keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

KESÄKAUPUNKI

Hei taas!
Helteet jatkuvat ja tänään sainkin viettää ihanaa vapaapäivää. Kävimme Maarianhaminan keskustassa katselemassa ihmisvilinää. Nyt on turistisesonki kuumimmillaan, joten Torikadulla oli paljon väkeä. Moni muukin tuntui nauttivan auringon paisteesta kävelykadun penkeillä istuen.

Kesän pakollisiin nautintoihin kuuluu syödä muutaman kerran  Ahvenanmaan pannukakkua ja oman kokemukseni mukaan paras pannukakku löytyy juuri Torikadulta Cafe JULIUKSESTA. Annos on riittävän suuri tällaiselle makean ystävällekin ja oli vastaleivottu, siis aivan ihana makunautinto! Nautintoa ei vähentänyt sekään, että kauniissa säässä istuimme ulkona sitä syömässä.

Pannukakkuannoksen syötyämme suunnistimme itäsatamaan katselemaan veneitä.

Muitakin kulkuneuvoja kuin veneitä täältä löytyy, nimittäin polkupyörän voi vuokrata käyttöönsä täältä. Joten jos ei ole matkalla omalla kulkuneuvolla ja kuitenkin haluaa päästä katselemaan saarta vähän laajemmalti, kannattaa vuokrata pyörä. Pyöräteitä alkaa olla jo aika moneen suuntaan, joten autojen lomassa ei välttämättä tarvitse polkea.



Mukavia ruokapaikkoja kahviloita löytyy itäsatamasta joka makuun. Ja maisema on aina mahtava!


Tämä sympaattisen näköinen Hilma-niminen laiva oli saanut ikioman laiturin.


Tämä ravintolalaiva on nimeltään von KNORRING (klikkaa). Tarjolla on maittavaa ruokaa ja puitteetkin ovat hienot.

Aika ahdasta on juuri nyt vierasvenesatamassa, kun lomailijat täyttävät laiturit.

Joutsenperhe uiskenteli makupalojen toivossa veneiden välissä. Uskoisin, että aika monesta veneestä niille heitettiinkin syötävää, niin ihmisiin tottuneilta ne vaikuttivat.



Veneilijöitä varten on satamassa kärryjä joilla on näppärä vetää ruokaostokset kaupasta satamaan.

Aika monessa veneessä näkyi koiria. Tämäkin istui rauhallisesti seuraamassa ohikulkijoita. Varjossa oli tänään mukavinta lepäillä.


Aikamme satamaa kierreltyämme lähdettiin takaisin mökille. Emme kuitenkaan veneellä, vaan autolla.

Näitä rullia näkyi joka puolella. Taitaa nyt olla sellainen heinäpouta, joka entisaikaan tarkoitti sellaista säätä jolloin väki kerääntyi sankoin joukoin pelloille heinää seipäälle nostamaan. Nyt ei heinäseipäitä juurikaan enää näe. Aina näin kaupunkilaisena jaksan ihmetellä sitä, että eivätkö heinät homehdu, kun ne rullataan näin tiukoiksi rulliksi!?

Nyt lähden mattopyykille. Siinäkin puuhassa on meikäläiselle tullut helpotus, kun matot puhdistuvat painepesurilla. Toki hyvä mäntysuovan tuoksu saadaan silläkin pesutavalla, kun pesuaineena käytän mäntysuopanestettä.

MUKAVAA PÄIVÄN JATKOA!
Nauttikaa auringosta kohtuudella.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti