torstai 21. elokuuta 2014

PINKKIÄ, PINKKIÄ

Annoin jo periksi syksylle, tai sanotaanko, että kesäkukkani antoivat periksi. Väsyin katsomaan niitä riutuneita yksilöitä, jotka vielä viikko, pari sitten näyttivät niin kivoilta ja hyvinvoivilta saunan seinustalla. Vähän tuntuu kuitenkin siltä, kuin olisi pettänyt kesän, kun jo tässä vaiheessa elokuuta rupeaa haikailemaan syyskukkien perään.

Vanha tuttu, loppukesän ja syksyn kukkija krysanteemi lähti kuitenkin mukaani kukkakaupasta. Aika herttaiselta se näyttääkin, kun vuosi on kulunut siitä, kun näitä viimeksi katseli. Siinä se saa nyt somistaa saunan seinän vierustaa pakkasiin asti. Otin esiin myös vanhat pikkulyhdyt. Niitäkin on taas kiva sytytellä illan hämärissä. Aika pimeää alkaakin jo olla kymmenen maissa illalla. Kesän lämmön ja valoisuuden jälkeen eivät pimenevät illatkaan hullummilta tunnu.

Seinällä olevaan kukkalaatikkoon ostin kolme pinkkiä tulilatvaa. Ne ovat minikokoa ja siksi niitä piti ostaa kolme, jotta pienehkö kukkalaatikko täyttyi. Tulilatvat eivät välttämättä kuulu suosikkikukkiini, mutta ovathan ne kauniita niin kauan kuin jaksavat kukkia.  Ulkokukkina minulla ei niitä ole koskaan aikaisemmin ollutkaan, joten uusi kokemus tämäkin. Uskon ja toivon, että myös ne viihtyvät tässä paikassa, kunnes ilmat kylmenevät. Ja jos ne ovat silloin vielä kukassa, niin voin ottaa ne sisäkukiksi.

Terassilla kesäkukat voivat vielä aika hyvin, joten niitä en vielä ole vaihtanut syksyisemmiksi. Viime päivinä on tuuli ollut niin myrskyisää, että osan niistä jouduin nostamaan tuulensuojaan terassin katon alle etteivät ihan katkeile kovan tuulen riepottelusta.





Pinkki,  vaaleanpunainen, mielletään usein nuorten tyttöjen lempiväriksi, mutta nyt olen  itsekin ruvennut tykkäämään siitä enemän ja enemmän. Muuten sitä ei juurikaan kotonamme ole, mutta juuri kukkien värinä, sekä sisällä, että ulkona se on suosikkini valkoisen lisäksi. Sanotaanhan että ihminen vanhentuessaan muuttuu lapseksi uudelleen, joten kai se minulla on sitten vanhuuden oireita tuo prinsessaväristä tykkääminen.

ps. onhan meillä jotain vaaleanpunaista sisustuksessammekin; yksi sohvatyyny!

Näin on tämä tuulinen, kylmähkö torstaipäivä saatu käyntiin. Lämpötila on vain runsaat 14 astetta ja taivas pilvinen. Kohta pitää laittaa lämpö päälle täällä mökillä. Nyt kaipaa taas takkaa, jolla voisi lämmittää ja tunnelman luojanahan se on ihan omaa luokkaansa. Ehkä meillä vielä joskus sellainenkin ihanuus on täällä mökillä.


Voikaa hyvin!






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti