maanantai 3. marraskuuta 2014

MARRASKUU: ihana, tai sitten ei

Marraskuu! Tuo monen ei niin kauheasti tykkäämä kuukausi on päässyt hyvään vauhtiin. Minulle marraskuu on kuitenkin yksi merkityksellisimmistä kuukausista, nimittäin juuri marraskuussa tulin ensimmäistä kertaa äidiksi. Se syksy, lähes neljäkymmentä vuotta sitten oli kaunis ja aurinkoinen. Vai muistankohan sen vain niin, onnellisia odotuksen aikoja kun nuoressa perheessämme elettiin? Ihan miten vaan, mutta mielestäni marraskuu, samoin kuin ei syksy muutenkaan, ole erityisen kurjaa aikaa. Kaikissa vuodenajoissa on jotain viehättävää. Syksyn värikkyys, pauhaava meri, palavat kynttilät ja takkatuli; ihania, tunnelmallisia asioita.

Näin marraskuussa odottaa ehkä jo pikkuisen lumen tuloa ja valoisuutta jonka valkoinen lumipeite tuo tullessaan. Ihan vielä en kuitenkaan lumesta välittäisi. Viime talvi jäi täällä meillä melkeinpä lumettomaksi. Ensi lumi satoi joskus tammi- vai oliko se helmikuussa ja silloin olin ainakin minä jo virittäytynyt melkeinpä keväisiin tunnelmiin, enkä lunta olisi enää siinä vaiheessa kaivannutkaan. No, lumi suli kyllä pois parissa päivässä, joten hiihtämään, sen paremmin kuin pulkkamäkeenkään ei näillä main viime talvena päästy. Saa nähdä miten käy tänä talvena.

Nyt ollaan taas pitkästä aikaa mökillä ja täällä nurmikko vielä viheriöi, haravoimatta jääneet lehdet peittävät maan ja onpahan niitä jonkin verran lennähtänyt terassillekin. Huomasin tullessamme tänne, että mökkitien varrelta on sopivasti karsittu puita ja niinpä tarkoituksenani onkin käydä keräämässä vähän havuja ja tehdä niistä jonkinlaista somistusta terassille. Pikkuiset valot otettiin myös kotoa mukaan tähän tarkoitukseen. Ei, eivät ne mitkään jouluvalot ole, vaan luovat illan tullen, pimeyden laskeuduttua, mukavaa lämpöä ikkunasta avautuvaan näkymään.
Noista haravoimattomista lehdistä puheen ollen; hankimme jo lehtipuhaltimen jolla oli tarkoitus puhallella noita koivujen lehtiä kompostiin päin, mutta puhallin ei suostunutkaan sitten toimimaan, joten veimme sen takaisin kauppaan. Voi olla, että teemme vielä uuden yrityksen ja ostamme toisen, jos niitä vielä siellä on jäljellä.

Keväällä istuttamani muratti on vielä kaunis, mutta sen keskellä kasvaneet kesäkukkaset olen jo poistanut istutuksesta. Muratti saa olla paikallaan yli talven ja keväällä nähdään onko se säilynyt hengissä.


Kiitos teille viime postauksiin kommentoineille. Olette ihania!
 Mitä mieltä te muuten olette marraskuusta: Haikeaa hyvästijättöä kesän vihreydelle, ja siksi vähän masentavaakin, vaiko lähestyvän talven ja ehkä joulunkin ihanaa odotusta?


Nyt pitää lähteä hankkimaan lisää tiivistysnauhaa mökin ikkunoihin, ettei lämpö karkaa harakoille.

Mukavaa maanantaita!

16 kommenttia:

  1. Mie tykkään marraskuusta. Silloin vietetään isänpäivää, odotetaan tulevaa joulua ja olenpas miekin syntynyt marraskuussa joten sehän on oikein hieno kuukausi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnittelut sinulle joka marraskuussa vietät syntymäpäivääsi! Voi Isänpäivä; isää tai appea minulla ei enää ole, mutta miehelle olisi kiva keksiä jotain mukavaa, vaikkei hän isäni olekaan.

      Poista
  2. Olen joskus tykännyt kovasti syksystä. Siihen jotenkin liittyy koulu ja avaamattomat kirjat ja kirjoittamattomat vihot, vielä aikuisenakin noita muistelen. Vaan nykyään nautin myös kovasti keväästä. Ja kesästä. Talvi on jäänyt vähän taka-alalle.
    Ihania syyskuvia sinulla. Tuo muratti on hieno. Lykkyä sen kanssa talven yli.
    Ihania marraskuun päiviä sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan samat ajatukset syksyisistä koulun aloituksista on sinulla kuin minulla. Pääsin eroon tosta koulun aloittamiseen liittyvästä kaihosta ja siitä, etten enää itse ollut koululainen, vasta sitten kun omat lapseni alkoivat lähestyä kouluikää. Nythän voisin toisaalta alkaa opiskella jossain kansanopistossa vaikka mitä kun pääsen kohta eläkkeelle :)
      Minä tykkään kyllä myöskin kaikista vuodenajoista, kevät taitaa olla ykkönen.
      Mukavaa marraskuuta sinullekin!

      Poista
  3. Sulle tosiaan marraskuulla on ihan omanlaisensa merkitys. Mulle se on jotenkin rauhoittumisen ja sellaisen kutkuttavan odotuksen aikaa. Odotetaan lunta ja joulua. Tämä harmaus on aika ankeaa, mutta sillekin on oma paikkansa. Saapahan olla takkatulen loimussa villasukat jalassa hyvällä omallatunnolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmaus on kyllä ainakin toisinaan vähän ankeaa, mutta kuten kirjoitat niin harmaistakin päivistä voimme nauttia sisätiloissa ilman omantunnontuskia. Kiva kun kommentoit tänne!

      Poista
  4. Harmaasta vuodenajasta huolimatta nuo kuvat ovat minusta kauniita... jokaisessa neljässä vuodenajassa on jotan hyvää/kaunista.
    Meillä on näköjään yhteistäkin tässä marraskuussa, meidän esikoisemme syntyi marraskuun 30 pv., 18-vuotta sitten :)

    Oikein ihanaa alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnittelut meidän esikoisillemme! Heillä onkin ihanat äidit :)
      Kivaa viikkoa sinullekin uuden blogisi parissa ja muutenkin tietysti!

      Poista
  5. Marraskuu on ihan kiva kuukausi, niin kauan kun aurinko paistaa. Mutta harmautta, sadetta ja pimeää
    olen huono sietämään. Marraskaamokseen auttaa kivat illanistujaiset ja erilaiset mukavat tapahtumat.
    Ja hups vaan, onkin jo joulukuu, joka on lempilapseni. Rakastan kaiken maailman jouluhössötystä,
    leipomista, ruokalistojen laadintaa ja kattausten suunnittelua.

    Ihanaa marraskuun ekaa viikkoa Krisse <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi aurinkoisiakin päiviä silloin tällöin saadaan, myös marraskuussa. Kohta saat kaivaa ruokalistat esiin ja aloittaa jouluherkkujen valmistamisen.
      Kiitos Teija ja toivottavasti sinullekin tulee kiva viikko!

      Poista
  6. Vielä on marraskuu ollut suht seesteinen, vaikka vettä on satanut monena päivänä. Harmaat sadepäivät eivät ole kovin mukavia, mutta kuulat päivät kun on pakkasta pari astetta ja kuuraa maassa ovat ihan kauniita.
    Minun esikoiseni olisi pitänyt syntyä marraskuun puolella lasketun ajan mukaan, mutta yliaisena pari viikkoa syntyi joulukuussa päivä jälkeen itsenäisyyspäivän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikku pakkanen saa luonnon oikein kimaltamaan auringon valossa ja se jos mikä on kaunista katseltavaa.
      Saitte sitten "nyytin" kotiin sopivasti ennen joulua!

      Poista
  7. Ihania kuvia - minä rakastan tätä syksyä kaikkine säineen. Enkä kaipaa lunta ollenkaan - juuri ennen joulua voi pariksi viikoksi valkoinen lumipeite sadella;) Ja marraskuussa olen minä synnyttänyt kuopukseni;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Jouluksi on kiva saada vähän lunta. Tuntuu että valkoisuus tekee joulusta sen oikean joulun. En kaipaa minäkään lunta pitkäksi aikaa, enkä varsinkaan liukkautta. Minulle alkaa kevät heti vuoden vaihduttua!

      Poista
  8. ♥Kauniita kuvia! Periaatteessa tykkään kaikista kuukausista, kunhan aurinko edes silloin tällöin pilkistää :)

    VastaaPoista
  9. Aurinkoahan me kaikki kuitenkin kaivataan, ainakin silloin tällöin.

    VastaaPoista