lauantai 29. kesäkuuta 2013

Anni Blomqvistin jalanjäljissä










Tänään ajelimme Vårdön Simskälaan. Matkan varrella ylitimme useamman sillan ja meren kahdella lossilla. Matka mökiltämme ei kuitenkaan ollut kovin pitkä ja maisemat olivat huikaisevan kauniit. Simskäla on ehkä parhaiten tunnettu Myrskyluodon Maija-kirjojen kirjoittajan Anni Blomqvistin kotisaarena. Siellä Anni odotti kotiin miestään ja poikaansa, jotka kumpikin meri vei mennessään kalastusmatkalla. Anni Blomqvistin kodissa on mahdollista vierailla, mutta emme olleet varanneet opastusta sinne joten se jäi näkemättä. Ihailimme sensijaan kaunista luontoa.

perjantai 28. kesäkuuta 2013

Tänään















Kolmas lomaviikko kohta takana. Kaksi jäljellä. Aika tuntuu menevän vinhaa vauhtia, kuten aina lomalla. Tuulista keliä pitää, mutta aurinko paistaa kuitenkin, vaikka taivaalla ajelehtii aika paljon pilviä. Suunnitelmissa oli mennä piknikille Simskälaan, kirjailija Anni Blomqvistin kotisaarelle, mutta viileän, tuulisen sään vuoksi taidetaan jättää se toiseen kertaan.  Illalla ainakin lämmitetään sauna.

OIKEIN IHANAA KESÄKUUN VIIMEISTÄ VIIKONLOPPUA!

torstai 27. kesäkuuta 2013

Etävierailu Fiskarsissa

Kun ei juuri nyt ole mahdollisuutta vierailla ihanassa Fiskarsissa, ilahduin kovasti kun löysin kirjastosta Sari Puustisen ja Ilkka Ärrälän kirjan HUSDRÖMMAR jossa sekä kuvin että sanoin kuvaillaan Fiskarsissa olevia taloja ja erityisesti niiden sisustuksia. Kuvat ovat niin kauniita, että kun lämpimänä kesäpäivänä istuin ulkona tätä ihanaa kirjaa selaillen tuntui melkein siltä kuin olisin tosiaan ollut Fiskarsissa. Kirja on ilmestynyt jo vuonna 2005, joten aivan uusi se ei ole.

Tämä kuva on Rakennusmestarin talosta joka on luultavimmin rakennettu 1920-luvun alussa. Täällä on toiminut mm. vielä 1970-luvulla ruukin puhelinkeskus ja mappivarasto.

Tämä ihastuttava osittain tiilestä rakennettu rakennus on aikoinaan toiminut hevostallina ja myöhemmin kanalana. Isot ikkunat antavat päivänvalon tulla vapaasti sisään. Talon toiseen päähän on rakennettu mukava paikka ulkona istuskelulle.


Fiskarsista löytyy sekä uudempaa että vanhaa arkkitehtuuria. Tiedä sitten kumpi on kauniimpaa, minä ainakin tykkään kovasti näistä molemmista!




Hienoja yksityiskohtia ja kauniita värejä, entisajan tunnelmaa.Toivottavasti pian saan mahdollisuuden taas vierailla Fiskarsissa oikeasti!


keskiviikko 26. kesäkuuta 2013

Metsässä ja pihalla

Lämmin sää jatkuu, jippii, ja innostuin kokeilemaan uuden kameran käyttöä. Kuvasin omalla mökkipihalla ja lähimetsässä. Kummasti sitä kuvattavaa löytyy kun rupeaa katsomaan "sillä silmällä" Keskimmäisessä kuvassa on Diana-niminen kesäkukka jonka olen nähnyt ensimmäistä kertaa tänä kesänä ja joka mielestäni on aivan valloittava pienine roosanvärisine pikkukukkineen. Yllä vasemmalla tervakukkia ja niiden alapuolella kurjenpolvi jonka alun olen ottanut muutama vuosi sitten Brändöstä, Ahvenanmaan saaristosta jossa se kasvaa luonnonvaraisena.

Tässä kukkia metsästä. Vihreää, keltaista ja valkoista. Perhonenkin eksyi kuvaan, mutta näkyy aika pienenä vasemmalla ylhäällä. Tottumattomana en ollut tarpeeksi nopea kuvan ottoon ja se lensi tiehensä liian pian.

Kuivassa kivikkoryhmässä pihalla viihtyvät maksaruohot ja mehitähdet ja ne ovatkin kiitollisia kun eivät vaadi juurikaan hoitamista. Hyvin kasvaa myös humala vuosi vuoden jälkeen, mutta siinä on jotain tautia kun aina alkukesästä on niin kaunis ja vihreä, mutta sitten myöhemmin rupevat lehdet ruskistumaan ja käpristyvät. Ainakaan mäntysuopapesusta ei ole apua ollut.

Lomailu jatkuu kauniin kesäsään merkeissä!

tiistai 25. kesäkuuta 2013

Hellepäivä




Olemme saaneet sukulaisia vierailulle ja pari päivää heidän seurassaan on kulunut nopeasti. Olemme käyneet kierroksen kesäisessä Maarianhaminassa ja myös uusi ostoskeskus tuli katsastettua. Torggatanilla nautitut jätskit maistuivat auringonpaisteessa ja ihmisvilinää seuratessa. Sukulaisvierailut sisältävät aina myös Mölkyn pelaamista ja siihen osallistuivat niin pienet kuin suuretkin.  Pienimmät saivat nauttia vilvoittavasta pulikoimisesta terassille tuodussa kahluualtaassa. Isosisko olikin niin innostunut uimari ettei pois olisi haluttanut ollenkaan tulla, mutta pikkuveli kasteli vain vähän varpaitaan. Hauskaa kuitenkin oli myös hänellä.

sunnuntai 23. kesäkuuta 2013

Mukaeltu Gubbröra eli Äijämössö

Ihanaa aurinkoista päivää taas! Meille oli jäänyt vielä hiukan juhannuksen ruokailun alkupalamössöä ja niinpä söimme sen lounaaksi rantakahvien kanssa .Jos jotakuta kiinnostaa mitä moinen mössö sisältää, niin laitan summittaisen reseptin tähän:

MUKAELTU GUBBRÖRA ELI ÄIJÄMÖSSÖ
Keitettyä kananmunaa
savukalaa
majoneesia
(suolaa)

Kaikki ainekset sekoitetaan sauvasekoittimella tasaiseksi mössöksi ja lisätään tarvittaessa suolaa. Levitetään saaristolaisleivän päälle, koristellaan tillillä, tomaatilla. Katkaravut sopivat myös mainiosti koristeeksi mössön päälle. Parhaalta maistuu kylmän valkoviinin tai kuohuviinin kanssa.

Lounaan nautimme mökkirannassa ja ulkoilmassahan kaikki maistuu vielä paremmalta kuin sisällä. Eikä ollut valittamista näköalassakaan. Purjeveneet olivat lähteneet oikein joukolla liikkeelle. Nautin veneiden katselemisesta, mutta minua ei saisi purjeveneeseen tai ei oikein mihinkään veneeseen kuin pienellä pakolla koska vesi on minulle jostain syystä pelottava elementti.

En ole koko päivää laiskotellut vaan olenpa rakentanut pienen "kasvihuoneen" vanhoista ikkunoista jotka ovat jo pidemmän aikaa saaneet odottaa sopivaa sijoituspaikkaa. Nyt välähti, että ne voisi laittaa kukkapenkkiin. Rannasta toin kottikärryillä kiviä ja valmista tuli. Eikä maksanut mitään.

Mukavaa sunnuntaipäivän jatkoa!

lauantai 22. kesäkuuta 2013

Juhannussalko ja kahvila

Juhannuspäivänä kuuluu täällä lähteä ajelemaan ympäriinsä ja katselemaan eri kylien juhannussalkoja. Lähdimme mökiltä ja tarkoituksena oli kuvata muutamia salkoja. Lähestyessämme kaupunkia keksin että ajamme Järsöhön joka on pienen ajomatkan päässä Maarianhaminasta. Liikenne oli aika vähäistä, mutta Järsön tiellä oli paljon pyöräilijöitä ja useimmat ajelivat kaksi, tai jopa kolme rinnakkain! Siinä jo vähän pinna meinasi palaa, kun tuntui että olivat kuin omistaisivat koko tien.

Saavuimme tien lopussa olevalle kääntöpaikalle, mutta mitään juhannussalkoa emme olleet nähneet. Sen sijaan huomasimme kyltin "Stickstugan - Cafe" ja niinpä päätimmekin mennä kahville. Olin jo aikaisemmin lukenut jostain lehdestä kuvauksen tästä kivasta kahvilasta ja innostuneena kaivelin jo kännykkää esille ottaakseni muutamia kuvia. Ensimmäisenä silmiimme osui ihana kasvihuone. Muistelin lehtijutussa kerrotun, että ko. kasvihuone on rakennettu kierrätetyistä ikkunoista. Kauniilta se näytti. Haluaa samanlaisen! Vanha vene kasvihuoneen edessä suorastaan odotti kesäkukkaistutuksia.

Polku joka johti kasvihuoneelle oli tehty kivistä. Tosi kaunis!




Vanha lasten polkupyörä toimi kukkatelineenä. Sitten jatkoimme viitisenkymmentä metriä eteenpäin ja saavuimme itse kahvilaan.

Mielemme teki jo kahvia ja niinpä asetuin jonon jatkoksi . Edelläni oli joukko turisteja ja jouduin jonottamaan aika kauan kahvit saadakseni. Säälin kassalla olevaa naista joka sai melkein hiki päässä palvella asiakkaita, mutta ehdin myös seurata kassakoneen lukemia ja uskon että päivä oli hänelle yksi kesän tuotteliaimmmista, joten hän varmaan oli tyytyväinen vaikka sai tosiaan tehdä työtä ihan olan takaa.

Kahvilan yhteydessä oli myös pieni myymälä jossa oli tarjolla kaikkea mahdollista, sekä uutta että vanhaa.


Syöttötuoli oli myös mallia retro kuten kahvilan miljööseen sopiikin.


Kahvit nautittiin pihalla. Siellä oli monia ihania istuskeluryhmiä joista sai valita mieleisensä. Katajat erottivat eri ryhmät toisistaan. Keinussa oli tyynyt päällystetty vanhoilla räsymatoilla. 

Kahvit ja jäätelöt nautittuamme kuljimme kasvihuoneen ohi enkä malttanut olla ottamatta muutamaa kuvaa vielä tuosta ihanuudesta.



Alueen portilla oli vielä pieni myymälä, jossa myytiin mm. lankoja. Tyytyväisinä lähdimme ajelemaan kaupungin kautta takaisin mökille. Mutta yhtään juhannussalkoa emme vielä olleet nähneet! Ei muuta kuin suunnattiin kohti Jomalan kirkonkylää. Siellä ainakin yleensä on juhannussalko vanhainkodin pihalla. Mutta sinne saavuttuamme havaitsimme ettei mitään salkoa näkynyt, vain lippuja liehumassa saloissaan. Silloin muistin lukeneeni paikallislehdestä että tänä vuonna ko. salkoa ei voitu pystyttää kun olivat havainneet sen niin huonokuntoiseksi ettei pystytystä voitu ajatellakaan. Matka jatkui eteenpäin.

Saavuimme Ämnäsiin, ja siellä SE oli: varmaan kaunein näkemäni juhannussalko, jolle kuvani eivät tee oikeutta.

Että tällainen juhannuspäivä täällä!
Krisse