vielä tyhjä ja siltakin on alhaalla eli normaalissa asennossa.

Tasatunnein silta siirrettiin syrjään ja niinpä pääsivät sekä pienet, että isotkin veneet korkeine mastoineen kulkemaan kanavan läpi. Tässä veneessä taitaa olla ihan pieniäkin lapsia kyydissä, koska lasten amme on kannella.

Ihan perinteisiä puuveneitäkin oli paikalla.

Veneitä oli joka lähtöön, sekä kotimaisia, että ulkomaalaisia, moottori-ja purjeveneitä.

Ohjelmassa oli myös triathlon-kisa ja tässä ensimmäinen osuus, eli uinti menossa.



Viikonloppuna järjestetiin myös ensimmäistä kertaa Maarianhaminassa PRIDE-kulkue ja sitä kävimme myös katsomassa. Osanottajia oli suuri joukko ja kaikki sujui rauhallisesti.

Meillä on ollut myös sukulaisvieraita parin päivän ajan ja aikaa on vietetty sekä ulkona että sisällä pelejä pelaten.



Omalla pihalla näyttävät kasvit nuupahtaneilta kastelusta huolimatta ja osa kesäkukista on jo päässytkin vaihtoon. Saa nähdä onko elokuussa mitään kasveista enää hengissä. Nämä luonnonkukat kuvasin tien varrelta tänään.
Kuivaa on joten puutarhakasveja on pakko kastella.

Blogini kävijämäärä siirtyi 100.000 paremmalle puolelle pari päivää sitten ja siitä suuri kiitos kuuluu teille uskolliset lukijat! Runsaat kaksi vuotta olen tätä kirjoitellut ja aina vaan tuntuu yhtä kivalta kun on saanut postauksen tehtyä. Jatketaan samaan tahtiin ja toivottavasti jaksatte seurata juttujani vastedeskin!