torstai 31. lokakuuta 2013

Turistin silmin

Joskus on kivaa viettää aikaa kameran kanssa tutuissa paikoissa turistin silmin. Kävimme ajelulla Eckerössä, joka on Ahvenanmaan läntisin kunta ja sieltä on vain kahden tunnin laivamatka Ruotsiin. Tämä mahtava rakennus on Eckerön vanha postitalo. Se on kooltaan ja tyyliltään hyvin epäsopiva tähän ympäristöön, mutta kaunis rakennus.




Nämä puut loistivat kauniissa syysvärissä leirintäalueella.

"Flower-power".
Joku oli nähnyt vaivaa ja koristellut tämän vanhan tuolin kauttaaltaan tekokukkasilla.



Tällä juhlapaikalla on lava esiintymisiä varten, mutta en osaa sanoa onko paikka vielä toiminnassa. Hiukan hyljätyltä näyttää. Ja lipunmyyntiluukut ovat tiukasti kiinni.

Leirintäalue on erityisesti ruotsalaisten suosiossa, kun niin lyhyen laivamatkan päässä on. Asuntovaunuja on tosi paljon ja melkein kaikki näyttävät olevan vakituisesti täällä yli talvenkin. Muutamissa oli nytkin Ruotsin lippu liehumassa, joten siellä oltiin paikalla. Tämän vaunun asukkaat olivat koristelleet vaununsa "pihan" valaistulla pikku puulla. Harmi, että oli vielä sen verran valoisaa, ettei kukkasissa ollut valoa.

Onko näitäkin vielä olemassa?

Venevajoja on rantaviiva täynnä. Niin kauniita!


Näissä mökeissä ei ollut vieraita. Ovatkin ehkä paremmin kesäkäyttöön rakennetut.



Tämän hökötyksen on tarkoitus toimia savupiippuna. On päässyt vinksahtamaan vinoon vaikka on tuettu useammasta paikasta.

Kuin delfiinit rannalla odottavat nämä kanootit kesää.

Aika hiljaiseksi muuttuvat nämä maisemat syksyn tullen, kuten koko Ahvenanmaa.

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Kynttiläillallinen

Kun nyt kerran lomalla ollaan, niin haluttiin syödä vähän paremmin näin keskellä viikkoa. Aamupäivä on mennyt taas siivouksen merkeissä, joten tuntui että tämä oli ansaittu.

Ruokana meillä oli ihanaa katkarapurisottoa. Se vei melkein kielen mennessään. Niin hyvää!

Lisukkeena tietysti salaattia....

...ja patonkia

Ja kaikki tämä huuhdottiin alas halvalla, mutta hyvällä valkoviinillä. Suosittelen! Aina ei halpa hinta ole huonon laadun tae!


Risottoon laitettiin:
(annos 6:lle hengelle)

300g pakastekatkarapuja
8dl vettä
1 1/2 kanaliemikuutiota
2 sipulia
3 valkosipulinkynttä
2 rkl juoksevaa margariinia
4 dl Arborio-riisiä
ripaus kurkumaa
n. 200g valkosipulituorejuustoa
tarjoiluun: sitruunalohkoja

Laita sulatetut katkaravut valumaan lävikköön. Kiehauta vesi ja liemikuutiot kattilassa. Pidä liemi kuumana risoton valmistamisen ajan. Hienonna sipulit. Kuumenna rasva isossa kattilassa tai paistokasarissa. Wok-pannukin käy hyvin. Kuullota siinä sipuli, valkosipuli, riisi ja kurkuma. Lisää joukkoon kasvislientä pienissä erissä (1 - 1 1/2 dl kerrallaan) niin, että neste on imeytynyt riisiin ennen uutta lisäystä. Lisää lopuksi tuorejuusto. Kypsä risotto on kosteaa ja mehevää, mutta riiseissä on vielä purutuntumaa. Lisää viimeisenä katkaravut. Kuumenna, älä enää keitä. Tarjoa heti sitruunalohkojen kanssa.

Huom! Tämä annos oli siis kuudelle hengelle!

Kyllä maistui hyvältä!

Eli "Hyvä ruoka parempi mieli".

tiistai 29. lokakuuta 2013

Työ-/vierashuone

Sadepäivä. Valoa oli kuitenkin sisälläkin niin hyvin, että ilman salamaa pystyin puhelimella näpsimään muutaman kuvan työ-/vierashuoneestamme.  Täällä kirjoitan näitä postauksiakin. Huonetta voisi myös kutsua kodinhoitohuoneeksemme, koska siellä hoituvat silitykset ym.


Tässä hökötyksessä poltetaan kynttilöitä ja niiden valo tuikkii tunnelmallisesti säleiden raoista. Kynttilöitä varten on sisällä lasiset lieriöt, joten tulipalon vaaraa ei ole. "Kaapissa" ei myöskään ole kattoa, joten liian kuumenemisen vaarakin on pois suljettu.


Näissä konvehtilaatikoissa säilytän korujani.



Vauvan tossut muistuttavat ajasta, jolloin omat lapset olivat pieniä. Siitäkin on jo pitkälti yli kolmekymmentä vuotta!

Matkalaukku, jonka löysin roskakatoksesta on myös löytänyt paikkansa tästä huoneesta.

Se pitää sisällään valokuvaukseen ja tulostukseen kuuluvia tarvikkeita, joten tarpeeseen tuokin löytö tuli.

Loma-ajalle suunnitelluista töistä on tänään ollut vuorossa silitys ja vielä ajattelin mankeloida lakanoita. Loppuillan voikin sitten viettää TV:n parissa tai blogeja lueskelemalla.

 

maanantai 28. lokakuuta 2013

ÖGA vai ÖRA?

Tämän päivän kuvat on otettu ikkunan läpi ja osa sängyssä maaten, kuten tämä jonka otin makuuhuoneemme ikkunasta. Kuten näkyy, sää on suosinut lomalaista. Loma on aloitettu, sekä ahkeroiden, että loikoillen. Ikkunat saatiin kahteen pekkaan pestyä, joten nyt saa meidän puolesta pakkaset tulla. Tosin nyt näkyy lasissa sadepisaroita, joten ainakaan ihan pian tuskin pakkassäätä tänne tulee.

Pihan koivussa on monta tuulenpesää ja keltaistakin on vielä oksistoissa. Nythän on luvattu jopa myrskyistä keliä, joten saattaa olla että loputkin lehdet varisevat lähiaikoina.

Olohuoneen ikkunasta puolestaan avautuu vähän vähälehtisempi näkymä. Kotikatumme varrella kasvavat ruotsinpihlajat ovat jo kokonaan ilman lehtiä, mutta nyt niitä koristavat kirkkaan punaiset marjat. Kohta saapuvat tilhet niitä popsimaan ja se onkin kaunis näky kun iso parvi popsii herkkuja.


Korvakipu on aika paljon hellittänyt, eikä olo muutenkaan ole enää kovin flunssainen. Mutta saamieni korvatippojen laitto ei ollutkaan ihan yksinkertaista. Lääkepakkauksessa sanottiin ettei pullon kärki saa koskettaa korvaa, mutta sanoisin että on aika mahdotonta tietää koska pullon kärki on tarkalleen korvan reiän kohdalla jos sitä ei tunne ihollaan. Ja toinen vaikeus on siinä että pitäisi pystyä näkemään koska se tippa tippuu sinne oikeaan paikkaan, jos tulee ollenkaan ulos pullosta. Onneksi sentään sain korvan hoitoon korvatippoja enkä silmätippoja, kun lääkäri puhelimessa sanoi että "sinulla on ongelmia ÖGA:n kanssa (eli silmän)" johon onneksi ehdin vastata että ei kun ÖRA:n kanssa (eli siis korvan). No enpä tiedä vaikka silmätipat olisivat olleet vielä tehokkaampia korvan parantamiseen. Eikös ne ole aikamoisia "tyrmäystippoja" ne?

Moi!

sunnuntai 27. lokakuuta 2013

Pikku Pirulainen

Huomenna alkaa viikon loma, MUTTA nyt tuntuu kuin tämän näköinen pikku pirulainen olisi ottanut minut uhrikseen, sillä niin flunssaa ennustavalta olo tuntuu. Jo eilen alkanut korvakipu ei ole hellittänyt ja nyt tuntuu muitakin flunssan tuntemuksia pukkaavan päälle.
Mitään suurempia suunnitelmia ei tosin tälle lomalle ole suunniteltu, jos ei lasketa ikkunoiden pesua, vaatehuoneen siivoamista, tarpeettomien vaatteiden viemistä kirpputorille, lehtien haravoimista mökillä, silittämättömien vaatteiden pinon pienentämistä, lakanoiden mankelointia, koko huushollin viikkosiivousta, jonka meillä voisi ennemmin nimittää kuukausisiivoukseksi. Tuntuu nimittäin siltä, että kun meitä täällä hiipparoi vain kaksi aikuista, niin ei likaa/pölyä/roskia kerry ollenkaan samaan tahtiin, kuin silloin kun lapset asuivat vielä kotona ja meillä oli myös kaksi kissaa ja koira. Silloin siivottiin paljon tiheämpään tahtiin. Nyt tahtoo vähän venähtää tuo siivouspuuskien väli liiankin pitkäksi. Ja kun sitten lapsenlapsi kömpii sängyn alle piiloon, niin jännittää nähdä minkälainen pölypallero sieltä piilosta esiin tulee :)
Aamulla nähdään ruvetaanko toteuttamaan noita äsken mainittuja lomasuunnitelmia, vai otetaanko rennommin kuuman juotavan, villasukkien ja lekottelun merkeissä.

Kaikesta huolimatta oikein hyvää alkavaa viikkoa kaikille!



Huomasin ilokseni että blogini on saanut muutaman uuden lukijankin. Tervetuloa!

lauantai 26. lokakuuta 2013

Pientä shoppailua

Eilen kävin vapaapäivän kunniaksi pitkästä aikaa hankkimassa muutamia pieniä sisustusjuttuja kotiin. Nämä hankinnat tein FEJA-nimisestä liikkeestä. Valitettavasti en löytänyt netistä sopivaa linkkiä josta voisi katsella heidän sisustuspuoltaan, vaan kaikki linkit tuntuivat johtavan saman firman siivoustoimintaan. Jomalassa sijaitsevassa liikkeessä on kuitenkin aivan ihania sisustustuotteita kauniisti esille laitettuina.


Nämä kaksi  kukkataulua oli aivan pakko ostaa. Olen tässä kuvannut ne hätäisesti eteisen lipaston päällä, mutta lopullinen sijoituspaikka on vielä hakusessa.

Tätä valokuvakehystä oli sekä valkoisena että mustana. Päädyin valkoiseen. Nyt mahtuu lastenlasten kuvia vaikka kuinka monta :)

Tämän ajattelin ovikoristeeksi ulko-oveen, rappukäytävään. Luulin ensin sen olevan jotain "tekosammalta", mutta se osoittautuikin oikeaksi sammaleeksi. Saa nähdä miten saan sen säilymään kuivissa sisätiloissa. Suihkutin sen hiuslakalla jotta se ei ehkä varistelisi niin helpolla.

Lisäkoristeeksi sidoin siihen narua ja korulaatikostani löytämäni puisen rannekorun.Jouluksi vaihdan siihen ehkä puisen, punaisen sydämen.

En kuitenkaan ripustanutkaan sitä ovemme ulkopuolelle, vaan sisäpuolelle niin näemme itsekin sen paremmin.

Nyt kohta iltavuoroon lähtö edessä.

Mukavaa viikonloppua!