sunnuntai 10. marraskuuta 2013

Periaatteeni bloggaajana

Blogeissa on vilahdellut silloin tällöin postauksia, joissa bloggaajat kirjoittavat siitä, millaisia periaatteita heillä on bloggailussaan. Minäkin innostuin aiheesta luettuani LÖYTÖ-blogista postauksen jossa blogin pitäjä kertoi omista bloggaustavoistaan.

Mitkä asiat minulle ovat tärkeitä blogimaailmassa?

Minulle on tärkeää, että kuvat jotka laitan blogiini, ovat laadukkaita. Kiinnitän blogeja lukiessani aina ensin huomion kuviin. Jos ne ovat suhruisia ja liian pieniä pitää tekstin sitten puolestaan olla tosi nasevaa, jotta kiinnostun lukemaan. Jos sekä kuvat että tekstin onnistuu yhdistämään kivasti, niin minusta saa lukijan.

Noin puolet blogin kuvista olen ottanut tällä Canon EOS 600D -kameralla ja toisen puolen iPhone4S -puhelimella. Kameraa on sen verran hankala pitää mukana, että usein tulee turvauduttua kännykkäkuvailuun.

Tähän postaukseen pyydettiin laittamaan kuva itsestä ja tässä minä olen tuoreessa tunti sitten nappaamassani kuvassa.
Olen kuvannut perhettäni jonkin verran blogissani, koska kellään heistä ei ole ollut kielteistä kantaa asiaan. Eniten on ollut juttua lastenlapsista, kuten varmaan olette huomanneetkin. Mummit on sellaisia!
Mielestäni pitää aina kysyä lupa jos lainaa jonkun toisen kuvia tai tekstiä.

Mitkä asiat saavat harmistumaan blogimaailmassa?
No, nuo jo mainitut huonot kuvat ainakin, sekä se, että otetaan tuon tuostakin esiin joku vanhempi postaus. Silloin tulee mieleen, ettei bloggaaja muuta ole keksinyt ja laittoi jutun vaan täytteeksi.
Kaikkein ikävintä on kun anonyymisti laitetaan ikäviä kommentteja postauksiin. Minulle ei sellaista ole onneksi sattunut.
Toivoisin myös että meitä vanhempia kirjoittajia näkyisi vähän enemmän täällä. Olisi kiva lukea ikäisteni ajatuksia vähän useamminkin.

Aloitin bloggauksen noin puolitoista vuotta sitten ja pidän tätä tavallaan päiväkirjanani ja valokuva-albuminani. Mitään niin henkilökohtaista en tänne kirjoita, mitä kuka vaan ei saisi lukea. Krisseksi on minua aina kutsuttu, ihan pienestä pitäen, joten esinnyn täällä sillä nimellä. Linkitän aina nämä postaukset facebookiin, joten ne jotka ovat kavereitani siellä, tietävät kuka minä olen.
Kuten blogini nimikin sanoo, kerron elämästäni mökillä ja kaupunkikodissa. Joku ihmetteli tuota blogin osoitetta jossa esiintyy frakenvik -nimi. Sen verran voin paljastaa, että se on sukunimeni på svenska ja myös mökkipaikkamme nimi.

Ennen kuin itse olin kirjoittanut blogia, minun oli vaikea ymmärtää, miksi joku yleensä bloggaa. Mielestäni se oli jotain käsittämätöntä ja ihmettelin kenelle sitä oikein kirjoitetaan. Kuvittelin että saman asian hoitaisi paperille kirjoittaminen ruutuvihkoon. Mutta tämä antaa kyllä niin paljon enemmän kun saa laittaa kuvia ja olen innostunut valokuvaamisesta tämän myötä. Toisten blogien seuraaminen antaa uusia ideoita omaankin kirjoittamiseen.

Lisää innostusta bloggaamiseen sain kun minut kutsuttiin kesällä mukaan INDIEDAYS - blogiyhteisöön. 

Miten hoidan yhteistyöbloggaukset?
Sellaisia minulla ei vielä ole ollut, mutta olisi mielenkiintoista saada osallistua sellaiseen. Muutamissa postauksissa olen maininnut yritysten nimiä, mutta se johtuu vain siitä, että olen halunnut kertoa jotain positiivista esim. liikkeistä joissa olen asioinut, enkä ole mitään korvausta näistä postauksista saanut.

Mikä mielestäni on sopiva bloggaustahti?
Sitä on mahdoton sanoa. Tämä on niin kivaa touhua, että tekisin tätä vaikka kokopäivätyönä, jos joku vaan tästä maksaisi. Kirjoitan melkeinpä päivittäin, joskus voi joku päivä jäädä väliin.

Lukijoiden kommenttien tärkeys?
Kommenteilla on erittäin suuri merkitys siihen, että tämä tuntuu kivalta, joten suurkiitos teille jotka annatte säännöllisesti kommenttia, oli se sitten suoraan blogin kommenttilaatikkoon, facebookin kautta tai henkilökohtaisesti.


Tässä taisi olla suurin piirtein se mitä ajattelen bloggailusta.

HYVÄÄ ISÄNPÄIVÄÄ KAIKILLE!

 

6 kommenttia:

  1. Olipas mukavaa luettavaa...:)
    Noista kuvien koosta sen verran, että kun kuvaa klikkaa saa ne suuremmiksi. Itseäni ottaa päähän, kun en saa suurennetua niitä valmiiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Totta, että kuvat suurenevat klikkaamalla. En tiedä palaatko lukemaan vastaustani kommenttiisi, mutta oletko kokeillut muuttaa kuvien kokoa, niin että jos sinulla on postauksessa useita kuvia, niin älä yritä klikata niitä suuremmiksi siinä järjestyksessä kuin ne ovat postauksessa, vaan hyppää yhden yli ja yritä seuraavaa ja palaa sitten edelliseen. Näin saan ainakin itse suurennettua, kun joskus ei onnistu muuten.

      Poista
  2. Minäkin fanitan hyviä kuvia. Liian pitkiä tekstejä en jaksa lukea. Ihana luminen kuva aurajokivarresta. Tänään just katselin hetken tuota maisemaa ja lumen puuttuessa näky oli varsin harmaa.

    VastaaPoista
  3. Luminen kuva ei ole otettu tänä vuonna, mutta tykkään siitä kovasti ja kun olen Turun flikka, vaikka asunkin muualla, niin halusin sen laittaa. Liian pitkät tekstit eivät tosiaan aina kiinnosta, mutta toisaalta taas ajattelen niin, että on joskus mukava kirjoittaa oikein ajatuksella ja silloinhan tekstiä pakkaa tulemaan joskus aika runsaastikin. :)

    VastaaPoista
  4. Minulla on vanha blogipohja, johon sopii bloggerin erikoisuuri-koko. Jos laitan suurempana koko menee yli asetusten. Mutta kuvat voi toki klikata aina isommiksi.
    Hyvät kuvat ovat aina bonuksena, usein teksti on tärkeämpi minulle.
    Mukavaa alkanutta viikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuohon en osaa sanoa mitään, kun olen melko uusi täällä, enkä tiedä vanhoista blogipohjista mitään. Tärkeitä ovat molemmat, sekä kuvat, että teksti. Mukavaa viikkoa sinnekin!

      Poista